������

Sisäministeriö selvitti kesä–heinäkuussa verkkokyselyn avulla Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta ja tarvetta erilaisille palveluille. Vastauksia saatiin 2 136.

Jopa 27 % vastaajista ilmoitti, ettei enää suunnittele palaavansa Ukrainaan. Kolmannes (33 %) oli päättänyt palata Ukrainaan sodan päätyttyä tai nopeammin. Lähes 40 %:n suunnitelmat olivat vielä avoinna, ja niihin vaikuttavat erityisesti työllistyminen Suomessa ja sotatilanteen kehittyminen Ukrainassa.

Täysin kattavaa kuvaa vastaukset eivät anna: kaikkiaan Suomeen on helmikuun jälkeen saapunut lähes 38 000 ukrainalaista hakemaan tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Otoksen voidaan kuitenkin katsoa antavan hyvin viitteitä heidän tilanteestaan ja tarpeistaan.

”Oli Suomessa asuminen tilapäistä tai pysyvää, on tärkeää, että takaamme tänne paenneille ukrainalaisille mahdollisimman sujuvan arjen. Monet kyselyyn vastanneet ukrainalaiset kertoivat olevansa kiitollisia tavasta, jolla suomalaiset ja Suomen viranomaiset ovat ottaneet heidät vastaan. Tämä on ilahduttavaa palautetta. Vähintään yhtä arvokasta on kuulla, mitä voimme parantaa”, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Ukrainalaisia on asettunut ympäri Suomen

Lähes puolet vastaajista oli saapunut Suomeen sodan eniten koettelemista Ukrainan osista: Harkovan, Kiovan tai Donetskin alueilta. Yleisimpiä syitä hakeutua Suomeen olivat Suomen hyvä maine (51 %), ystävät ja sukulaiset (43 %) sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet (18 %).

Kyselyyn vastanneet ukrainalaiset olivat korkeasti koulutettuja, ja joka toisella vastaajalla (48 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Kaikkien vastaajien joukossa yleisimpiä ammattiryhmiä olivat asiantuntijat (20 %), palvelu- ja myyntihenkilöt (17 %), erityisasiantuntijat (12 %) sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät (12 %).

Suomessa ukrainalaiset ovat asettuneet lähes koko maan alueelle. Kyselyyn vastanneita asui peräti 273 eri paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudulla heistä asui vain 13 %.

Enemmistö haluaa oppia kieltä ja tehdä työtä 

Suurin osa vastaajista oli kaksikielisiä ja puhui sekä ukrainaa että venäjää. Noin joka kolmas vastaaja (31 %) kertoi englannin kielen taitonsa riittävän työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin opiskelusta oli kiinnostunut 58 % vastaajista.

Vastaajista 71 % kertoi haluavansa työskennellä Suomessa, ja myös eläkkeellä olevista vastaajista 39 % haluaisi tehdä työtä. Työllistymisen esteinä mainittiin kuitenkin erityisesti kielitaito, byrokratia sekä haasteet lastenhoidon järjestämisessä. Työikäisistä vastaajista 13 % oli kyselyä tehtäessä ilmoittautunut työnhakijaksi.

Noin joka neljäs kyselyyn vastanneista (23 %) kertoi työllistyneensä. Kyselyn perusteella työllisyysaste kasvaa ajan myötä: esimerkiksi jo lähes joka kolmas sodan ensimmäisen kuukauden aikana Suomeen tullut työikäinen vastaaja oli löytänyt työpaikan. Toisaalta tiedetään, että monet ovat työllistyneet kausityöhön maatiloille. Satokauden loppua kohden ukrainalaisten työllisyys voi heikentyä.

Lue sisäministeriön koko  (7.9.2022)