������

Nämä ohjeet koskevat opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa ennen 1.8.2022 (ns. jatkavat opiskelijat) tai ovat saaneet paikan kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa siirtohaun kautta ja ovat aiemmassa kotiyliopistossaan aloittaneet opintonsa ennen 1.8.2022. Syksyllä 2022 aloittavat uudet opiskelijat suorittavat opinnot opetussuunnitelman 2022-2024 mukaan.

Jos olet aloittanut opinnot ennen 1.8.2022 ja Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuuden opinnot ovat sinulla kesken, suosittelemme ensisijaisesti, että suoritat kokonaisuuden loppuun sen opetussuunnitelman mukaisesti, joka on ollut voimassa aloittaessasi opinnot. Kieliopinnot tulee suorittaa saman opetussuunnitelman mukaisesti kuin Liiketoimintaosaamisen perusteetkin, eli ensisijaisesti jatkavana opiskelijana suorita ne molemmat vanhan opetussuunnitelman mukaisesti tai jos haluat siirtyä noudattamaan 2022-2024 opetussuunnitelmaa, varmista että suoritat molemmat kokonaisuudet uuden opetussuunnitelman mukaisesti.

Liiketoimintaosaamisen perusteet

Jos sinulta puuttuu 2020-2022 opetussuunnitelman mukaisesta Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuudesta opintoja, katso vastaavat uudet kurssit taulukosta. Jos taas haluat siirtyä uuteen opetussuunnitelmaan, katso taulukosta, mitkä aiemmin suorittamasi opinnot ovat uusia kursseja vastaavia.

Huomaa, että Liiketoimintaosaamisen perusteet ja kieliopinnot tulee suorittaa saman opetussuunnitelman mukaisina. Et siis voi suorittaa aiemman opetussuunitelman mukaisia LTO-perusteita ja 2022-2024 opetussuunnitelman mukaisia kieliopintoja.

Kieliopinnot

Alla olevassa taulukossa on esitetty 2020-2022 ja 2022-2024 opetussuunnitelmien kieliopintojen vastaavuudet. Huomaa, että Liiketoimintaosaamisen perusteet ja kieliopinnot tulee suorittaa saman opetussuunnitelman mukaisina. Et siis voi suorittaa aiemman opetussuunitelman mukaisia LTO-perusteita ja 2022-2024 opetussuunnitelman mukaisia kieliopintoja.

Jos jatkat 2020-2022 opetussuunnitelman mukaisesti etkä ole tehnyt pakollista englannin kurssia 61A00200 Business Commnication Skills, tee sen tilalle MNGT-A4004 Mastering influence in business communication, tällöin kieliopintojen laajuus on 21 op.

Jos jatkat 2020-2022 opetussuunnitelman mukaisesti ja haluat suorittaa valinnaisiin kieliopintoihin englantia 1.8.2022 jälkeisellä ajalla, kun englannin kurssien tarjonta on muuttunut:

• Jos haluat suorittaa 3 op englantia valinnaisiin kieliopintoihin, käy kurssi MNGT-C4001 Management Communication. Muita englannin kursseja ei hyväksytä valinnaisiin kieliopintoihin.
• Jos haluat suorittaa 6 op englantia valinnaisiin kieliopintoihin, tee johtamisen laitoksen tarjoama 3 op kurssi MNGT-C4001 Management Communication JA joku seuraavista kielikeskuksen tarjoamista 3 op kursseista (CEFR-taso vähintään C1): LC-1121 Communicating Sustainable Solutions (w + o) (3 op) TAI LC-1123 Industrial Communications (o + w) (3 op) TAI LC-1113 Autonomous Language Learning Path (o + w) (3 op).
  • LC-1113 Autonomous Language Learning Path on ensisijaisesti tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia, mutta yleisestä ryhmästä on varattu 5 paikkaa niille, jotka asuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolella tai työskentelevät täysipäiväisesti. Jos et kuulu näihin ryhmiin, valitse jokin toinen kurssi.
• Opiskelijat, jotka on valittu vaihtoon kevätlukukaudelle 2023 ja jotka ovat suunnitelleet suorittavansa lakkautetun kurssin 61C02000 Writing in intercultural business contexts syksyllä 2022 voivat halutessaan suorittaa 6 op kielikeskuksen tarjoamia englannin opintoja.

Jos siirryt seuraamaan 2022-2024 opetussuunnitelmaa ja olet suorittanut 3 op:n Business Communication Skills -kurssin, sinun ei tarvitse etkä voi suorittaa 6 op:n Mastering influence in business communication -kurssia erikseen. Suorita 3 op:n Business Communication Skills -kurssin lisäksi täydentäväksi opinnoksi johtamisen laitoksen tarjoama MNGT-C4001 Management communication (3 op) tai muu kieliopinto/muita kieliopintoja (väh. 3 op).

Suositeltavaa on, että suoritat pääaineen opinnot loppuun 2020-2022 opetussuunnitelman mukaisesti. Jos kuitenkin olet suorittanut Liiketoimintaosaamisen perusteet vanhan opetussuunnitelman mukaisesti ja haluat siirtyä pääaineopinnoissa uuteen opetussuunnitelmaan, sinun tulee kuitenkin suorittaa kurssi Tilastotieteen perusteet. Voit sijoittaa kurssin HOPSilla joko Liiketoimintaosaamisen perusteisiin tai pääaineeseen. Jos sijoitat kurssin pääaineeseen, pääaineopintojen laajuus on 6 op enemmän kuin normaalisti, eli 57 op.

Kandidaatinseminaari sisältyy syksystä 2022 eteenpäin samaan opintojaksoon kandidaatintyön kanssa, eli seminaarista ei saa enää erillistä 2 op:n suoritusta. Opetussuunnitelman 2020-2022 mukaisten pääaineopintojen laajuus on tällöin 52 op ja vapaasti valittavia opintoja suoritetaan 2 op enemmän.

Alla on neuvottu, miten yleisimmissä tilanteissa tehdään muutokset HOPSille.

HOPSin muokkaaminen pääpiirteissään

1. Jos kurssin korvaa uusi kurssi (nimi ja/tai koodi vaihtunut), löydät uuden kurssin painamalla HOPSilla vanhan kurssin koodia ja valitsemalla Korvaavuudet-välilehdellä uuden kurssin. Ohje tarvittaessa ��ää����ä.
2. Jos kurssilla ei ole korvaavaa kurssia (esim. opintopistemäärä muuttuu tai kurssin sisältö ei vastaa mitään aiempaa kurssia), käytä vapaan muokkauksen tilaa poistaaksesi vanhan kurssin ja lisätäksesi uuden. Lähetä kokonaisuus hyväksyttäväksi vapaan muokkauksen tilassa.
3. Jos et ole vielä suorittanut sivuainetta, on järkevämpi suorittaa sivuaine uuden opetussuunnitelman 2022-2024 mukaisesti. Vaihda sivuaineen lukuvuosiversio HOPSilla sivuaineen koodin kautta, ohje ��ää����ä. HUOM! Ethän vaihda muiden HOPSilla olevien kokonaisuuksien lukuvuosiversiota, ellet ole saanut siihen ohjetta.

Yleisimmät tilanteet

Mikäli et ole suorittanut seuraavia kursseja ennen syksyä 2022, muokkaa uudet kurssit HOPSille:

• Valinnainen menetelmäkurssi
  Jos suoritat valinnaisena menetelmäkurssina ISM-C1002 Tilastotieteen ja data-analytiikan jatkokurssi (ei koske Rahoituksen ja Taloustieteen pääaineita), valitse HOPSille vanha kurssi ISM-C1100 Tilastotieteen jatkokurssi ja R ja sitten valitse korvaava uusi kurssi, ks. nro (1).
• Kandidaatin tutkielma ja seminaari
  Kaksi eri vaihtoehtoa: A) Poista vanhat kurssit (�����ä tutkielma että seminaari) ja lisää uusi (10 op kandityö+seminaari) käyttäen vapaan muokkauksen tilaa, ks. nro (2). HUOM! Älä poista kypsyysnäytettä, sillä se on pakollinen osa tutkintoa. B) Hae vanhan tutkielman korvaava uusi kurssi korvaavuuksien kautta, ks. nro (1). Poista 2 op seminaari vapaalla muokkauksella, ks. nro (2).
  • Jos tutkinto jää 2 op vajaaksi, muista lisätä vapaasti valittaviin opintoihin jotain lisää.
• Sivuaine
  Jos et ole aloittanut sivuaineen suorittamista, ks. nro (3). Jos olet aloittanut sivuaineen suorittamisen, voit suorittaa sivuaineen loppuun vanhan rakenteen mukaisesti. Jos jotain kurssia ei enää tarjota, valitse tilalle muu kurssi rakenteen mukaan. Tarvittaessa muokkaa rakennetta vapaalla muokkauksella, nro (2). Jos on järkevämpi suorittaa sivuaine uuden rakenteen mukaan, vaihda se HOPSille, ks. nro (3).
• Englannin pakollinen kurssi
  Jos et ole vielä suorittanut englannin pakollista kurssia (3 op) ja nyt kurssi muuttuu 6 op kurssiksi: merkitse kurssi korvaavuutena, ks. nro (1).
• Toisen kotimaisen (ruotsi/suomi) pakollinen kurssi
  Syksystä 2022 alkaen kielikokeet (kirjallinen koe ja suullinen koe) ovat 1 + 1 op (aiemmin 0 op). Lisäksi suositellaan 3 op kurssia LCB-5800 Ruotsinkielinen yritysviestintä 1, jos tarvitset kielikokeisiin valmentavan kurssin. Lisää HOPSilla kohdassa Toinen kotimainen kieli alhaalla olevassa hakuikkunassa kielikokeet LC-5001 (1 op) ja LC-5002 (1 op). Lisää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin kurssi LCB-5800 (3op), jos haluat suorittaa sen.
• Liiketoimintaosaamisen perusteet
  Jos sinulla puuttuu joku kurssi, vaihda tarvittaessa uusi kurssi HOPSille korvaavuuksien kautta, ks. nro (1).

