������

Professori Synnöve Carlson tutkii erittäin ennenaikaisen syntymän pitkäaikaisvaikutuksia aivojen rakenteeseen ja toimintaan ja suoriutumiseen muistia, tarkkaavaisuutta ja sosiaalista kyvykkyyttä vaativista tehtävistä. Tutkittavat ovat ennenaikaisina syntyneitä kouluikäisiä lapsia ja aikuisia sekä vertailuryhmässä vastaavan ikäisiä täysiaikaisina syntyneitä lapsia ja aikuisia. Tutkittaville suoritetaan aivojen toiminnallinen ja rakenteellinen magneettikuvaus, neuropsykologinen tutkimus sekä motorista kontrollia mittaavia testejä.

Tutkimuksessa selvitetään, ovatko pikkukeskosina syntyneillä lapsilla aiemmin havaitut aivotoiminnan ja valkean aineen rakenteen poikkeavuudet pysyviä, vai tapahtuuko lasten kehittyessä muutoksia. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ennenaikaisina syntyneiden lasten ja aikuisten oppimis- ja suoriutumisvaikeuksiin liittyvistä aivotoiminnan ongelmista, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä kuntoutusta ja tukitoimia ennenaikaisena syntyneille lapsille.

Professori Iiro Jääskeläisen vetämässä tutkimuskonsortiossa tutkitaan ryhmän sisäisiä tunnetiloja yhdistämällä kognitiivista neurokuvantamista, sosiaalipsykologiaa ja virtuaalitodellisuutta. Aikaisemmin ryhmän sisäisiä tunnetiloja on tutkittu kyselyillä, mutta niissä voi olla painetta mukautua normeihin tai toisaalta haastetta osata nimetä tunnereaktioita oikein. Konsortiossa ovat mukana Helsingin yliopistolta professorit Inga Jasinskaja-Lahti ja Niklas Rajava.

Tutkimuksessa analysoitavaa dataa saadaan muun muassa web-kameroista sekä puettavista, aivojen ja kehon välistä vuorovaikutusta tallentavista antureista. Tätä tietoa yhdistetään ryhmän tunnereaktioihin ja ihmisten käyttäytymiseen erilaisissa arkielämän tilanteissa.  Lisäksi tutkitaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden vaikutusta ryhmän tunnereaktioihin.

Tutkijatohtori Anni Nora tutkii lasten aivotoimintaa kielen käsittelyn aikana. Kehityksellinen kielihäiriö on yleinen kehityksellinen vaikeus, mutta sen aivotason perusta on edelleen tuntematon. Tutkimuksessa mitataan potilaiden ja terveiden verrokkien aivokuorivasteita magnetoenkefalografialla (MEG).

Tutkimusryhmässä kehitetyn uuden koneoppimismallin avulla selvitetään, näkyykö kehityksellisen kielihäiriön taustalla mahdollisesti oleva puutteellinen puheen ajallinen seuraaminen aivokuoren aktiivisuudessa. Lisäksi pitkittäistutkimuksessa tutkitaan, miten kielen äänteiden käsittely ja oppiminen muuttuu aivokuorella seurannan aikana kehityksellisessä kielihäiriössä ja verrokeilla. Tavoitteena on löytää taustalla olevat syymekanismit yleisen kehityksellisen häiriön diagnoosin ja kuntoutuksen tueksi.