Professori Matilda Backholm: Mikro- ja makromaailmojen välissä
Yksi Aallon teknillisen fysiikan laitoksen vahvuusalueista on pehmeä ja elävän aineen tutkimus. Tällaisia aineita ovat muun muassa organismit, kasvit ja erilaiset pinnat. Uusi apulaisprofessori Matilda Backholm tuo oman panoksensa aiheen tutkimukseen.
Aalto on tuttu paikka professori Backholmille. Tutkinnot ja työkokemusta hän hankki muun muassa Tanskasta ja Kanadasta ennen kuin tuli Aaltoon postdoc-tutkijaksi vuonna 2015. Matildan mukaan tieteellinen uteliaisuus ja halu oppia uutta on ajanut häntä eteenpäin aina.
— Huomasin että laitosjohtaja Robin Rasin ryhmässä oli postdocin paikka avoinna. Se oli aika kaukana siitä mitä olin aiemmin tutkinut, ja juuri siksi halusin mukaan. Olin Rasin ryhmässä yhteensä seitsemän vuotta kunnes aloitin tänä syksynä apulaisprofessorina.
Mikro- ja makromaailmojen välissä
Backholm on kehittänyt uudenlaisen voimasensorin käyttäen hiusta ohuempaa lasiputkea eli mikropipettiä. Tällä voimasensorilla voidaan havaita ja mitata aina joistakin millimetreistä mikrometrien pituisten organismien liikettä. Menetelmä avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia, sillä tällä skaalalla ei ole aiemmin työskennelty. Backholmin ja Living Matter -ryhmän työ on ensimmäinen laatuaan Aallolla ja merkitsee myös uutta avausta pehmeän aineen fysiikan tutkimuksen maailmassa.
—Mittaamme mikropipetillä alle millimetrin pituisten organismien kasvun, liikkeen ja vuorovaikutuksen fysiikkaa. Kutsun tätä ulottuvuutta "mesoskaalaksi" — koska se ei ole täysin mikroskooppinen tai makroskooppinen kokonsa puolesta, vaan jossain sieltä väliltä. Mesoskaalaa ei ole fysiikassa juuri tutkittu. Nyt voimme esimerkiksi nähdä miten maaperän koostumus vaikuttaa pienen pienten kasvijuurten aineellisiin ominaisuuksiin ja kasvudynamiikkaan. Tutkimusryhmämme suunnittelee ja rakentaa itse näitä mikropipettiin perustuvia voimasensoreita, koska niitä ei ole olemassa muualla.
Tärkeintä on kärsivällisyys — ja hauskanpito
Backholm kannattaa uteliaisuuteen perustuvaa tieteentekemistä. Hänen mukaansa tärkeintä on tutkia sitä mikä on kiinnostavaa ja mennä minne tulokset johdattavat. Usein sitä oppii miten jotakin asiaa ei tule tehdä, mutta joskus lopputuloksena voi syntyä muutosvoimaisia innovaatioita kuten mikropipetti-voimasensori. Tieteentekeminen vaatii kuitenkin tiettyjä ominaisuuksia.
— Mielestäni tärkeintä on kärsivällisyys. Tutkimus on palkitsevaa, mutta joskus se vaatii hieman sisua.
Juuri nyt professori Backholmin ykkösprioriteetti on päästä tuumasta toimeen. Hänellä on jo tulevien vuosien tavoitteet valmiina.
— Käytännöllisesti katsoen tärkeintä on saada laboratorio pyörimään, palkata huippututkijoita ja pitää hauskaa tutkimuksen parissa. Tieteen näkökulmasta haluan tehdä uusia avauksia pienten organismien liikkeen, kasvun ja vuorovaikutuksen fysiikan tutkimukseen.
Lue lisää uutisia
Professori Pauliina Ilmonen: Lukiossa opetellaan paljon matemaattisten ohjelmien käyttöä, joka on pois perusasioista
Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen astuu kesäkuun alussa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaanin saappaisiin. Ja juuri perusasioita hän haluaa painottaa myös matematiikan opiskelussa.
Aalto-yliopisto perustaa Radikaalin luovuuden keskuksen – tavoitteena tukea yhteiskunnan ja yritysten uudistumista
Keskus vastaa yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kiinnostukseen ja uudistumisen tarpeeseen ja kutsuu kumppaneita mukaan.
Isabel Salmi luo tilaa myös ryhmän hiljaisten jäsenten mielipiteille
100 sanaa -sarjassa informaatioteknologian opiskelija kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta Aalto-yhteisössä.