(794/2004) 7 §:ssä mainittujen tavoitteiden lisäksi kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alainen kauppatieteellinen yleissivistys �����ä mahdollisuus erikoistua jonkin tietyn kauppatieteellisen aihealueen erityisasiantuntijaksi. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi tutkinnolla on työelämävalmiuksiin tähtääviä taidollisia tavoitteita. Tutkinnon täsmällisempänä tavoitteena on antaa opiskelijoille

• liiketoiminnan ja talouden perusteiden tuntemus, tutkintoon kuuluvan pääaineen erittäin hyvä tuntemus ja sivuaineen hyvä tuntemus;
• hyvät valmiudet analysoida ja kehittää yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaa huomioiden eettiset, talouden, yhteiskunnan ja globaalin kestävän kehityksen näkökulmat �����ä hyödyntäen data-analytiikkaa;
• hyvät viestintä-, vuorovaikutus-, projektityöskentely- ja itsensäjohtamistaidot;
• hyvät valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin.

Näiden osaamistavoitteiden täyttyessä opiskelijalla on valmistuessaan erittäin hyvät edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Liiketoimintaosaamisen perusteet, 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteet (60 op) sisältää kaikille alemman korkeakoulututkinnon opiskelijoille yhteiset kurssit. Liiketoimintaosaamisen perusteisiin sisältyviä kursseja käytetään erikoistumisalueen aineopinnoissa ja sivuopinnoissa tutkintovaatimuksissa esitetyllä tavalla, jolloin erikoistumisalueen aineopintojen laajuudeksi tulee 60 op ja sivuopintojen laajuudeksi 24 op. Tästä johtuen Liiketoimintaosaamisen perusteista koottavan kokonaisuuden laajuudeksi tulee lopulta 42, 48 tai 54 opintopistettä opiskelijan sivuopinnoista riippuen.

Erikoistumisalueen aineopintojen kokonaisuus, 60 op

Erikoistumisalueen aineopintojen kokonaisuus (60 op) koostuu yhteisistä menetelmäopinnoista (12 op), erikoistumisopinnoista (42 op) �����ä yhdestä ko. erikoistumisalueen kurssista (6 op) liiketoimintaosaamisen perusteiden kokonaisuudesta.

Erikoistumisalueen aineopintoihin sisältyy pakollisia menetelmäopintoja 12 op (kaksi kurssia). Toinen kursseista on 30A02000 Tilastotieteen perusteet, ja toisen opiskelija valitsee erikoistumisalueen määrittelemistä kursseista.

Erikoistumisopintoihin (42 op) sisältyy capstone-kurssi (6 op) ja 12 opintopisteen kokonaisuus, joka sisältää 10 opintopisteen laajuisen kandidaatintutkielman ja 2 opintopisteen laajuisen seminaarin.

Sivuopintokokonaisuus, 24/30 op

Sivuopintokokonaisuus on laajuudeltaan 24 tai 30 opintopistettä. Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä. Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä. Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

Kieli- ja viestintäopinnot, 18 op

Pakollisia kieli- ja viestintäopintoja kuuluu kandidaatin tutkintoon 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot, 18–30 op

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien perus- tai aineopintotasoisten opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen laajuus riippuu siitä, minkä kokonaisuuden opiskelija valitsee sivuopinnoikseen.

Koodi: BIZ300
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Timo Saarinen

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kurssit:

Erikoistumisalueen valinta

Erikoistumisaluevalintaan osallistuvat kaikki Kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijat ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä.

Lykkäystä erikoistumisalueen valintaan voit saada, jos olet suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; olet äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; olet oman sairautensi tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojasi tai olet pääkaupunkiseudun Urhean jäsen ja olet huippu-urheilun takia estynyt suorittamaan opintojasi suositellussa tahdissa. Kaikille ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi poissaolevaksi ilmoittautuneille myönnetään lykkäys automaattisesti. Jos lykkäyksen syy ilmenee ensimmäisen lukuvuoden aikana, on sinun haettava lykkäystä ao. lukuvuoden toukokuun loppuun mennessä. Liitä vapaamuotoiseen lykkäyshakemukseen tarvittavat asiakirjat, joista hakemuksen perusteet ilmenevät.

Erikoistumisaluevalintaan osallistuva opiskelija: Jätä hakemus erikoistumisaluevalintaan toukokuun loppuun mennessä ja ilmoita hakemuksella preferenssijärjestyksessä kolme erikoistumisaluetta, joihin haet. Webropol-linkki lähetetään MyCoursesin kautta Opinnot haltuun -kurssin osallistujille.

Eri erikoistumisalueille valittavien enimmäismäärät ovat seuraavat:

Jos jollekin erikoistumisalueelle hakee enim­mäismää­rää enemmän opiskelijoita, valinta suorite­taan opintomenes­tyksestä saatavien pistei­den osoitta­man järjes­tyksen �����ä erikoistumisaluekohtaisten kriteerien perus­teella. Tarkemmat kriteerit löydät  (päivitetty 27.8.2019).

Jos opiskelija ei ole osallistunut erikoistumisaluevalintaan sinä keväänä, kun hänen olisi pitänyt lakisääteiset poissaolot huomioiden osallistua, hän ilmoittaa erikoistumisaluetoiveensa sähköpostilla (opintotutor-biz@aalto.fi) ja hänet sijoitetaan sellaiselle erikoistumisalueelle, jolla on saman vuoden erikoistumisaluevalinnassa jäänyt tyhjiä paikkoja.

Erikoistumisalueen vaihtaminen

TS2013 tutkintosäännön mukaan opiskeleva opiskelija voi hakea erikoistumisalueen vaihtoa. Erikoistumisalueen vaihto  edellyttää, että opiskelija on jo suorittanut kaikki liiketoimintaosaamisen perusteiden opintojaksot.

1. Opiskelija voi vaihtaa erikoistumisaluetta, jos hän olisi päässyt haetulle erikoistumisalueelle erikoistumisaluevalintaan osallistuessaan. Toisin sanoen hänen erikoistumisaluevalintaan osallistuessaan (lähtökohtaisesti ensimmäinen opiskeluvuosi) laskettu pistemääränsä oli yhtä suuri tai korkeampi kuin viimeisenä samassa erikoistumisaluevalinnassa kyseiseen erikoistumisalueeseen hyväksytyn opiskelijan pistemäärä. TAI
2. Opiskelija voi vaihtaa erikoistumisaluetta samoin kriteerein kuin kandivaiheesta maisterivaiheeseen siirryttäessä.

Poikkeuksena kohtaan 1. opiskelijalla, joka hakee vaihtoa heti sijoittelun jälkeen, ennen seuraavan lukuvuoden ensimmäisen periodin alkua, ei tarvitse olla suoritettuna kaikkia liiketoimintaosaamisen perusteiden opintojaksoja.

Erikoistumisalueen vaihto edellyttää lisäksi aina, että vastaanottavassa erikoistumisalueessa on tilaa eli erikoistumisaluevalinnassa erikoistumisalueen enimmäismäärä ei ole tullut täyteen tai jos erikoistumisalueen enimmäismäärä on tullut täyteen, erikoistumisalueelta on vaihtanut opiskelijoita muille erikoistumisalueille. Jos erikoistumisalueella ei ole tilaa, voi erikoistumisalue kuitenkin päättää ottaa erikoistumisalueen vaihtoa hakevan opiskelijan enimmäismäärän päälle.

Jos vaihto hyväksytään, niin opiskelijan tulee sisällyttää jo suoritetut opintojaksot joko tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin tai sivuaineopintoihin. Erikoistumisalueen vaihtamisesta päättää opetuksesta vastaava varadekaani Oppimispalveluiden suunnittelijan esityksestä.

Opiskelija voi vaihtaa erikoistumisaluetta enintään kaksi kertaa kandidaatin tutkinnon suorittamisen aikana.

Erikoistumisalueen vaihtoa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella (esim. sähköposti), mutta mainitse hakemuksessa ainakin seuraavat seikat:

• Yhteystietosi (nimi ja opiskelijanumero)
• Opintojen aloitusvuosi
• Nykyinen erikoistumisalue
• Uusi erikoistumisalue
• Perustelut vaihdolle

Erikoistumisalueen vaihtoa koskeva vapaamuotoinen hakemus toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen opintotutor-biz@aalto.fi. Liitä hakemukseen vapaamuotoinen opintosuunnitelma, josta käy selville, miten olet suunnitellut suorittavasi kandidaatin tutkinnon uudessa erikoistumisalueessa, mikäli sinut hyväksytään siihen.

Jos vaihto hyväksytään, tulee sinun sisällyttää jo suoritetut opintojaksot joko tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin tai sivuaineopintoihin.

Periaatteet, joiden mukaan KTK -tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa eri maisteriohjelmissa, löydät  -Into-sivuilta.

(linkki Intoon)

Johtaminen 2018–2020

Koodi: BIZ3010
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Taija Turunen

Osaamistavoitteet

Johtamisessa on kyse ihmisten ja organisaation sisäisten ja ulkoisten intressiryhmien tavoitteiden, tarpeiden ja toiminnan eteenpäinviennistä ja yhteensovittamisesta. Johtamisen erikoistumisalueella tavoitteena on antaa opiskelijoille perusymmärrys liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja henkilöstöjohtamisen teorioista, alan ammatillisista käsitteistä ja työvälineistä. Opiskelun tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tunnistamaan, jäsentämään ja analysoimaan kriittisesti erilaisia organisaatioihin, organisointiin ja johtajuuteen liittyviä ilmiöitä �����ä tietävät miten organisaatioiden toimintaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan.

Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija tuntee organisaation toimijoiden, rakenteen ja strategian yhteensovittamisen haasteet, strategisen johtamisen peruskäsitteet ja käytännön työvälineet, johtajuuden vuorovaikutuksellisena ilmiönä �����ä alan teoreettisen kehityksen suuntauksia. Lisäksi opiskelija oppii ymmärtämään kurssiyhdistelmästään riippuen syvällisemmin joko organisaation toimintaa ympäristössään (strateginen johtaminen) tai ihmisten ja ryhmien toimintaa organisaatiossa (henkilöstövoimavarojen johtaminen). Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija osaa arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän muuttuvissa tilanteissa. Hän kykenee käyttämään ja tuottamaan tietoa liike-elämän tarpeisiin ja hallitsee ryhmätyöskentelyn perustaidot. Lisäksi hän harjaantuu selkeään, analyyttiseen, suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun �����ä tutkimukselliseen ajattelutapaan.

Erikoistumisalue antaa hyvät valmiudet maisteritason opintoihin johtamisen laitoksen maisteriohjelmissa. Valinnaiset opinnot luovat pohjaa myös muille erikoistumisalueille.

Sijoittuminen työelämään

Johtamisen erikoistumisalue tarjoaa monipuoliset valmiudet toimia henkilöstöjohtamisen, liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja ihmisten johtamisen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Siirtyminen vaativampiin tehtäviin näillä alueilla etenee yleensä maisterin tutkinnon ja alan työkokemuksen kautta.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille.

Liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvat kurssit löydät .

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Kaikille pakolliset opinnot 18 op

Suuntautumisvaihtoehto-opinnot 24 op

Valitse seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista toinen. Kursseja eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä ei voi sekoittaa.

Ennen 2016 Johtamisen erikoistumisalueelle valitut opiskelijat voivat jatkaa opintoja aikaisemman rakenteen mukaisesti.

Suuntautumisvaihtoehto I: Henkilöstövoimavarojen johtaminen 24 op

¹⁾ Korvaa kurssin 21C00300 Henkilöstöjohtaminen
²⁾ Korvaa kurssin 21C00200 Johtajuus organisaatiossa
³⁾ Korvaa kurssin 71C00400 �ղ�ö���ٱ𾱲�ö��������پ��Գ�ä

Suuntautumisvaihtoehto II: Strategic management 24 op

⁴⁾ Korvaa kurssin 21C00100 Liiketoiminta ja Strategia
⁵⁾ Korvaa kurssin JOIN-C7001 Business + Design

3. Sivuopinnot 24/30 op

Sivuopinnot muodostuvat 24-30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tämä voi olla

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu kokonaisuus,
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

������ä�پ���ٴDz� .

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien perus- tai aineopintotasoisten opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu opiskelijan tekemistä muita opintokokonaisuuksia koskevista valinnoista, esimerkiksi

• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus (24 op), johon sisältyy yksi Liiketoimintaosaamisen perusteiden 6 op:n laajuinen kurssi, vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.
• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on kansainvälinen sivuopintokokonaisuus (30 op), vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot voi käyttää esimerkiksi

• lisäopintojen suorittamiseen erikoistumisalueella,
• lisäopintojen suorittamiseen KTK-tutkintoon sisältyvässä sivuopintokokonaisuudessa,
• toisen sivuopintokokonaisuuden suorittamiseen,
• muiden erikoistumisalueiden yksittäisiin kursseihin
• lisäopintoihin kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuudessa,
• Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun opintoihin,
• JOO-opintoihin toisessa yliopistossa tai
• työharjoitteluun (6 op).

Seuraavat Johtamisen laitoksen järjestämät kandidaatintason kurssit voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin:

• 20C00200 Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot (2 op)
• 20C00201 Working Life Skills of Academic Professionals (1 cr)
• 21C00400 Projektityö ja -johtaminen (6 op)
• 21C00500 Liikkeenjohdon konsultointi (6 op)
• 21C10000 Business and Society (6 op)
• 21C21000 Kiertotalouden strategiat ja johtaminen (6 op)
• 21C22000 Future of Work (6 op)
• 21C23000 Managing Corporate Careers (6 op)
• Opiskelija joka valitsee suuntautumisvaihtoehdon I, voi halutessaan suorittaa suuntautumisvaihtoehto II opintoja ja sijoittaa ne vapaasti valittaviin opintoihin (ja toisin päin)

Laskentatoimi 2018–2020

Koodi: BIZ3050
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Yliopistonlehtori Tapani Kykkänen

Laskentatoimen erikoistumisopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammatilliset perustiedot yrityksen tai muun organisaation toimintaa ja taloutta koskevan informaation tuottamisesta ja sen hyväksikäyttämisestä. Laskentatoimen tuottamaa informaatiota käyttävät päätöksentekonsa tukena �����ä yrityksen johto että muut yrityksen sidosryhmät, kuten omistajat, sijoittajat ja viranomaiset.  Erikoistumisopintojen tiedollista ydinainesta ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan perusteet, tilinpäätösnormistojen lähtökohdat ja keskeisin sisältö, tilintarkastuksen perusteet, tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysin perusteet, yritysverotuksen perusteet, veroekonomiset peruskysymykset �����ä kustannus- ja kannattavuuslaskennan periaatteet, katetuottoanalyysi, päätöksentekoa tukevat laskelmat, taloudellisen suunnittelun perusteet �����ä suorituksen arvioinnin lähtökohdat.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset myös laajempina ilmiöinä.

Osaamistavoitteet

Laskentatoimen erikoistumisopinnot suorittaneella on perusvalmius tuottaa, analysoida, tulkita ja välittää yrityksen talouteen liittyvää informaatiota �����ä ulkopuolisten sidosryhmien että yrityksen johdon ja henkilöstön tarpeisiin. Hänellä on myös edellytykset osallistua yrityksen toimintaa ja taloutta koskevien informaatiojärjestelmien kehitystyöhön.

Laskentatoimen erikoistumisopintojen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta �����ä kieli- ja viestintätaitoja.

Tutkintovaatimukset 180 op

Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Pakolliset erikoistumisopinnot 42 op

¹⁾ Laskentatoimen kandidaatintutkielmaseminaarit järjestään syys- ja kevätlukukaudella. Seminaari kestää kahden periodin ajan. Syksyn ryhmiin ilmoittaudutaan 31.8. ja kevään ryhmiin 31.1. mennessä. Ilmoittautuminen tehdään sähköisesti seminaarin MyCourses-sivuilla (22C99902) olevien ohjeiden mukaan. Ryhmiin hyväksyminen edellyttää, että vähintään seuraavat opintojaksot on suoritettu: Laskentatoimen perusteet, Kirjanpito ja  Johdon laskentatoimi I. Edellisten lisäksi suositellaan, että seuraavista on suoritettu se opintojakso, johon tutkielman aihe liittyy: Johdon laskentatoimi II tai Tuloslaskenta.

Valinnaiset laskentatoimen opinnot, joita voi sisällyttää �������ää��ä��������ä opintoina laskentatoimen erikoistumisalueeseen tai vapaasti valittaviin opintoihin

²⁾ Korvaa kurssin 22C00600 Sisäinen tarkastus ja ATK-avusteinen tarkastus.

Sivuopinnot 24/30 op

Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Löydät esimerkkilukujärjestyksiä �����ä Laskentatoimen kurssien lukuvuoden 2019–20 opetusajat kohdasta .

Tilintarkastajatutkinnot (HT- ja KHT-tutkintoihin vaadittavat opinnot)

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskelija voi suorittaa HT- ja KHT-tilintarkastajatutkintoihin vaadittavat opinnot. Löydät vaaditut kurssit .

Löydät lisätietoa HT- ja KHT-tutkinnoista ��ää����ä: ������ä�پ���ٴ��Ჹ tutkintoihin liittyen antaa tutkintojen järjestäjä.

Akateeminen ohjaus

Aineen akateemiset ohjaajat

Markkinointi 2018–2020

Koodi: BIZ3040
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Sami Kajalo

Osaamistavoitteet

Markkinoinnin erikoistumisalueen laajana opetustavoitteena on antaa opiskelijalle �����ä ammatilliset että teoreettiset perustiedot siitä, miten liiketoimintaa luodaan, kehitetään, johdetaan ja tehdään markkina- ja asiakassuuntautuneesti. Markkinoinnin opiskelija oppii ymmärtämään yrityksen liiketoiminnan johtamista markkinasuuntautuneesti: miten kehitetään kaupallisia/markkinoinnillisia strategioita, tunnistetaan ja suunnitellaan kilpailukeinoja ja miten nämä toteutetaan tehokkaasti.

Ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille perusymmärrys erilaisten markkinoiden toiminnasta ja asiakkaiden käyttäytymisestä – �����ä valmiudet hankkia ja tuottaa näistä lisätietoa markkinatutkimuksen avulla lisätietoa eri liiketoimintatilanteissa tehtävien päätösten tueksi. Ohjelman ydinkurssit liittyvät kuluttajatutkimukseen ja markkinatutkimukseen. Näiden lisäksi ohjelma antaa valmiudet johtaa yrityksen tuotealueen tai brändin liiketoimintaa tuotesuunnittelun, hinnoittelun, jakelukanavien �����ä markkinointiviestinnän (mainonnan ja myynninedistämisen) kautta.

Sijoittuminen työelämään

Erikoistumisalueesta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat teollisiin ja palveluyrityksiin (1) tuotteista ja -tuotealueista vastaaviin päällikkö-, koordinointi- ja linjajohtotehtäviin, (2) tuote- ja bisneskehityksen johto- ja asiantuntijatehtäviin, (3) markkinointiviestinnän johto- ja asiantuntijatehtäviin tai (4) myyntipäällikkötehtäviin. Monet erikoistumisalueesta valmistuvat sijoittuvat myös erilaisiin konsultti-, -tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Erikoistumisalueen johtaja: Sami Kajalo

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op
2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op
Pakolliset opinnot 30 op

Consumer Behavior ja Kuluttajan Käyttäytyminen tullaan korvaamaan Consumer Research -kurssilla. Lukuvuodella 2018–19 opiskelija voi valita minkä tahansa näistä kolmesta kursseista. Lukuvuodesta 2019–20 eteenpäin Consumer Research on ainoa tarjottava kuluttajan käyttäytymisen kurssi.

