Avoin julkaiseminen
Avoimen julkaisemisen avulla tieteelliset julkaisut ovat kaikkien saatavilla.
Miten valita julkaisu tutkimukselle
Julkaisukanavaa valitessa on tärkeää huomioida muun muassa sen avoimuus, luotettavuus ja laatu. Laadukkaassa kanavassa julkaiseminen lisää tutkimuksen vaikuttavuutta. Varo saalistajajulkaisuja, jotka perivät maksuja avoimesta julkaisemisesta, mutta laiminlyövät vertaisarvioinnin kaltaiset tieteellisen julkaisun velvollisuudet.
Loading table of contents
- Aalto-yliopisto on avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksessaan sitoutunut tutkimusjulkaisujen avoimeen saatavuuteen (open access).
- Julkaisukanavan valinnassa on myös hyvä kiinnittää huomiota julkaisukanavan luotettavuuteen.
- Laadukkaassa julkaisukanavassa julkaiseminen lisää tutkimuksen vaikuttavuutta.
Pohditko julkaisukanavan laatua? Kysy neuvoa kollegoiltasi tai ota yhteyttä acris@aalto.fi.
Julkaisukanavien laadunarviointi
Julkaisukanavan luotettavuuden ja laadun tarkistamiseen on tarjolla useita työkaluja. Luotettavia tieteellisiä julkaisukanavia voi etsiä seuraavista palveluista:
- (tasot 1, 2 ja 3)
- (avoimet lehdet)
- (OA-kustantajat).
Kyseenalaisten julkaisukanavien määrä kasvaa jatkuvasti. Joukkoon kuuluu ns. saalistajajulkaisuja (predatory journals), jotka rahastavat avoimella julkaisemisella, mutta laiminlyövät tieteelliselle julkaisulle kuuluvat velvollisuudet kuten vertaisarvioinnin. Toimitustyön laatuongelmiin voi olla joskus myös muita syitä kuten resurssipula.
- Kyseenalaisia julkaisukanavia on koottu ns. , jota ei ylläpidetä enää aktiivisesti sekä -palveluun (vaatii tilauksen).
- Kyseenalaisiksi tunnistetut julkaisukanavat ovat tasolla 0 . Tasolla 0 on myös luotettavia julkaisukanavia kuten yliopistojen sarjoja.
Lehtien vaikuttavuutta voidaan mitata useilla työkaluilla, esimerkkinä . Lisää työkaluja.
Luotettavien ja kyseenalaisten/saalistajalehtien tuntomerkkejä
- ISSN-tunnus mainitaan joskus luotettavan julkaisukanavan tunnusmerkkinä, mutta tunnuksen voi saada myös saalistajajulkaisu.
- Saalistajajulkaisut mainostavat usein indeksointia tunnetuissa palveluissa, joihin niitä ei ole listattu - tarkista siis aina tieto alkuperäislähteestä.
| Luotettava lehti | Kyseenalainen/saalistajalehti |
|---|---|
| Lehti on todistetusti listattu tunnetuissa tietokannoissa (esim. Scopus, Web of Science, DOAJ) | Tekaistut väitteet indeksoinnista tunnetuissa tietokannoissa |
| Lehden aihepiiri on määritelty selkeästi | Epäselvä tai useita hyvin erilaisia aihealueita kattava aihepiiri |
| Lehden taustalla toimii tunnettu tieteellinen seura tai muu organisaatio, kustantaja voi olla n tai n jäsen | Tunnettujen lehtien nimien ja/tai verkkosivujen jäljittely, äärimmäisissä tapauksissa tunnetun lehden verkkosivujen kaappaaminen (hijacked journals) |
| Lehden toimituskuntaan kuuluu alan tunnettuja tutkijoita | Puuttuva tai tekaistu toimituskunta, jossa saatetaan mainita tunnettuja tutkijoita ilman heidän lupaansa |
| Kirjoittajaohjeet ovat selkeät ja kattavat (esimerkiksi vertaisarviointi, kirjoittajamaksut, tekijänoikeudet ja mahdollinen lisenssi on kuvattu selvästi) | Puutteelliset verkkosivut: puutteita esim. yhteystiedoissa ja kirjoittajaohjeissa (vertaisarviointikäytännöt, tekijänoikeudet ja kirjoittajamaksut) |
| Huolellinen vertaisarviointi | Puuttuva tai puutteellinen vertaisarviointi |
| Aggressiivinen sähköpostimarkkinointi ja esimerkiksi lupaukset todella nopeasta julkaisuprosessista |
Työkaluja julkaisukanavan laadunarviointiin
Julkaisufoorumi on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus, jossa 23 asiantuntijapaneelia arvioi kanavia neljälle tasolle: 3 (korkein taso), 2 (johtava taso), 1 (tieteellinen perustaso) ja 0 (ei täytä tason 1 kriteerejä). Tasolla 0 voi olla luotettavia julkaisuja kuten yliopistojen laitossarjoja, mutta myös kyseenalaisia julkaisukanavia (ns. saalistajajulkaisut). Epäilyttävät julkaisukanavat pyritään tunnistamaan arviointityössä ja jättämään tasolle 0. Julkaisufoorumi sisältää myös tietoa julkaisukanavien avoimuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää Julkaisufoorumia ensisijaisena lehtien laadunarvioinnin välineenä, joka vaikuttaa yliopiston rahoitukseen. Julkaisufoorumin luokitusta ei kuitenkaan tule käyttää yksittäisen tutkijan arviointiin.
