Recent News
Nokia lahjoittaa 500 000 euroa Aalto-yliopiston tekniikan alalle
Lahjoituksella rahoitetaan kvanttiteknologiaa ja 6G-teknologiaa tutkivia tohtoriohjelmia.
Uusi tapa mitata vesipisaroita hydrofiilisillä pinnoilla voitti Teknillisen fysiikan laitoksen Innovaatiopalkinnon
Tohtorikoulutettava Heikki Nurmen keksintö, joka helpottaa pisaroiden muodon mittaamista hydrofiilisillä pinnoilla voitti Teknillisen fysiikan laitoksen Innovaatiopalkinnon.
Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta
Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat
Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Vikas Garg ratkaisee tosielämän monimutkaisia ongelmia syväoppimismallien avulla
Apulaisprofessori Vikas Garg pyrkii yhdistämään ihmisosaamisen ja tekoälyn parhaat puolet tutkimustyössään.
Atomitason näkymä suprajohtavuuteen viitoittaa tietä uusille kvanttimateriaaleille
Aalto-yliopiston ja Yhdysvalloissa sijaitsevan Oak Ridge National Laboratoryn tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla voidaan ensimmäistä kertaa mitata kvanttihiukkausten tiloja suprajohtimissa yksittäisten atomien tasolla. Näiden tilojen havaitseminen on tärkeä askel kohti eksoottisten eli epätavallisten suprajohtimien parempaa ymmärtämistä. Uusi tekniikka voi auttaa kvanttitietokoneiden kehittämistyötä ja kenties jopa tuoda huoneenlämmössä toimivan suprajohtimen lähemmäksi todellisuutta.
Tutkijat kehittivät vaatteisiin näkymätöntä aurinkokennoteknologiaa, joka kestää konepesua
Tutkijat kehittivät tekstiileihin pesunkestävää aurinkokennoteknologiaa, joka voidaan myös piilottaa kankaan alle. Kennojen näkymättömyys suojaa niitä - ja tekee vaatteista houkuttelevampia, sanovat fysiikan ja muotoilun tutkijat. Lupaavia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi työ- ja retkeilyvaatteista sekä valoon reagoivista verhoista.
Suomen Tiedeseura palkitsi Mika A. Sillanpään merkittävästä panoksesta kvanttimekaniikan tutkimuksen edistämiseksi
Sillanpään johtama tiimi on onnistunut kumoamaan kvanttimekaniikan perusperiaatteen kvanttirummuilla.
Kvanttitietokoneen kubitti voi harhautua myös muuksi kuin nollaksi tai ykköseksi – Mikko Möttönen tiimeineen aikoo suitsia kubittien virheitä
Aalto-yliopiston ja VTT:n professori Mikko Möttönen on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta 2,5 miljoonan euron ERC Advanced Grant -rahoituksen ConceptQ-hankkeelle. Kyseessä on jo Möttösen viides tutkimusrahoitus Euroopan tutkimusneuvostolta. ERC-rahoitus on erittäin kilpailtua.
GeneCellNano-lippulaivan tieteellinen kokous tuo yhteen alan huippututkijat ja yritykset
Kokous tuo yhteen huippututkijoita ja asiantuntijoita Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistoista, Aalto-yliopistosta ja Veripalvelusta, useita alan yrityksiä sekä lippulaivan arvovaltaisen kansainvälisen ohjausryhmän.
Tutkijat yhdistivät kvanttioptiikan ja aarteenmetsästyksen mukaansatempaavaksi peliksi
Yksi kansallisen kvantti-instituutin (InstituteQ) ja sen tutkijoiden kehittämän QPlayLearn-alustan tavoitteista on lisätä ymmärrystä kvanttitutkimuksen ja -teknologioiden merkityksestä yhteiskunnassa. Nyt QPlayLearn on luonut yhdessä Quantum Flytrap -tiimin kanssa The Photonic Trail -pelin, joka avaa kvanttioptiikan perusteet hauskalla ja samalla tieteellisesti tarkalla tavalla.
Perustieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmat koettiin kiinnostaviksi - teknillinen psykologia keräsi kahdeksanneksi eniten hakemuksia
Aalto-yliopistoon oli tänä vuonna hakijoita yhteensä 12 074, joista ensisijaisia hakijoita oli 7 903. Perustieteiden korkeakoulun hakijoiden määrä oli 4061.
Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle
Aalto-yliopiston tuottama riskianalyysi osoittaa, että pahimmillaan sähkön tuotanto ei kattaisi kulutusta 2 500 tuntina vuodessa.
Poikkeuksellinen pulma sai fyysikon tarttumaan siveltimeen – taiteen ja tutkimuksen risteys avaa tilaa uudenlaisille kysymyksille
Tutkijan ja taiteilijan yhteistyö on synnyttänyt sähköä tuottavan maalauksen ja poikkitieteellisen podcastin. Seuraavaksi he haluavat tuoda yleisön eteen kaiken sen kauniin, mitä tieteilijät ujostelevat näyttää.
Parhaat väitöskirjat ja diplomityöt 2021 Perustieteiden korkeakoulussa palkittiin
Palkinnon kriteereinä olivat valittujen töiden akateeminen laatu, vaikuttavuus ja uutuusarvo.
Laskiaisriehan järjestäjät odottavat vapaata yhdessäoloa ja kohtaamisia yli yliopistorajojen
Laskiaisriehalla on vuosikymmenien historia, ja nykyään sitä järjestävät yhdessä Vapaateekkarit sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Vuonna 2021 tapahtumaa ei kuitenkaan järjestetty, joten tiistaina 1. maaliskuuta 2022 tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.
Caterina Foti: Haaveeni on tavoittaa ihmiset vauvasta vaariin ja tuoda kvanttimaailma kaikkien tietoisuuteen
Caterina Foti on mukana kvantti-instituutissa, -alustalla, -näyttelyssä ja -startupissa.
Muutoksia Perustieteiden korkeakoulun oppimispalveluissa - Veruscka Xavier Filgueira aloitti digitaalisen pedagogiikan asiantuntijana
Veruscka Xavier Filgueira aloitti digitaalisen pedagogiikan asiantuntijana tammikuussa. Hän on osa Perustieteiden korkeakoulun oppimispalveluiden tiimiä. Hän keskittyy tukemaan digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä ja kehittämään digitaalista opetusta. Hän työskentelee myös yhdessä muun pedagogisen henkilökunnan kanssa varmistaakseen jatkuvan opetuksen ja oppimisen kehityksen Perustieteiden korkeakoulussa.
Englannissa tehtiin fuusioenergian uusi maailmanennätys - suomalaistutkijat merkittävässä roolissa
Tutkijoiden tuottamat 59 megajoulea osoittavat fuusion potentiaalin turvallisena ja kestävänä energianlähteenä.
Tutkijat keksivät, miten yhden fotonin energian saa pilkotuksi
Suprajohtavat kubitit ja muut keinotekoiset kvanttijärjestelmät säteilevät mikroaaltofotoneja eli valokvantteja, joilla on hyvin pieni energia. Niiden jatkuva havainnoiminen on haastavaa. Taustakohinan seasta tulee pystyä havaitsemaan hädin tuskin erottuvia, äärimmäisen pieniä energiamuutoksia. Onnistuessaan mittauksesta olisi paljon hyötyä kvantti-informaation prosessoinnissa ja muissa kvanttiteknologian sovelluksissa.
