������

Kolmannen vuoden kemiantekniikan opiskelija Astrid Andersin oli jo peruskoulussa kiinnostunut luonnontieteistä ja sai kuulla opettajiltaan, että oli hyvä niissä. Lukioikäinen Astrid mietti kuitenkin monen eri vaihtoehdon välillä pohtiessaan korkeakouluopintoja. ”Luonnontieteille on niin paljon eri vaihtoehtoja mihin lähteä, ja tuntuu, että kaikkia painostettiin aina menemään lääkikseen jos oli hyvä niissä. Oli kuitenkin tosi paljon muitakin vaihtoehtoja, ja sitten kuulin englanninkielisestä hausta, joka oli tammikuussa.” Astrid haki lopulta moneen eri opiskelukohteeseen ja saikin opiskelupaikan useammasta koulusta. Hän valitsi kuitenkin kemiantekniikan englanninkieliset opinnot Aallossa. Kolmen vuoden opintojen jälkeen Astrid osaa kertoa, että Aallosta löytyy Suomen parhaimmisto. Professorien tutkimustyö on korkealaatuista ja koulu on arvostettu myös ulkomailla. Aalto-yliopistoon valikoituvat myös Suomen osaavimmat lukiolaiset. Astridin mukaan kilpailuna ajattelemisen sijaan kannattaa miettiä, miten paljon muilta voi oppia. Kun on itseänsä viisaampien ympäröimänä, tulee opittua, ja kun tulee mahdollisuuksia auttaa muita, oma osaaminen vahvistuu.

Ennen opintoja englannin kieli jännitti, vaikka Astrid oli käynyt yläasteella kielimatkalla, josta oli saanut varmuutta englannin puhumiseen. Välissä oli kuitenkin ollut jo monta vuotta suomenkielisessä koulussa. Oman lukion IB-linjalta Astrid oli kuitenkin saanut ystäviä, joiden kanssa puhui pelkästään englantia. Hän pääsi myös opintoja edeltävänä kesänä töihin yritykseen, jossa työkielenä toimi englanti. Kokemuksen määrästä huolimatta Astrid kannustaa harkitsemaan englanninkielisiä opintoja: ”Meillä oli tosi kivoja tutoreita, jotka rohkaisivat, ja jos ei jotain muistanut englanniksi niin sai kyllä paljon apua oman vuosikurssin opiskelijoilta. Se on myös vaikuttanut, että on paljon suomenkielisiä professoreita, jotka eivät itsekään välttämättä muista kaikkea englanniksi. Kaikille tulee pikkuvirheitä. Ja kun kaikki materiaali on englanniksi, niin kyllä se sanavarasto vahvistuu.” Tämän lisäksi Astrid muistuttaa, että kemian tekniikan maisteriopinnot ovat joka tapauksessa englanniksi. Jos opinnot tekee englanniksi jo kandivaiheessa, voi siirtymä maisteriopintoihin tuntua ainakin kielen kannalta helpommalta. Toisaalta kandivaiheessa ensimmäisen vuoden jälkeen on mahdollista vaihtaa englanninkieliseltä linjalta suomenkieliselle, jos siltä tuntuu.

Astrid on nauttinut kemiantekniikan opinnoista ja päässyt tekemään myös töitä yliopistolla. Hän on ollut tutkimusassistenttina professori Pekka Oinaksen Plant Design -tutkimusryhmässä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisestä kesästä lähtien. Astridin kandiopinnot jatkuvat vielä hetken, minkä jälkeen on luvassa maisterivaihe. Pidemmälle tulevaisuuteen Astrid on myös jo miettinyt. ”Kemia yleisestihän on Suomessa iso vientiala. Mahdollisuuksia on paljon. Ehkä näen itseni jossain projektinjohtotehtävissä. Tuntuu, että olen aika paljon koko koulu-uran ottanut sellaista roolia.” Astrid onkin ollut jonkin verran mukana myös Prosessiteekkareiden toiminnassa. Hän vei eteenpäin hanketta saada englanninkielisen kandiohjelman opiskelijoiden haalareihin hihat, jotka erottaisivat heidät muista kandiopiskelijoista.
Vaikka tekemistä on paljon, on omaa aikataulua etenkin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen pystynyt myös keventämään. Vapaa-ajallaan Astrid muun muassa laskettelee ja pelaa tennistä. Myös viime syksynä hankittu koiranpentu on mennyt harrastuksesta. Positiivisena yllätyksenä on tullut se, että opintojen aikana on ehtinyt ja jaksanut aloittaa uusiakin harrastuksia.