¹⁾ Opetetaan lukuvuonna 2018–19 viimeinen kerta

Pakollisten kurssien lisäksi valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

²⁾ Korvaa kurssin 23C61000 Kaupan liiketoimintamallit ja markkinointi.
³⁾ Korvaa kurssin 23C72000 Customer Relationship Management.
⁴⁾ Korvaa kurssin 23C79000 New Product Development.

Yksi valinnaisista 6 op:n kursseista voi olla joku seuraavista:

3. Sivuopinnot 24 op

Suositeltavat sivuaineet markkinoinnin opiskelijoille

Markkinoinnin opiskelijoiden tulisi panostaa sivuaineisiin, jotka tarjoavat menetelmäkursseja. Tässä digitalisoituneessa maailmassa big data on tuonut saataville räjähdysmäisen määrän dataa käyttäytymisestä ja mielipiteistä. Täten markkinoinnistakin on tullut datalähtöisempää. Opiskelijoiden kannattaa siis ehdottomasti hioa analyyttisia taitojaan syventääkseen ymmärrystään kuluttajan käyttäytymisestä, ja soveltaakseen markkinoinnin käytäntöjä big data -ympäristöissä. Opiskelijat voivat esimerkiksi valita sivuaineeksi kvantitatiivisia aineita, joiden menetelmäkursseilla käsitellään muun muassa todennäköisyyksiä, tilastotiedettä ja ekonometriaa. Digitaalinen murros määrittelee myös uusiksi organisoinnin ja markkinoilla osallistumisen keinoja. Näistä ilmiöistä kiinnostuneet opiskelijat voivat ottaa sivuaineeksi johtamisen tai viestinnän, jossa nämä asiat ovat keskeisiä ja ajankohtaisia.

Alla on muutama ehdotus sopiviksi sivuaineiksi:

BIZ:   Quantitative Methods
         International Business (Mikkeli)
         Business Technology
         Johtaminen
         Taloustiede 

SCI:    Tuotantotalous
ELEC: Informaatioteknologia
Aalto:  Aaltonaut

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytettäviä opintoja ei ole määritelty, vaan kokonaisuuteen voi sisällyttää kursseja vapaasti Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Alla esimerkkejä markkinoinnin erikoistumisaluetta tukevista kauppakorkeakoulun opinnoista, joita voi sisällyttää kokonaisuuteen.

27C01000       Business Decisions 1                         
30C00355       Business Mathematics II                              
37C00400       Programming I (MOOC)                   
37C00450       Programming II (MOOC)                   
37C00100       Management Information Systems

������ä�پ���ٴ��Ჹ vapaasti valittavista opinnoista löytyy opinto-oppaan Vapaasti valittavat opinnot –osiosta. Yksittäisillä kursseilla voi olla osallistumisrajoitteita, esitietovaatimuksia ja/tai kurssikohtaista karsintaa. Nämä on syytä selvittää etukäteen.

Rahoitus 2018–2020

Koodi: BIZ3070
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Elias Rantapuska

Osaamistavoitteet

Rahoituksen erikoistumisalueen (Finance) opinnot suoritetaan englannin kielellä.

Erikoistumisalueen tiedollista ydinainesta ovat investointihankkeiden valintaperiaatteet, rahoituksen lähteet, lyhyen ja pitkän tähtäimen rahoitussuunnittelu, pääomarakennekysymykset �����ä osingonjakopäätökset; rahoitusmarkkinoihin liittyvät perusasiat kuten osake- ja korkomarkkinoiden toiminta, arvopapereiden hinnanmuodostus siihen vaikuttavine tekijöineen �����ä omaisuudenhoitoon liittyvät kysymykset; johdannaisinstrumenttien käyttöön ja riskienhallintaan liittyvät perusasiat:  ekonometristen mallien käyttäminen rahoitusmarkkinoiden analysointiin.

Valmistuessaan rahoituksen erikoistumisalueen valinneet opiskelijat:

• osaavat soveltaa rahoitusteorian ja pääomamarkkinoiden institutionaalisten mekanismien ymmärrystä käytännön sijoitustoiminnassa
• ymmärtävät yritysrahoituksen lähteisiin ja rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät menettelyt
• tunnistavat ja osaavat analysoida yritystoiminnan riskitekijöitä
• osaavat soveltaa tilastotieteellisiä menetelmiä rahoitusmarkkinoiden analysointiin.

��������ä��⳾ä��

Rahoituksen kandidaattiohjelmasta valmistuvat jatkavat yleensä opintojaan rahoituksen maisteriohjelmassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Rahoituksen opiskelijat ovat työllistyneet erinomaisesti ja ohjelmasta valmistuneista noin 60% työskentelee rahoitussektorilla mm. pankeissa, pankkiiriliikkeissä, rahastoyhtiöissä �����ä vakuutusyhtiöissä. Muita tärkeitä työllistäjiä ovat liikkeenjohdon konsultointiyritykset, teollisuusyritysten rahoitusosastot ja julkiset instituutiot.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

 ²⁾ Kurssi voidaan suorittaa 3. vuoden keväällä, mikäli opiskelijan tutkintoon ei kuulu vaihto-opintoja. Mikäli opiskelija on vaihdossa 3. vuoden kevätlukukaudella, kurssi suoritetaan toisen vuoden keväällä.

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Taloustiede 2018–2020

Koodi: BIZ3020
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Pauli Murto

Osaamistavoitteet

Taloustieteen laitos tarjoaa �����ä taloustieteen kandidaatti- että maisteriohjelman. Monissa ekonomistien työtehtävissä tarvitaan maisteritason opintoja, joten useat taloustieteen kandidaattiohjelman suorittaneista jatkavat taloustieteen maisteriohejlmassa. Kandidaattiohjelma antaa hyvät valmiudet �����ä talousteorian että menetelmien osalata opintojen jatkamiseen.

�۳�ٱ𾱲��ٲ�ö Helsingin yliopiston ja Hankenin kanssa antaa mahdollisuuden täydentää laitoksen kurssitarjontaa näiden yliopistojen taloustieteen kursseilla. Kauppakorkeakoulussa taloustieteen laitoksen vahvuusalueita ovat mikrotaloustieteen teoria ja sovellukset, työn ja henkilöstön taloustiede, ympäristö- ja energiatalous, kansainvälinen talous ja kehitystaloustiede �����ä talouskasvun tutkimus.

Valmistumisvaiheessa taloustieteen erikoistumisalueen valinneet opiskelijat

• osaavat ja ymmärtävät taloustiedettä siten, että he (a) hallitsevat �����ä mikro- että makrotaloustieteen peruskäsitteet ja -teoriat, (b) pystyvät selittämään miten talouden toimijat tekevät päätöksiä ja osaavat ratkaista tällaisia päätösongelmia, (c) tietävät miten talousjärjestelmät toimivat ja miten talouspolitiikka vaikuttaa �����ä (d) tuntevat taloustieteellisten mallien kriittiset tekijät ja puutteet
• pystyvät soveltamaan taloustiedettä (a) Suomen kansantalouden ja maailmantalouden ajankohtaisten ongelmien erittelyyn, (b) talouspolitiikan arvioimiseen ja formulointiin �����ä (c) valitsemiensa erityisalueiden keskeisten kysymysten tarkasteluun (esimerkiksi kansainvälinen kauppa, taloudellinen kehitys, energia- ja ympäristöongelmat)
• kykenevät käyttämään tilastoaineistoja ja kvantitatiivisia menetelmiä taloudellisten ilmiöiden kuvaamiseen ja analysoimiseen
• pystyvät tietotekniikkaa hyödyntäen viestimään taloustieteeseen perustuvia näkemyksiään kirjallisesti ja suullisesti �����ä asiantuntijoille että maallikoille.

Sijoittuminen työelämään

Taloustieteilijät sijoittuvat työmarkkinoilla laajaa taloudellista asiantuntemusta ja analyyttistä ajattelukykyä vaativiin tehtäviin yrityksissä, rahoitussektorilla, tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

�����ä kaksi kurssia seuraavista:

*) Ei luennoida 2018–2019 eikä 2019–2020

**) Taloustieteen maisteriohjelmassa jatkavalta edellytetään Taloustieteen matemaattisten menetelmien kurssin suorittamista joko menetelmäopintoina tai erikoistumisopintoina.

***) Taloustieteen eri teemoja, kurssin opettaa usein vieraileva luennoitsija. Ei välttämättä tarjota joka vuosi.

****) Kurssia ei suositella niille, jotka ovat suorittaneet kurssin 31C00100 Mikrotaloustiede ennen 1.8.2018. Mikäli opiskelija on suorittanut kurssin 31C00100 Mikrotaloustiede ennen 1.8.2018, ei hän voi tämän lisäksi sisällyttää kurssia 31C00110 Mikrotaloustiede: hinnoittelu ja strategia/31C00110 Microeconomics: Pricing and Strategy KTK-tutkintoonsa.

3. Sivuopinnot 24–30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Tieto- ja palvelujohtaminen 2018–2020

Koodi: BIZ3030
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Markku Tinnilä

Osaamistavoitteet

Yhteiskuntamme on muuttumassa tieto- ja palveluyhteiskunnaksi, jossa korostuvat informaation käsitteleminen, analysoiminen ja hyödyntäminen �����ä uusien palveluiden kehittäminen. Tieto- ja palvelujohtamisen (Information and Service Management) erikoistumisalue auttaa opiskelijaa ymmärtämään tieto- ja palvelutalouteen liittyviä tekijöitä �����ä kohtaamaan yhteiskunnan kehityksen uusia suuntia.

