Lue tutkimusuutisia
Suomen ensimmäinen tiedesatelliitti Foresail-1 on valmis avaruuteen
  Satelliitti ja sen tärkeät instrumentit, lähiavaruuden säteily-ympäristöä tutkiva PATE-hiukkasteleskooppi ja satelliitin radalta poistava plasmajarru, pääsevät avaruuteen kesällä 2022. 
      
      
     
  Innovatiivista suunnittelua ilmentävä ehdotus voitti Otaniemen Tietokorttelit -arkkitehtuurikilpailun
  Otaniemessä Espoossa sijaitsevien Biologin ja Meritekniikan alueiden suunnittelukilpailun voittajaksi on valittu ehdotus nimimerkillä Superpositio.
      
      
     
  Akustiikkaa voi nyt mitata paremmin kuin koskaan
  Luotettavampi mittausmenetelmä tehostaa akustisia mittauksia, joita tarvitaan esimerkiksi elokuvateatterien, metroasemien ja konserttisalien suunnittelussa. Rule of Two -menetelmä sai nimensä tuplamittaamisesta ja tunnetaan myös Star Wars -elokuvassa.
      
      
     
  Viruksia ilmassa? Tutkijat selvittävät, miten tartuntariski pienenee ilmanpuhdistimilla, maskeilla ja UV-valolla
  Hankkeen tavoite on löytää toimistoihin toimivia ja kustannustehokkaita suojaratkaisuja. Mittauksissa tarvitaan muun muassa yskimiskonetta ja keuhkoilla varustettua lämpönukkea.
      
      
     
  Ihmiskeho vilisee molekyylikoneita – nyt tutkijat kehittävät keinotekoisia vastineita, joita voisi hallita sähköllä
  Professori Anton Kuzyk on saanut Euroopan tiedeneuvostolta noin kahden miljoonan euron rahoituksen viisivuotiselle tutkimushankkeelle, joka kehittää sähkökentillä ohjattavia keinotekoisia molekyylikoneita.
      
      
     
  Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle
  Aalto-yliopiston tuottama riskianalyysi osoittaa, että pahimmillaan sähkön tuotanto ei kattaisi kulutusta  2 500 tuntina vuodessa. 
      
      
     
  Langaton lataus pian mahdollista kotikäytössä
  Tutkijoiden kehittämä uusi lähetin soveltuu täydellisesti kuluttajalaitteille yhtenäisen latausalueensa ansiosta.
      
      
     
  Radiohavainnot paljastivat mustien aukkojen tanssin
  Aalto-yliopiston Metsähovin ja Caltechin Owens Valleyn radio-observatorioissa tehdyt radiohavainnot ovat paljastaneet, että miljardien valovuosien päässä olevat jättimäiset kaksi mustaa aukkoa ovat lukittuneet kiertämään toisiaan.
      
      
     
  Miten tuulivoimalat kestävät merijään törmäykset? Vastaus voi selvitä maailman suurimmassa sisäjääaltaassa
  Parempi ymmärrys voimaloiden jäänkestävyydestä voisi vihdoin mahdollistaa merituulipuistojen pystyttämisen myös kylmemmille merialueille.
      
      
     
  Kun algoritmi ottaa ohjat, aivojen magneettistimulaatiosta tulee nopeampaa ja tarkempaa
  Aalto-yliopiston kehittämä algoritmi mahdollistaa aivojen täsmästimulaation ja avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi masennuksen ja kivun hoitoon.
      
      
     
  Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi
  Kokeilua seuraava tutkimus selvittää, parantaako esiopetuksen aloittaminen 5-vuotiaana lasten oppimisen tasa-arvoa ja kouluvalmiuksia. Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuu noin 15 000 ja verrokkiryhmään noin 20 000 lasta.
      
      
     
  Tutkijat keksivät, miten yhden fotonin energian saa pilkotuksi
  Suprajohtavat kubitit ja muut keinotekoiset kvanttijärjestelmät säteilevät mikroaaltofotoneja eli valokvantteja, joilla on hyvin pieni energia. Niiden jatkuva havainnoiminen on haastavaa. Taustakohinan seasta tulee pystyä havaitsemaan hädin tuskin erottuvia, äärimmäisen pieniä energiamuutoksia. Onnistuessaan mittauksesta olisi paljon hyötyä kvantti-informaation prosessoinnissa ja muissa kvanttiteknologian sovelluksissa. 
      
      
     
  Tekoäly voi tehdä julkisesta palvelusta syrjivän tai tietoturvariskin – osallistava tutkimushanke tähtää parempiin palveluihin
  Aalto-yliopiston uusi tutkimusprojekti tuo kansalaiset, sovellusten kehittäjät ja viranomaiset yhteen parempien tekoälyyn nojaavien palvelujen kehittämiseksi.
      
      
     
  Uusi menetelmä kertoo, mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi
  Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston patentoitu DeepFRST-optimointimenetelmä auttaa metsänomistajaa valinnassa avohakkuiden ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen välillä. Seuraavaksi malliin lisätään hiilinielut ja monimuotoisuus, joiden merkitys kasvaa myös taloudellisilla mittareilla.
      
      
    ”Yksinkertaisen hienostunut” – uusi virransiirtotekniikka mullistaa langattoman latauksen
  Oli kyseessä sitten varastorobotti, kodinkone tai matkapuhelin, lataus toimii missä tahansa latausalueella ja jopa laitteen liikkuessa.
      
      
     
  Virtuaalitodellisuuspeli osoittautui tehokkaaksi lasten ADHD-oireiden arvioinnissa
  Arkielämän haasteiden ympärille rakennettu EPELI voi tulevaisuudessa auttaa myös ADHD:n hoidossa.
      
      
     
  Pääkaupunkiseudun korkeakouluyhteisö yhdistää voimansa: EveryMoveCounts -kampanja käynnistyy
  EveryMoveCounts -kampanjan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta arjen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista hyvinvoinnille ja toimintakyvylle
      
      
     
  Tietokoneet haaskaavat valtavasti energiaa – nyt tutkijat kehittävät laskentaa, joka tuottaa huomattavasti vähemmän hukkalämpöä
  Nykyiset tietokoneet ovat suuria energiasyöppöjä. Aalto-yliopiston tutkijat ovat juuri saaneet merkittävän Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen ongelman ratkaisemiseksi.
      
      
     
  Tutkijat kehittivät maailman tarkimman säteilyilmaisimen – nyt se räätälöidään osaksi kvanttitietokoneita
  Professori Mikko Möttönen on tiiminsä ja yhteistyökumppaniensa kanssa saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen. Sen avulla he haluavat jalostaa bolometriteknologian osaksi paitsi kvanttitietokoneita myös superpakastimia ja terahertsikameroita. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun uutta bolometria hyödynnetään käytännön sovelluksissa.
      
      
     
  Mullistava valonlähde voi tuoda lisätehoa ja -turvaa kvantti-informaation siirtämiseen
  Aalto-yliopistossa aletaan rakentaa vallankumouksellista fotoniparien kvanttilomittumiseen perustuvaa LED-valonlähdettä professori Pertti Hakosen johdolla. Tutkimusryhmä on saanut työhön Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä kolmivuotisen Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen.
      
      
     
   
           
           
           
           
           
          