Uutiset

Tutkimus: Uusien puutalojen rakentaminen voi vähentää alkuvaiheen päästöjä lähes kolmanneksen

Uusi tutkimus korostaa puun ilmastohyötyjä rakentamisessa ja vaatii selkeämpiä määritelmiä hybridirakennuksille.
Modernit puukerrostalot, joissa on useita kerroksia ja parvekkeita. Taustalla näkyy rakennusnosturi.
Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset. Puukerrostaloja Vantaan Tikkurilassa.

Puurakennukset voivat tuottaa huomattavasti vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin rakennukset, joissa käytetään betonia, terästä tai tiiltä. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin juuri Environmental Research: Infrastructure and Sustainability -پä.

Tutkimuksen ovat laatineet tutkija Ali Amiri ja professori Seppo Junnila. He analysoivat 92 rakennuskohteen elinkaaritiedot (LCA) ja laskivat niin sanotun displacement factor -kertoimen (DF), joka kuvaa puun käytön ilmastohyötyjä rakennusmateriaalina. Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset.

”Tuloksemme osoittavat, että puu ei ole vain uusiutuva materiaali – se on myös tehokas keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rakennetussa ympäristössä”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Ali Amiri.

Tutkimuksen keskeiset havainnot:

  • Matalissa puutaloissa, erityisesti omakotitaloissa puulla rakennusmateriaalina oli korkein ilmastohyöty (eli korkeimmat DF-arvot).
  • Prosessikohtaiset elinkaarianalyysit antoivat korkeampia DF-arvoja kuin panos-tuotos-analyysit, mikä korostaa yksityiskohtaisen suunnittelun merkitystä.
  • DF-arvot vaihtelivat laajasti, -0,15:stä 0,69:ään, mikä korostaa huolellisen suunnittelun ja teknisten ratkaisujen merkitystä puurakentamisen ilmastohyötyjen maksimoimiseksi.

Tutkimus nostaa esiin myös hybridipuurakennusten yleistymisen erityisesti keski- ja korkeiden rakennusten osalta. Tutkijat korostavat tarvetta selkeälle hybridirakennuksen määritelmälle, sillä nykykäytännöt mahdollistavat rakennusten markkinoinnin puurakennuksina, vaikka puun osuus olisi vähäinen.

Tutkimus tarjoaa tärkeän viitekehyksen arkkitehdeille, insinööreille ja päättäjille, jotka pyrkivät vähentämään rakennussektorin hiilijalanjälkeä.

”Havaintomme ovat erityisen kiinnostavia nyt, kun Suomeen tulee ensi vuoden alusta pakolliseksi hiilijalanjälkitodistus osalle uusista rakennuksista”, professori Seppo Junnila mainitsee.

Lue koko tutkimus:

Environmental Research: Infrastructure and Sustainability: 

Dr. Ali Amiri

University of Washington
-
Puukerrostalon rakennustyömaa Vantaan Tikkurilassa

Tutkijat kertovat läpimurrosta: kaupunkialueiden laajenemisen takia menetettyjä metsän hiilivarastoja voidaan säilyttää puurakentamisella

Uuden menetelmän avulla menetetyn metsäalueen hiilivarasto saataisiin säilytettyä myös rakennettavalla alueella.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Talvitakkinen henkilö lataa lumista sähköautoa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus

Sähköautojen yleistyessä latauksen ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Huppariin pukeutunut henkilö käyttää valaistua fotoboksia vilkkaassa messuhallissa
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto 126. sijalla QS:n yliopistovertailussa

Aalto pärjäsi vertailussa parhaiten valmistuneiden työllistymisen ja kestävyyden osa-alueilla.
Raitapaitainen henkilö nojautuu valkoiseen pyöreään pylvääseen vihreää seinää vasten, kädet yhdessä
Nimitykset Julkaistu:

Emrecan Gulay aloitti data-agenttina Kauppakorkeakoulussa

Data-agentit tukevat koulunsa ja laitostensa tutkijoita tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Omistajuuden professori Samuli Knüpfer. Kuva: Nita Vera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Samuli Knüpfer selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin soveltamista Suomeen

Ruotsin rahastoeläkemallissa lakisääteisestä eläkemaksusta 2,5 prosenttia ohjataan rahastoeläkkeeseen.