Osaamistavoitteet
Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalueen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kyky johtaa ja kehittää yritysten toimitusketjuja,  toimitus-, hankinta- ja palveluoperaatioita �����ä liiketoimintaprosesseja nopeasti kehittyvässä ympäristössä hyväksikäyttäen tietojärjestelmiä ja -verkkoja. Lisäksi tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää yritysjohdon päätöksentekoa, riskinhallintaa, kannustejärjestelmiä, tuotantojärjestelmiä, palveluprosesseja, markkina-analyyseja �����ä auttaa uusien tuotteiden markkinoille saattamisessa.

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalueelta valmistuneet opiskelijat

• hallitsevat perustiedot tietotekniikasta ja tavoista kehittää tietojärjestelmien avulla liiketoimintaprosesseja ja palveluita,
• osaavat suunnitella, analysoida ja kehittää yrityksen logistisia toimintoja, toimitusketjuja �����ä tuotanto- ja palveluprosesseja
• pystyvät hyödyntämään johdon tukijärjestelmiä (esimerkiksi kvantitatiivisia malleja �����ä erilaisten informaatioteknologioiden toimintatapoja) erilaisissa suunnittelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa,
• hallitsevat liiketoiminta- ja informaatioverkostojen kehittämiseen soveltuvat tekijät ja metodit �����ä tuntevat palveluiden, ulkoistamisen ja tavaroiden kansainväliseen jakeluun liittyvät käsitteet.

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue antaa opiskelijalle valmiuden jatkaa Information and Service Management  -maisteriohjelmassa tai jossakin muussa maisteriohjelmassa.

Sijoittuminen työelämään

Tieto- ja palvelujohtamisen ohjelmasta valmistuneilla on valmiudet toimia useiden alojen asiantuntijatehtävissä kuten liikkeenjohdon konsultteina tai yksityisyrittäjinä tietotekniikan, toimitusketjun hallinnan, markkinoinnin tai taloushallinnon aloilla.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 18 op

*) Capstone opetetaan vain kerran vuodessa. Mikäli opiskelija on vaihdossa keväällä 2019 tai keväällä 2020 eikä pysty suorittamaan ko, Capstonea, on korvaava vaihtoehto 27C01000 Business Decisions 1. Tämä koskee vain opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa keväällä 2019 tai keväällä 2020 ja ovat valmistumassa vaihdon jälkeen. Asiasta on sovittava etukäteen suunnittelija Elli Hämäläisen kanssa.
**) KTK-tutkielmaseminaariin ilmoittaudutaan WebOodin kautta kuten kursseille. Seminaarin alkuun kuuluu 3 infoluentoa, joiden aikana annetaan lisätietoa kandin tutkielmasta ja seminaarin aikataulusta.

Valinnaiset opinnot 24 op
Valitse neljä kurssia seuraavista:

 ¹⁾ Kurssi 35C04000 Global Logistics and Distribution Networks korvaa poistuneen kurssin 35C00100 Distribution and Logistics Services. Kursseista voi suorittaa vain yhden.

²⁾ Kurssi 30C00355 Business Mathematics II korvaa kurssit 30C00350 Mathematics II ja 30C00300 Mathematical Methdos for Economists. Kursseista voi suorittaa vain yhden.

**) Programming 1 kurssin sijaan on mahdollista tehdä SCI:n ohjelmoinnin kurssi CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 (5 op) + 37C81000 Studies Completed in Information Systems Science (ks. lisätietoa suoritustavasta kurssikuvauksesta)

Valinnaiset opinnot, joita voi sisällyttää �������ää��ä��������ä opintoina tieto-ja palvelujohtamisen erikoistumisalueeseen tai tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin:

Viestintä 2018–2020

Koodi: BIZ3080
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Marketta Majapuro

Viestinnän erikoistumisalueelle ei oteta uusia opiskelijoita. Opetussuunnitelma on laadittu jo erikoistumisalueessa opiskeleville

Oppimistavoitteet

Viestintä on olennaisessa roolissa organisaatioiden johtamisessa, ja �����ä yksilölliset viestintätaidot että organisaatioiden viestinnän periaatteiden ja lainalaisuuksien tuntemus muodostavat elintärkeän osan liike-elämän ammattilaisen ja organisaatioiden johtamisen ja HR-työn ammattilaisen tarvitsemasta ammattitaidosta. Lisäksi viestintä on oma erikoistunut ammattikuntansa, jonka parissa työskentelevät ovat monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä esimerkiksi mediassa, viestintätoimistoissa ja yritysten viestinnässä, markkinoinnissa �����ä henkilöstöhallinnossa. Siksi organisaatioviestinnän kursseilla opit, miten inhimillisen vuorovaikutuksen taidot ovat keskeisiä kaikissa työyhteisöissä.

Opit myös yritysten sidosryhmäsuhteista, digitaalisen viestinnän hallinnasta ja suunnittelusta �����ä muutoksen viestinnästä. Opinnoissa viestinnän käytännön toteutukset ja ilmenemismuodot liitetään keskeisiin organisaatio- ja johtamisviestinnän oppeihin ja suuntauksiin. Opit siis analysoimaan ja suunnittelemaan viestintää tutkimuspohjaisesti �����ä hallitsemaan erilaisia viestintätilanteita. Saat myös palautetta oman osaamisesi kehittymisestä monipuolisten tehtävien kautta.

Viestinnän erikoistumisalueelta valmistunut opiskelija ymmärtää:

• Organisaatioviestintää osana liiketoimintaa
• Viestintää yksilön osaamisena
• Viestintää organisaatioiden johtamisen ja organisaatiokäyttäytymisen osa-alueena

Lisäksi hän osaa

• arvioida kriittisesti aihealueeseen liittyvää tutkimustietoa ja soveltaa sitä organisaatioviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen
• analysoida organisaatioiden ja niiden erilaisten toimijoiden viestintää, perustella analyysitulokset �����ä esittää tulokset suullisesti ja kirjallisesti
• toimia ja viestiä tiimin jäsenenä tavoitteellisesti, yhteistyökykyisesti ja rakentavasti

Viestinnän erikoistumisopinnot ovat hyvä perusta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritysviestinnän maisteriohjelmaopinnoille (Master’s Programme in Corporate Communication).

��������ä��⳾ä��

Viestinnän kandidaatit saavat erikoistumisopinnoissamme valmiudet työskennellä monipuolisissa viestinnän tehtävissä yrityksissä ja viestintätoimistoissa �����ä julkisyhteisöissä ja media-alalla. Viestinnän laitoksen Corporate Communication -maisteriohjelma antaa lisävalmiuksia edetä uralla vaativampiin tehtäviin.

Vastuuorganisaatio:
Johtamisen laitoksen organisaatioviestinnän yksikkö

�ղ����ٳܳܳ��԰쾱��ö:
Marketta Majapuro

������ä�پ���ٴDz� 

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

¹⁾ korvaa kurssin Yritysviestinnän perusteet 71A00200

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 18 op

Valinnaiset opinnot 24 op

Valitse neljä kurssia seuraavista:

¹⁾ korvaa kurssin 71C03000 Digitaalinen viestintä ja media
²⁾ korvaa kurssin 71C00400 �ղ�ö���ٱ𾱲�ö��������پ��Գ�ä
*) Kurssia ei enää luennoida.
**) Vaihtuvasisältöinen kurssi. Kurssia ei välttämättä tarjota joka vuosi.

Vaihtoehtoisen kurssin sisällyttäminen opintokokonaisuuteen tulee olla oppimistavoitteita tukeva, ja se on hyväksytettävä etukäteen laitoksella (vastuuhenkilö Marketta Majapuro).

3. Sivuopinnot 24–30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Yritysjuridiikka 2018–2020

Koodi: BIZ3060
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Marja Luukkonen

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen tavoitteena on tarjota perustiedot yritystoimintaa sääntelevistä oikeudellisista normeista ja niiden merkityksestä yrityksen toiminnan ja erityisesti sen talouden johtamisessa. Erikoistumisalueen tiedollista ydinainesta ovat sopimusjuridiikka, yhtiöoikeudelliset peruskysymykset ja verotukseen liittyvät kysymykset kuten Suomen verojärjestelmä ja sen toiminta, yritysverotus ja kansainvälinen verotus.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset ja juridiset kysymykset myös laajempina ilmiöinä.

Osaamistavoitteet

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen suorittaneet osaavat itsenäisesti ratkaista ja analysoida liikejuridisia ongelmia ja etsiä niihin liiketaloudellisesti optimaaliset ratkaisut. Erikoistumisalueen suorittaneet

• osaavat tunnistaa yrityksen liiketoimintaan sisältyviä juridisia riskejä ja suojautua niiltä;
• osaavat ottaa huomioon liikejuridisten normien merkityksen osana yrityksen toimintaympäristöä ja strategian suunnittelua;
• hallitsevat eri liikejuridiikan alojen oikeudelliset periaatteet ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen �����ä eroavaisuudet;
• osaavat kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten ja kanssa;
• osaavat kommunikoida yritysjuridiikkaan liittyvistä kysymyksistä yritysjohdon, yrityksen muun organisaation �����ä eri viranomaistahojen kuten verohallinnon, valvontaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa; �����ä
• tuntevat liike-elämän etiikan perusasiat.

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta �����ä kieli- ja viestintätaitoja

Tutkintovaatimukset 180 op

Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Sivuopinnot 24/30 op

Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

Vapaasti valittavat opinnot 18-30 op

Akateeminen ohjaus

Aineen akateemiset ohjaajat

Tilintarkastajatutkinnot (HT- ja KHT-tutkintoihin vaadittavat opinnot)

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskelija voi suorittaa HT- ja KHT-tilintarkastajatutkintoihin vaadittavat opinnot. Löydät vaaditut kurssit

Löydät lisätietoa HT- ja KHT-tutkinnoista ��ää����ä: ������ä�پ���ٴ��Ჹ tutkintoihin liittyen antaa tutkintojen järjestäjä.

