Uutiset

10,4 miljoonaa euroa profiloitumiseen

Kansainvälinen paneeli arvioi Aalto-yliopiston rahoitushakemuksen parhaaksi.
Academy of Finland's profile funding 2019, photo Mikko Raskinen

Suomen Akatemia myönsi 10,4 miljoonan euron rahoituksen Aalto-yliopistolle profiloitumisen vahvistamiseksi seuraavalle neljälle vuodelle. Rahoitusmuodolla tuetaan yliopistojen valitsemien tutkimusalojen vahvistamista.

Ratkaisuja 2030-luvulle

Aalto-yliopiston rahoitushakemus visioi vahvasti tulevaisuuteen, sen pääteema on Ratkaisuja 2030-luvulle. Rahoitusta haettiin erityisesti kolmelle yliopiston tutkimuksen avainalueisiin perustuvalle teemalle: autonomiset järjestelmät, dataintensiivinen yhteiskunta ja tulevaisuuden energianlähteet. Nämä ydinteemat edistävät digitaalista murrosta ja mahdollisuuksia, joita kasvavat tietomäärät tarjoavat päätöksenteon tueksi. Myös uusiutuvan energian kasvava merkitys tulevaisuudessa oli yksi rahoitushakemuksen kohteista. Rahoituksen avulla Aalto tiivistää tutkimusyhteistyötä pääkaupunkiseudulla Helsingin yliopiston ja VTT:n kanssa ja edistää samalla kansallista strategista yhteistyötä erityisesti Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston kanssa.

Rahoituksella Aalto-yliopisto vahvistaa tutkimuksen huippuosaamista ja uudistumista, edistää monitieteistä tutkimusta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä nopeuttaa tutkimuspohjaisen innovaatioekosysteemin kehitystä. Rahoitusta suunnataan etenkin tutkimuksen huippuosaamiseen (professorit, luennoitsijat, jatko-opiskelijat ja tohtorikoulutettavat), monitieteisyyden edistämiseen (jatko-tutkijat ja tohtorikoulutettavat) sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (tutkimuslaitosten kanssa yhteiset professorit, vierailevat asiantuntijat sekä jatko-opiskelijat ja tohtorikoulutettavat yhteistyössä yritysten kanssa).

Kansainvälinen vertaisasiantuntijaryhmä arvioi Aallon hakemuksen 13 hakemuksesta parhaaksi. Paneelin mukaan: ”Tämä on hyvin vahva hakemus yhä kunnianhimoisemmasta ja menestyksekkäämmästä yliopistosta. Aallon tutkimustulokset, sijoitukset kansainvälisissä vertailuissa ja kansainvälinen näkyvyys ovat edistyneet merkittävästi.”

 ”On hienoa, että tutkimuksemme systemaattinen strateginen kehittäminen sai tunnustusta huomattavan rahoituksen myötä. Olen erityisen ylpeä Aalto-yhteisön erinomaisesta työstä, joka nousi jälleen esiin kansainvälisen vertaisarviointiryhmän arvioinnissa”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Suomen Akatemia jakoi rahaa kaikkiaan 50 miljoonaa euroa. Akatemia teki rahoituspäätökset kansainvälisen paneelin arviointien pohjalta. Profiloitumiseen suunnattua rahoitusta myönnettiin nyt viidettä kertaa. Ensimmäisessä haussa vuonna 2015 Aalto-yliopisto sai 13,6 miljoonaa euroa, vuonna 2016 toisessa haussa 12 miljoonaa euroa, vuonna 2017 kolmannessa haussa 10,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 neljännessä haussa 11,7 miljoonaa euroa.

Lue lisää:
(aka.fi)

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva turkooseista porrastalämpöaltaista, kivirannoista, tiilikattoisesta talosta ja puustosta, teksti unite!
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae nyt: opiskele geotermistä energiaa Italiassa tänä kesänä

Tämä käytännönläheinen kurssi esittelee yhden nopeimmin kasvavista energia-aloista yhdistäen verkko-opetuksen ja paikan päällä tapahtuvan jakson Italiassa.
Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.