Uutiset

Puolet elokuva- ja tv-alalle valmistuvista naisista katoaa alalta – tutkimusryhmä selvitti, miten tasa-arvon paradoksi ratkaistaan

Arvostava ja avoin johtamiskulttuuri, palkka-avoimuus ja täydennyskoulutus ovat avain tasa-arvon lisäämiseen ja osaajapulaan, sanovat tutkijat.
Elokuvan tekijöitä työssään, etualalla sinipipoinen nainen radiopuhelin kädessä ja kuvausryhmä taustalla
Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Audiovisuaalisella alalla Suomessa on tasa-arvon paradoksi: alalle koulutetaan naisia ja miehiä yhtä paljon, mutta puolet alalle valmistuneista naisista katoaa muille aloille tai työelämän ulkopuolelle. Samaan aikaan ala kärsii vakavasta osaajapulasta.
 
Vuonna 2017 #metoo-liike nosti AV-alan syrjivän työkulttuurin laajaan julkiseen keskusteluun, mutta millainen on alan työkulttuuri tämän päivän Suomessa? 

Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset sekä alan ammattilaisten havainnot osoittavat, että naisille on tarjolla selvästi vähemmän ammattia vastaavia työtilaisuuksia kuin miehille. Tilastokeskuksen työelämätutkimuksen (2019), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen elokuva-alalta valmistuneiden työllistymisselvityksen (2020) sekä Aalto-yliopiston ja Women in Film & Television Finland ry:n yhteisen Action!-hankkeen toteuttaman kyselyn (2020) löydöksissä toistuvat samat teemat: sukupuoli- ja ikäsyrjintä, suljetut verkostot ja suljettu työnhaku. 

”Alalla vallitsee vakava naistekijöihin kohdistuva arvostusongelma – ja sen myötä työn ja sen tekijöiden kohtaanto-ongelma. Audiovisuaalisen alan on vihdoin siirryttävä 2020-luvulle myös tasa-arvon suhteen. Se edellyttää aktiivista puuttumista epäkohtiin, muutoksia tapaan työskennellä ja rohkeita päätöksiä monimuotoisuuden eteen”, sanoo Action!-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Reinola Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta. 

Toukokuussa päättyvä Action!-hanke on kolme vuotta selvittänyt sukupuolten välisen tasa-arvon nykytilaa AV-alalla ja pyrkinyt edistämään sitä. 

Tasa-arvo huomioitava alan kasvusopimuksessa

Tasa-arvo-ongelman taustalla vaikuttaa julkisen rahoituksen riittämättömyys ja vinoutunut jakautuminen.  
 
Alan tekijöiden Pieni aihe -työryhmä selvitti vuonna 2019, millaista sukupuoleen sidottua arviointia naiset kohtaavat elokuvahankkeiden rahoitusneuvotteluissa ja kehittelytyössä. Selvityksen mukaan naisten hankesuunnitelmilla on korkeampi kynnys päästä kehittelyyn saakka. Lisäksi ehdotettuihin aiheisiin, päähenkilön tai muiden henkilöhahmojen ominaisuuksiin ja jopa elokuvantekijän persoonaan kohdistetaan usein vähättelevää puhetta. 

Kuva Unto Rautio
Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Business Finlandin, eri ministeriöiden ja alan ammattilaisten yhteistyönä rakennetaan parhaillaan AV-alan kasvusopimusta, jossa julkinen sektori ja audiovisuaalisen alan toimijat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet. Nyt siis etsitään kuumeisesti ratkaisuja muun muassa alan kasvua hidastavaan osaajapulaan. Kasvusopimuksen on määrä valmistua elokuussa 2022. 
 
”Mielestämme nopein tapa parantaa tilannetta on panostaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Siksi kasvusopimukseen on kirjattava kolme tavoiteltavaa muutosta, jotka koskevat työkulttuuria, päätöksentekoa ja osaamisen kehittämistä”, sanoo hankkeen projektitutkija Nina Maskulin

Action!-hankkeen loppupäätelmissä ehdotetaan, että tuotantojen, jotka saavat merkittävää julkista rahoitusta on vastineeksi kerättävä tietoa sukupuolivaikutuksista sekä noudatettava palkka-avoimuutta — onhan Suomi sitoutunut edistämään tasa-arvoista työelämää kansallisesti, EU-tasolla sekä osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaa.

”On ymmärrettävä, että tasa-arvoinen ja arvostava työkulttuuri on keskeinen osa vastuullista liiketoimintaa ja alan tulevaisuuden menestystekijä”, painottaa Kirsi Reinola.

Action!-hankkeen ratkaisuehdotuksia audiovisuaalisen alan tasa-arvo-ongelmien
ja osaajapulan korjaamiseksi: 

  • Alan työkulttuuri kaipaa nykyistä avoimempaa suhtautumista monimuotoisuuteen ja laaja-alaisempaa yhteistyötä. Tarvitaan myös avoimuutta ja tietoa tehtävistä, projekteista, palkoista ja sopimuksista.  
  • Julkisen rahoituksen sukupuolivaikutuksia tulee aktiivisesti seurata, raportoida ja arvioida, niistä on saatava vertailtavaa tilastotietoa. Tarvitaan myös enemmän tasa-arvo- ja moninaisuustietoa sekä niille mittaristo. 
  • Tarvitaan yksityistä ja julkista rahoitusta osaamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen: luovien osaajien tutkintokoulutusta on rahoitettava alan kehitystavoitteiden mukaisesti ja osaajapoolin kasvua tuettava täydennyskoulutuksella. Erityisesti johtamistaitoihin alalla kaivataan täydennyskoulutusta. 

Yhteystiedot:   

Kirsi Reinola, Action!-hankkeen projektipäällikkö, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, kirsi.reinola@aalto.fi, 0504782605 

Nina Maskulin, Action!-hankkeen projektitutkija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, nina.maskulin@aalto.fi, 0504762268 

Action! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksen ja Women in Film and Television Finland (WIFT Finland) ry:n yhteishanke.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.