Kandidaatintutkielma ja tutkielmaseminaari

Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä. Kandidaatintutkielman tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen – tutkimustehtävän määrittämiseen, tutkimusaineiston hankkimiseen ja käyttämiseen �����ä tutkimusraportin kirjoittamiseen.

Tutkielman yhteydessä opiskelija osallistuu tutkielmaseminaariin (2 op), jonka tarkoituksena on tukea tutkielman tekoa. Seminaari koostuu seminaaritapaamisista, tutkielman laatimisesta, tutkielman esittämisestä seminaariryhmälle ja toisen opiskelijan tutkielman opponoinnista. Seminaari on yleensä koko lukukauden mittainen, ja seminaareja järjestetään �����ä syys- että kevätlukukaudella. Ilmoittautumiskäytännöt vaihtelevat eri erikoistumisalueilla: katso ohjeet WebOodin kurssikuvauksesta tai laitoksen kotisivuilta.

������������ä��ٱ�

Opiskelijan on kirjoitettava �����ä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten tutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon kandidaatin tutkintoa varten, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää maisterin tutkintoa varten.

Kauppakorkeakoulussa kypsyysnäyte suoritetaan laatimalla johdon tiivistelmä (executive summary) osana opinnäyteprosessia. Katso tarkemmat ohjeet . Opiskelijan tulee sopia näytteen kirjoittamisesta tutkielman tarkastajan kanssa.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä jollakin muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, opetuksesta vastaava varadekaani voi hakemuksesta oikeuttaa opiskelijan antamaan kypsyysnäytteen jollakin vieraalla kielellä. Tällaisen kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin.

Sivuopinnot muodostuvat 24–30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tämä voi olla

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu kokonaisuus,
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa  esimerkiksi JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

(linkki Intoon)

Kieli- ja viestintätaito on määritelty tärkeäksi osaksi Kauppakorkeakoulusta valmistuvien asiantuntijataitoja. Kandidaatin tutkinnossa tavoitteena on hyvä viestintä- ja kielitaito �����ä kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä.

• Opiskelijan tulee kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa molemmissa kotimaisissa kielissä sellaisen taidon, joka on tarpeen kauppatieteellisen tutkinnon tavoitteiden kannalta.
• Opiskelijan tulee kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa vähintään kahden vieraan kielen sellaisen taidon, että hänellä on valmiudet kansainväliseen kanssakäymiseen.
• Opiskelijan tulee maisterin tutkinnossa tai sitä edeltäneissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa kyvyn kansainväliseen viestintään talouselämässä.

Koulusivistyskielesi vaikuttaa kieliopintoihisi:

• Kandidaatin tutkinnossa: miten ja missä kielissä osoitat suomen ja ruotsin kielen taitosi
• Maisterin tutkinnossa: Jos suoritat pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa ja koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, mutta olet suorittanut alemman korkeakoulututkintosi ulkomailla, sinun on osoitettava kielitaitosi tutkinnossasi. Koulusivistyskielesi vaikuttaa siihen, miten ja missä kielissä suoritat vaaditut kieliopinnot.

Olen opiskellut suomalaisessa peruskoulussa ja/tai lukiossa suomea tai ruotsia äidinkielenä.

• Koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa. Koulusivistyskielesi todetaan peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta.
• Ylioppilastutkinto tai siihen rinnastettava kansainvälinen tutkinto (IB, EB, Reifeprüfung) ei vaikuta koulusivistyskieleesi.
• Jos olet suorittanut peruskoulun jälkeen lukion sijaan ammatillisen perustutkinnon tai olet suorittanut toisen asteen opintosi ulkomailla, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.
• Jos et ole suorittanut lukiossa äidinkielenä suomea tai ruotsia (olet käynyt esimerkiksi IB-lukion), mutta olet suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomeksi tai ruotsiksi, koulusivistyskielesi määräytyy peruskoulussa suorittamasi äidinkielen oppimäärän mukaan.
• Jos olet suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomessa, mutta lukiossa ruotsissa tai toisin päin, voit valita, kumpaa käytät koulusivistyskielenäsi.

Olen opiskellut suomalaisessa peruskoulussa ja/tai lukiossa suomea tai ruotsia toisena kielenä.

• Suorittamasi peruskoulun tai lukion oppimäärä oppiaineessa ”äidinkieli ja kirjallisuus, suomi/ruotsi toisena kielenä” ei määrittele koulusivistyskieleksesi suomea tai ruotsia.
• Jos olet kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur, on tämä kieli koulusivistyskielesi.
• Jos et ole suorittanut peruskoulun tai lukion oppimäärää suomessa tai ruotsissa äidinkielenä, koulusivistyskielesi on ”muu kuin suomi tai ruotsi”.
• Ylioppilastutkintoon rinnastettava kansainvälinen tutkinto (IB, EB, Reifeprüfung) tai näiden erilliset kokeet eivät vaikuta koulusivistyskieleesi.

Olen käynyt peruskoulun ja lukion muussa kuin suomalaisessa koulussa (esim. ulkomailla tai IB-lukiossa).

• Jos sinulla ei ole Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion päättötodistusta, koulusivistyskielesi on "muu kuin suomi tai ruotsi".

Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 18 op

Kieli- ja viestintäopintoja kuuluu kandidaatin tutkintoon 18 opintopistettä:

• toinen kotimainen kieli
• Business Communication Skills
• vähintään yhden muun vieraan kielen viestinnän opintoja.

Kieli- ja viestintäopintoihin voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja. Muun vieraan kielen kuin englanninkielisen yritysviestinnän opintoja vaaditaan suoritettavaksi yhdessä vieraassa kielessä vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Näiden lisäksi on suoritettava 6 opintopistettä kieli- ja viestintäopintoja joko täydentäen aikaisempia toisen kotimaisen, englannin tai muun vieraskielisen viestinnän suorituksia tai suorittamalla ne jossakin kolmannessa vieraassa kielessä. Jos valinnaiset kieliopinnot suoritetaan kolmannessa vieraassa kielessä, tulee siinä suorittaa 6 opintopistettä. Jos opiskelija täydentää kieli- ja viestintäopintoihin sisältyviä kieliä, valinnaiset 6 opintopistettä voi jakaa kahden eri kielen opintoihin.

Kielivalikoima

• English Business Communication 2018–2020
• Espanja 2018–2020
• Italia 2018–2020
• Japani 2018–2020
• Kiina 2018–2020
• Portugali 2018–2020
• Ranska 2018–2020
• Ruotsi 2018–2020
• Saksa 2018–2020
• Venäjä 2018–2020

Opetusohjelmaan kuuluvat englanninkielinen yri­tysviestintä, espanja, kiina, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi vieraana kielenä �����ä venäjä. Näiden li­säksi Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa voidaan tar­jota opetusta myös muissa kie­lissä vuosittain opetussuunnitelmissa vahvis­tettavalla tavalla. Italian ja Japanin kielen opinnot sijoitetaan KTK-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Aalto-yliopiston kielikeskus vastaa kaikille kieli- ja viestintäopinnoista toisessa kotimaisessa kielessä �����ä vieraissa kielissä. Englanninkielisen yritysviestinnän opetuksesta �����ä yritysviestinnän (suomi) opetuksesta vastaa Kauppakorkeakoulun Johtamisen laitos.

������ä�پ���ٴDz� kieli- ja viestintäopinnoista Kieli- ja viestintäopinnot.

��ä���ö�ٲ�����

Kurssien lähtötasojen kuvaamisessa käytetään Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR = Common European Framework of Reference) taitotasoja A1-A2-B1-B2-C1-C2. A-taso tarkoittaa kielitaidon perustasoa, B-taso edistyneempää kielitaidon tasoa ja C-taso kaikkein edistyneintä kielitaidon tasoa.

Vieraiden kielten kurssit valitaan oman kiinnostuksen ja omien tavoitteiden mukaisesti. Englanninkielisen yritysviestinnän ja ruotsin kielen opinnoissa kaikki Kauppakorkeakoulun opiskelijat aloittavat opiskelun samalta lähtötasolta: Business Communication Skills -kurssin lähtötaso on C1 ja tutkintoon kuuluvan Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin lähtötaso puolestaan B1. Muissa vieraissa kielissä jokainen aloittaa opintonsa omalta lähtötasoltaan, aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen.

Kurssin/opintojakson lähtötaso mai­nitaan kurssiku­vauksessa kohdassa CEFR-taso. Useimmille kursseille on määritelty myös tavoitetaso.

Muut kieli- ja viestintäopinnot kandidaatin tutkinnossa

• Kielikeskus tarjoaa Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuden (24 op), joka voidaan sisällyttää joko KTK- tai KTM -tutkintoon. Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja.
• Kieli- ja viestintäopintoja voi sisällyttää myös tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Näihin opintoihin on mahdollista sisällyttää kaikkia Kielikeskuksen tarjoamia kursseja. Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakea muiden korkeakoulujen kielten kursseille puitteissa.

Ruotsin kielen taidon osoittaminen näyttökokeella

Tutkintoasetuksen edellyttämän toisen kotimaisen kielen taidon voi koulusivistyskieleltään suomenkielinen opiskelija osoittaa näyttökokeella. Hyväksytty näyttökoe korvaa siten 3 opintopisteen laajuisen Ruotsin­kielinen yritysviestintä 1 -kurssin. Näyttökoetta suositellaan vain opiskelijoille, jotka ovat olennai­sesti täydentäneet ruotsin kielen taitoaan koulu­kurssin jälkeen ja hankkineet tutkinnon tavoitteen mukaisen oman alan ruotsin kielen tai­don. Näyt­tökokeessa testataan �����ä kirjallista että suullista ruotsinkielisen yritysviestinnän taitoa. Näyttökokeeseen saa osallistua korkeintaan kolme kertaa, mutta mikäli opiskelija ei läpäise näyttökoetta toisella yrittämisellä, on suositeltavaa, että opiskelija suorittaa kurssin LCB-5800 Ruotsinkielinen yritysviestintä 1. Näyttökokeeseen �����ä kirjalliseen LCB-5801 että suulliseen LCB-5802 ilmoittaudutaan WebOodissa.