Journal Impact Factor
Yksi tunnetuimmista kansainvälisistä julkaisukanavien arviointityökaluista on Clarivate Analyticsin tuottama Journal Impact Factor -vaikuttavuuskerroinlistaus. Listausta voi tarkastella Aalto-yliopiston käyttöön lisensoidun -palvelun kautta (käyttö vaatii Aalto-yliopiston käyttäjätunnukset).
Laskukaava vuodelle 2019:
A=lehden vuoden 2019 viittausten kokonaismäärä
B=vuoden 2019 aikana vuosina 2017-2018 julkaistuihin artikkeleihin kertyneet viittaukset
C=vuosina 2017-2018 julkaistujen artikkelien määrä
D=B/C = 2019 Journal Impact Factor
Citescore, SCImago Journal Rank (SJR) ja Source Normalized Impact per Paper (SNIP)
Elsevier tarjoaa verkossa maksutta pääsyn kolmeen Elsevierin Scopus-tietokannan dataan perustuvaan lehtiluokitukseen.
CiteScore kuvaa keskimääräistä viittauskertymää. Vuoden 2019 CiteScore lasketaan jakamalla vuosina 2016-2019 julkaistuihin artikkeleihin kohdistuvat viittaukset vuosina 2016-2019 julkaistujen artikkelien määrällä.
SCImago Journal Rank (SJR) -luokituksessa tarkastellaan viittausmäärien lisäksi viittausten laatua eli sitä, kuinka arvovaltaisissa lehdissä artikkeliin on viitattu.
Source Normalized Impact per Paper (SNIP) mittaa vaikuttavuutta painottamalla viittauksia suhteessa tieteenalan viittausten lukumäärään.
Löydä luotettavia avoimia lehtiä
Löydä luotettavia avoimia kirjoja
Open Access Scholarly Publishers Association (OASPA) on avointen tieteellisten kustantajien yhteisö, johon liittyessä kustantajat käyvät lävitse arviointiprosessin. OASPA:n jäsenyyden säilyttäminen edellyttää korkeiden laatustandardien noudattamista.
Think. Check. Submit
Think. Check. Submit. on tarkistuslista, jonka avulla voi varmistaa luotettavan lehden/kirjakustantajan valinnan tutkimuksen julkaisemiseen.
Think. Check. Attend.
Think. Check. Attend.on tarkistuslista, jonka avulla voi varmistaa konferenssin luotettavuuden.
Käyttäjien kokemuksiin perustuvia lehtien arviointityökaluja
MDPI, Frontiers ja Hindawi
Eräät suuret Open Access -kustantajat kuten MDPI, Frontiers ja Hindawi jakavat mielipiteitä. Kustantajilla on paljon eritasoisia lehtiä. Näiden kustantajien yksittäisten lehtien tason suhteen on hyvä olla tarkkana. Arvioinnissa voi käyttää apuna luokitusta. Jos lehti on vähintään tasolla 1, sitä voidaan pitää luotettavana julkaisukanavana.
Aalto-yliopisto ei jatka 10% alennussopimusta MDPI:n kanssa lokakuun 2024 jälkeen. Myös Frontiersin 10% alennussopimus lopetetaan vuoden 2025 alussa. Aalto-yliopiston FinElib-sopimukseen Wileyn kanssa kuuluu Hindawin lehtiä. Wiley on päättänyt lakkauttaa Hindawi-brändin ja sisällyttää entiset Hindawi-lehdet Wileyn lehtivalikoimaan.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹
Open access -julkaisukanavien arviointi
Kyseenalainen julkaiseminen
