Uutiset
Suomen Akatemialta 13 miljoonaa uudelle Suomen kvanttilippulaivalle
Rahoitus myönnettiin kahdeksaksi vuodeksi suunnitellun hankkeen ensimmäiselle viidelle vuodelle. Lippulaiva saa lisäksi rahoitusta siihen osallistuvilta organisaatioilta, ja kokonaisvolyymin odotetaan nousevan tämän myötä lähes kaksinkertaiseksi.
Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää kvanttiteknologiasta Suomessa
Suomen kvanttilippulaivan johtaja Peter Liljeroth ja kansallisen kvantti-instituutin johtaja Jukka Pekola kuvaavat Suomen roolia kvanttiteknologian tutkimuksen ja kehityksen globaalilla kentällä.
Syövän varhaiseen diagnosointiin apua uudesta mikrokuplateknologiasta
Aalto-yliopiston tutkija Hedar Al-Terken työn tuloksena on syntynyt uudenlainen, aikaisempaa edullisempi menetelmä syövän varhaiseen diagnosointiin. Menetelmä sopii käytettäväksi yhdessä tavanomaisen ultraäänikuvauksen lisänä, jolloin sillä on edellytykset tulla laajasti saataville ja käyttöön.
Juha Heinoselle parhaan väitöskirjan palkinto
Aalto-yliopiston alumni kehitti väitöskirjassaan häviöttömän säteilyanturin, joka on jo matkalla maailmalle ja massatuotanto juuri käynnistymässä.
Fyysikot pyydystävät pimeän aineen näkymätöntä hiukkasta superherkällä kvantti-ilmaisimella
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt DarkQuantum-hankkeelle kaikkiaan 12,9 miljoonan euron Synergy Grant -rahoituksen, josta Aalto-yliopiston osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. ERC Synergy Grant -rahoitus on kaikkiaan Aallon toinen ja Suomen kolmas. Aalto-yliopiston osuutta tutkimuksessa johtaa yliopistonlehtori Sorin Paraoanu tutkimusryhmineen.
Kvanttilukutaitoa kaikille
Mikä yhdistää tietokonetta, matkapuhelimia ja GPS-järjestelmää? Entä digikameroita, aurinkopaneeleita ja kuituoptiikkaa? Niiden kaikkien toiminta perustuu kvanttifysiikan ilmiöihin.
Mika A. Sillanpää: Olisi hyödyllistä, jos meillä olisi laboratoriossa pari mustaa aukkoa
Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen kiertämisestä kvanttigravitaation osoittamiseen – professori venyttää kvanttifysiikan rajoja.
Professori Hele Savinilla ainutlaatuinen tilaisuus tehdä akateemista tutkimusta yrityksen tiloissa
Vaikuttavuussäätiön TIA-rahoitus tarjoaa professoreille mahdollisuuden keskittyä tutkimukseen ja hyödyntää yritysten käytännön tuntemusta.
Uusi kuvausteknologia näkee metsän terveydentilan tavalla, johon ihmissilmä ei pysty
Uuden kehitteillä olevan teknologian avulla metsien ja viljelysten kasvua voi seurata etänä – ja nähdä asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.
Pienet eliöt, suuret löydökset: Parveilevasta katkaravusta haetaan oppia uuden aallon robotiikkaan
Matilda Backholm pyrkii määrittämään monimutkaisen liikkumiskäyttäytyminen omaavan suolakatkaravun fysiikkaa. Löydösten avulla voidaan kehittää esimerkiksi ”nieltävää kirurgiaa”.
Nukketeatteri mikroskoopissa syntyy taiteilijoiden ja fyysikoiden yhteistyönä
Studio Pasilassa nähtiin elokuussa maailman pienintä nukketeatteria.
Opiskelija Niko Lindh: Puolijohdeteknologian tärkeyttä painotetaan opintojen alusta lähtien
Materiaalitekniikkaa opiskeleva Niko Lindh työskentelee kesällä tutkimusryhmässä Kemian ja materiaalitieteen laitoksella. Hän uskoo, että kokemus tutkimustyöstä on hyödyllistä tulevaisuuden uran kannalta.
Kvanttitieteilijät onnistuivat mittaamaan mikroaaltosäteilyn tehon ennennäkemättömällä tarkkuudella
Tutkijat uskovat, että uusi laite voi mullistaa mikroaaltosäteilyn mittaamisen ja on huima harppaus kvanttiteknologialle.
Tutkijat kehittivät tekoälyä hyödyntävän sensorin, joka pystyy ennustamaan liikkuvien hahmojen reitin reaaliajassa – voi johtaa harppaukseen älyliikenteessä
Ihmisen näköjärjestelmän inspiroima energiatehokas sensori tunnistaa yksittäisestä pysäytyskuvasta, mitä videolla on tapahtunut aiemmin ja mitä siinä tapahtuu seuraavaksi.
Tutkijat pääsivät kvanttiturbulenssin jäljille - turbulenssin ymmärtämisestä voi olla apua niin sään ennustamisessa kuin autojen suunnittelussakin
Tutkijat ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa osoittamaan energian katoamisen kvanttiturbulenssissa lähellä absoluuttista nollapistettä.
Asiantuntijoiden mukaan kvanttiteknologian murroksessa pärjääminen vaatii toimia
Mitkä ovat Suomen vahvuuksia kvanttiteknologian alalla? Entä miten Suomi voi pärjätä kvanttiteknologian mullistaessa maailmaa tulevina vuosina? Asiantuntijoiden laatima kvanttiteknologian nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä Finnish Quantum Agenda -paperi vastaa muun muassa näihin kysymyksiin.
Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla
Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.
Kvanttitutkijat löysivät uuden tavan nähdä katsomatta
Aiempaa huomattavasti tehokkaampi koeprotokolla auttaa ymmärtämään kvanttimaailman ja klassisen fysiikan rajapintaa.
Tutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin mimosan ja kärpäsloukkukasvin innoittamina
Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään homeostaattisen järjestelmän, joka reagoi ympäristön muutoksiin dynaamisesti samaan tapaan kuin elävät organismit. Saavutus voi mahdollistaa uudenlaisia älykkäitä materiaaleja ja interaktiivista pehmeää robotiikkaa.
Piilotettu visuaalinen tieto esiin
Aallon tutkijoiden uudella sirulla päästään käsiksi fotoniseen tietoon ennennäkemättömän tehokkaasti.