Vapautus toisen kotimaisen kielen opinnoista

Toisen kotimaisen kielen taidon osoittaminen on pakollista kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi.

Vapautuksen kielitaidon osoittamisesta toisessa kotimaisessa kielessä voit saada seuraavista syistä:

• Jos sinut on vapautettu toisen kotimaisen kielen opinnoista alemmissa koulutusasteissa
• Jos et ole suorittanut vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja (väh. 5 kurssia toisen kotimaisen kielen opintoja; päättötodistuksessa erillinen merkintä)

Vapautusta haetaan opetuksesta vastaavalta varadekaanilta. Lomake lähetetään osoitteeseen valmistuminen-biz@aalto.fi.

Jos saat vapautuksen kielitaidon osoittamisesta toisessa kotimaisessa kielessä, suoritat niiden tilalle vastaavan laajuiset opinnot valitsemassasi kielessä.

Kielitaitovaatimusten määrittely

Voit hakea kielitaitovaatimusten määrittelyä, jos

• koulusivistyksesi on muu kuin suomi tai ruotsi,
• olet kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa suomi toisena kielenä ja saanut siitä alemman arvosanan kuin M,
• koulusivistyksesi kieli (suomi tai ruotsi) määrittyy ainoastaan peruskoulutuksen perusteella,
• olet suorittanut lukio-opintosi vieraalla kielellä (ei suomi tai ruotsi), esim. IB-lukio.

Määrittelyä haetaan opetuksesta vastaavalta varadekaanilta.

Opiskelija suorittaa opinnot yllä olevan ohjeen mukaan (Koulusivistyskieleni on muu kuin suomi tai ruotsi).

English Business Communication 2018-2020

English Business Communication (EBC), offered by Aalto BIZ Department of Management Studies, focuses on essential communication skills required in international business.  

In addition to the mandatory course 61A00200 Business Communication Skills, one course in English Business Communication can be included in the mandatory language and communication studies. More English Business Communication studies can be included in the elective studies of the BSc degree.

Language of instruction: English

Structure of studies

English Business Communication consists of one core course and two electives for the B.Sc. degree. On completion of the core course the student can freely choose any of the electives.

Core course (mandatory)

^{1) The course is a compuslory course for the 2nd year BIZ students. Registration for courses of both I and II teaching periods is open during 13 August and 3 September.
The C1 starting level of the course means the course fulfils the language requirement for exchange studies.}

Electives

Espanja 2018-2020

Espanja on 19 valtion virallinen kieli, ja sitä pu­huu äidinkielenään noin 400 miljoonaa ihmistä. Se on myös useiden kansainvälisten järjestöjen, mm. YK:n, virallinen kieli. Espanjankieliset maat ovat siis valtava talous- ja markkina-alue, joka herättää yhä suurempaa kiinnostusta suomalais­yrityk­sissä. Liiketoiminnassa Espanjassa ja latina­laisessa Amerikassa kielitaito ja kulttuurin tun­temus ovat suuri etu.

Espanjan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitota­soltaan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen. Peruskielitaidon omaava opiskelija, esim. lukion B3-oppimäärän suo­rittanut (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso A2), voi aloittaa opintonsa kurssista Espanja 3a - Liike-elämän espanjaa ja valita opinto-ohjel­maansa oman taitotasonsa ja tavoitteidensa mukaisia peräkkäisiä kursseja. Yritysviestintä 2 –tasolla opintojaksot LC-2241 ja LC-2242 voi sijoittaa tutkintoon vapaasti yhdessä tai erikseen. Opintojakson LC-2243 voi sijoittaa tutkintoon vain yhdessä joko opintojakson LC-2241 ja/tai LC-2242 kanssa. Yritysviestintä 3 –tason opintojakson sisällyttäminen tutkintoon edellyttää vähintään kahden yritysviestintä 2–tason opintojakson suorittamista. 

Espanjan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 tai 18 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Opintojen rakenne

Työelämän espanjan perusteet

Espanjankielinen yritysviestintä 1

�����貹���Ჹ�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;2

�����貹���Ჹ�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;3

Italia 2018-2020

Aalto-yliopistolla ja kolmella pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoululla on syksystä 2017 tarjolla kielten yhteiskurssitarjotin, jossa on tarjolla italian kielen kursseja. Voit tutustua yhteiseen opetustarjontaan ja ilmoittautumisohjeisiin Kielikeskuksen sivujen kautta.

Huom! Italian kielen opinnot eivät ole osana KTK-tukinnon pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, vaan italian kielen opinnot sijoitetaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Japani 2018-2020

Aalto-yliopistolla ja kolmella pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoululla on syksystä 2017 tarjolla kielten yhteiskurssitarjotin, jossa on tarjolla japanin kielen kursseja. Voit tutustua yhteiseen opetustarjontaan ja ilmoittautumisohjeisiin .

Huom! Japanin kielen opinnot eivät ole osana KTK-tukinnon pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, vaan japanin kielen opinnot sijoitetaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Kiina 2018-2020

Kiina on yhä keskeisempi markkina-alue suomalaisille yrityksille ja myös kiinalaiset yritykset toimivat yhä laajemmin Suomessa. Kiina kielen perusteiden ja kiinalaisen kulttuurin tuntemus on suuri etu toimittaessa Kiinan liiketoimintaympäristössä.

Opiskelija voi sisällyttää kiinan kielen kursseja KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitotasoltaan lähtien. Kiinan kursseja voi lisäksi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Opintojen rakenne

^{Kurssille LC-9111 Kiina 1 – Työelämän kiinaa (alkeet) suositellaan kurssikuvauksessa pariksi LC-9121 Kiinan kirjoitusmerkit 1 (2 op) ja kurssille LC-9112 Kiina 2 - Työelämän kiinaa suositellaan pariksi LC-9122 Kiinan kirjoitusmerkit 2 (2 op). Mikäli opiskelija valitsee em. kursseille pariksi kirjoitusmerkkikurssit, opiskelijan tulee ottaa huomioon, että pakollisten kieli- ja viestintäopintojen 18 opintopisteen laajuus ylittyy. Ks. Kieli- ja viestintäopinnot kandidaatin tutkinnossa.}

Portugali 2018-2020

Portugali on yksi maailman puhutuimmista kielistä. Sitä puhutaan Portugalin lisäksi Brasiliassa ja monissa Afrikan maissa ja sillä on yhteensä noin 200 miljoonaa puhujaa. Suomalaisille yrityksille erityisesti Brasilia on yhä tärkeämpi markkina-alue. Liiketoiminnassa kielitaito ja kulttuurin tuntemus ovat suuri etu.

Portugalin kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6 opintopistettä perusteista alkaen.

Opintojen rakenne

Työelämän portugalin perusteet

Ranska 2018-2020

Hyvällä ranskan kielen taidolla on kysyntää mo­nilla talouselämän aloilla, sillä Ranskan markkinat avautuvat suomalaisille yrityksille kielitaidon, ta­pakulttuurin ja maantuntemuksen avulla. Monien suuryritysten ja kansainvälisten instituu­tioiden pääkonttorit sijaitsevat Pariisissa. Ranskan kielellä on tärkeä merkitys Yhdistyneissä kansa­kunnissa, sillä kolmasosa siellä esitetyistä puheenvuoroista pidetään ranskaksi. Euroopan neuvosto sijaitse Strasbourgissa. Euroo­pan unionissa ranska on englannin rinnalla ensimmäinen vi­rallinen työkieli. Ranskaa opiskellen saa kätevästi haltuunsa latinalaisperäisen yleiseurooppalaisen tieteellisen ja sivistyssanojen käsitteistön.

Ranskan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taito­tasol­taan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen, ja kurs­seja voi suorittaa vapaassa järjestyksessä.  Ranskan kielen alkeet hallitseva opiskelija voi aloittaa opinnot suoraan kurssista LC-4112 Français 2 - työelämän ranskaa. 

Ranskankielinen yristysviestintä 3 –tason kurssien järjestyksen voi valita vapaasti.

Ranskan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkin­toon vain kerran.

Opintojen rakenne

Liikeranskan perusteet

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;1

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;2

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;3

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;4

Ruotsi 2018-2020

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuvien kieli- ja viestintätaitoihin kuuluu vähintään tyydyttävät tiedot toimia ruotsin kielellä talouselämän viestintätilanteissa. Ruotsin kielen taidon merkitys liike-elämässä on entisestään korostunut pohjoismaisen integraation myötä ja julkishallinnon henkilöstöltä vaaditaan jo lain mukaan sellainen ruotsin kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta, jos virka kaksikielisellä virka-alueella edellyttää korkeakoulututkintoa.

Kurssi Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 (LCB-5800, 3 op) muodostaa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät ruotsin kielen vähimmäisopinnot. Kurssin ja siihen sisältyvän kirjallisen �����ä suullisen kokeen suorittaminen hyväksytysti antaa opiskelijalle sellaisen ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaitolain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Tutkintoon sisältyvän ruotsin kielen kurssin lisäksi ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 3 tai 6 opintopistettä. Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää kursseja vapaassa järjestyksessä taitotasoilta (B2-C1). Opiskelijan on itse arvioitava kielitaitonsa riittävyys kursseja valitessaan.

Ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää myös KTK- ja KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Ruotsin kielen opintojen aloittaminen Kauppakorkeakoulussa edellyttää opiskelijalta Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotasoluokituksen B1-tason kielitaitoa, joka ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeessa vastaa vähintään arvosanaa cum laude approbatur. Opiskelijan on siis tarvittaessa parannettava ruotsin kielen taitoaan itsenäisesti ennen opintojen aloittamista.

Kielitaidon osoittaminen pelkällä kokeella

Tutkintoasetuksen edellyttämän ruotsin kielen tai­don voi osoittaa näyttökokeella. Hyväksytty näyttökoe korvaa siten 3 opintopisteen laajuisen Ruotsin­kielinen yritysviestintä 1 -kurssin. Näyttökoetta suositellaan vain opiskelijoille, jotka ovat olennai­sesti täydentäneet ruotsin kielen taitoaan koulu­kurssin jälkeen ja hankkineet tutkinnon tavoitteen mukaisen oman alan ruotsin kielen tai­don. Näyt­tökokeessa testataan �����ä kirjallista että suullista ruotsinkielisen yritysviestinnän taitoa. Näyttökokeeseen saa osallistua korkeintaan kolme kertaa, mutta mikäli opiskelija ei läpäise näyttökoetta toisella yrittämisellä, on suositeltavaa, että opiskelija suorittaa kurssin LCB-5800 Ruotsinkielinen yritysviestintä 1. Näyttökokeeseen �����ä kirjalliseen LCB-5801 että suulliseen LCB-5802 ilmoittaudutaan WebOodissa.  

Opintojen rakenne

Pakolliset opinnot

(lähtötaso B1)

^{LCB-5801 Julkishallinnon ruotsi, kirjallinen taito, 0 op
LCB-5802 Julkishallinnon ruotsi, suullinen taito, 0 op}

Ruotsi koulusivistyskielenä

 ^{*) itseopiskelukurssi, ota yhteyttä opettajaan, Sofia Sevón, Kielikeskus}

KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot

(lähtötaso B2-C1)

Följande kurser är avsedda för studerande med svenska som modersmål/skolbildningsspråk. Kurserna är även lämpliga för tvåspråkiga studerande (finska och svenska) samt övriga studerande med mycket goda kunskaper i svenska.

KTK- ja KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin suositeltavia kursseja

Myös edellä mainittuja kursseja voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin pakollista kurssia LCB-5800 Ruotsinkielinen yritysviestintä I lukuun ottamatta

Saksa 2018-2020

Saksan kielen merkitys Euroopassa on kiistaton, onhan se noin 100 miljoonan eurooppalaisen äi­din­kieli. Talouselämässä saksan kieli on tärkeä työ­väline, sillä Saksa on yksi Suomen suurim­mista kauppakumppaneista. Aalto-yliopiston kauppakor­keakoulun saksan opetus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet opiskella saksan kieltä ja hankkia valmiudet toimia vaativissakin kansainvälisissä tehtävissä.

Saksan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitotasoltaan lähtien. Peruskielitaidon omaava opiskelija (esim. lukion B3-oppimäärä) voi aloittaa opintonsa tasolta Saksankielinen yritysviestintä 1, ja tätä vankemmat pohjatiedot omaava voi halutessaan aloittaa suoraan tasolta Saksankielinen yritysviestintä 2. Mikäli opiskelijalla on erittäin vahva saksan taito ja hänellä on jo jonkinlaista tuntumaa talouden ammattikieleen, hänen on mahdollista aloittaa opintonsa myös tasolta Saksankielinen yritysviestintä 3. 

6 opintopisteen kokonaisuus muodostuu yleensä kahdesta, samalta yritysviestinnän tasolta suoritetusta kurssista. ��ä���ö�ٲ�����kseen opiskelija valitsee joko Liikesaksan perusteet (alkeistaso) tai saksankielisen yritysviestinnän tason 1 tai 2. 9 opintopisteen kokonaisuuteen opiskelija valitsee lisäksi jommankumman seuraavalla tasolla tarjolla olevasta yritysviestinnän kurssista ja 12 opintopisteen kokonaisuuteen vastaavasti molemmat seuraavan yritysviestinnän tason kurssit. Tasolla 3 tarjolla olevista kursseista opiskelija voi kuitenkin valita omiin opintokokonaisuuksiinsa tarvitsemansa kurssit haluamassaan järjestyksessä. Sen lisäksi opiskelija voi yhdistää kurssit Saksa 2 - työelämän saksaa ja Liike-elämän saksaa 1a. 

Liike-elämän saksaa 1a/2a/3a-kursseilla opiskelu painottuu enemmän kirjalliseen yritysviestintään ja Liike-elämän saksaa 1b/2b/3b -kursseilla suullisessa yritysviestinnässä tarvittavien taitojen harjaannuttamiseen.

Saksan kursseja voi myös sisällyttää 12 tai 18 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkintoon vain kerran.

Opintojen rakenne

Liikesaksan perusteet

Saksankielinen yritysviestintä 1

Saksankielinen yritysviestintä 2

Saksankielinen yritysviestintä 3

Opintojen kulku

Opiskelijan valitsemasta lähtötasosta riippuen tutkintoon sisällytettävä 6, 9 tai 12 opintopisteen kokonaisuus voi saksassa muodostua seuraavasti:

6 opintopisteen kokonaisuus

LC-6001 ja LC-6002
LC-6002 ja LC-6111
LC-6111 ja LC-6112
LC-6121 ja LC-6122
LC-6131 ja LC-6132
tai kaksi kursseista LC-6035 / LC-6131 / LC-6132 / LC-6133

9 opintopisteen kokonaisuus

LC-6001 ja LC-6002 + jompikumpi kursseista LC-6111 ja LC-6112
LC-6111 ja LC-6112 + jompikumpi kursseista LC-6121 ja LC-6122
LC-6121 ja LC-6122 + yksi kursseista LC-6035 / LC-6131 / LC-6132 / LC-6133
LC-6131 ja LC-6132 + jompikumpi kursseista LC-6035 tai LC-6133

12 opintopisteen kokonaisuus

LC-6001 ja LC-6002 + LC-6111 ja LC-6112
LC-6111 ja LC-6112 + LC-6121 ja LC-6122
LC-6121 ja LC-6122 + kaksi kursseista LC-6035 / LC-6131/ LC-6132 / LC-6133
LC-6131 / LC-6132 / LC-6035 / LC-6133

Venäjä 2018-2020

Suomessa venäjän kielen osaamisella ja naapurimaan tuntemuksella on aivan erityinen merkitys. Venäjä on Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita, ja maiden välinen kanssa­käyminen on vilkasta myös useilla muilla aloilla. Erityisesti vientiyritysten henkilökunnalta edellytetään hyvää venäjän kielen taitoa ja naapurimaamme olojen tunte­musta. Venäjän kieli sopii myös kansainvälisiin tehtä­viin hakeu­tuville, koska venäjän­tai­toi­sille ekono­meille on kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Venäjää puhutaan yleisesti myös monissa itäisen Euroopan maissa, ja se on yksi YK:n virallisista kielistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua myös Venäjän talouteen.

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT) on Venäjän talouden ja liiketoimintaympäristön tutkimukseen erikoistunut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillisyksikkö. Opiskelijoilla on mahdol­lisuus päästä mukaan tutkimus­hankkeisiin esim. gradu­projek­tien kautta. ������ä�پ���ٴ��Ჹ: 

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteri­koulu

Aalto-yliopisto on mukana valtakunnal­lisessa Venäjän ja Itä-Euroopan tutki­muksen maisteri­koulussa (VIExpert), johon kuuluu 12 suomalaista yliopistoa. Se on maisterin tutkintoon suoritettava syventävien opintojen erikoistumisohjelma, jossa voit hankkia oman pääaineesi tuntemuksen lisäksi erityistä asiantuntemusta ko. alueen asioissa �����ä oman alasi että muiden tieteenalojen näkökulmasta. Hakuaika on yleensä maalis­kuussa. ������ä�پ���ٴ��Ჹ: 

Opintojen kulku

Venäjän kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintä­opintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä. Venäjää vieraana kielenä opiskelevien opetus­ohjelma sisältää 10 eritasoista kurssia, kukin laajuu­deltaan 3 op. Opinto­kokonai­suudet muodos­tetaan peräk­käisistä kursseista. Esim. 6 op voi koostua kursseista LC-8021 Venäjä 1 - työelämän venäjää (alkeet) + LC-8022 Venäjä 2 - työelämän venäjää, tai kursseista LC-8022 Venäjä 2 - työelämän venäjää + LC-8131 Liike-elämän venäjää 1 jne. 

Opiskelija, jolla ei ole aiempia venäjän opintoja, aloittaa opinnot suorittamalla kurssin LC-8021 Venäjä 1 - työelämän venäjää (alkeet). Aiemmin venäjää opiskellut valitsee itselleen sopivan lähtötason. Esim. lukion B2/B3-oppimäärän suorit­tanut voi aloittaa opintonsa kurssista LC-8131 Liike-elämän venäjää 1 tai LC-8132 Liike-elämän venäjää 2. A-oppi­määrän suorittanut voi aloittaa kurssista LC-8133 Liike-elämän venäjää 3. Kurssien lähtö- ja tavoite­tasot ilmenevät kurssi­kuvauksista. ��ä���ö�ٲ�����n määrittelemiseksi voit myös ottaa yhteyttä kurssin vastuuopettajaan.

Venäjän kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 op tai 18 op KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen, ja niitä voi sisällyttää myös KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin (ks. tarkemmat tiedot ko. opintokokonaisuuksien kohdalta). Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkin­toon vain kerran.

Venäjä äidinkielenä

Opiskelijat, joiden äidin­kieli on venäjä tai joilla on vastaava venäjän kielen taito, voivat sisäl­lyttää KTK-tutkintoon 6 op, kurssit LC-8461 Russkaja delovaja kommunikatsija dlja russkojazytshnyh 1 ja LC-8462 Russkaja delovaja kommunikatsija dlja russkojazytshnyh 2. Venäjää vieraana kielenä opiskelevien opetusohjelman kursseja he eivät voi suorittaa. Kurssit luennoi­daan yleensä vuorovuosin, seuraavan kerran lukuvuonna 2018-2019. Kursseille osallistuminen edellyttää vähintään tyydyttävää suomen kielen taitoa.

Opintojen rakenne

Venäjä vieraana kielenä

Venäjä 1 ja 2 - työelämän venäjää

Liike-elämän venäjää

Venäjänkielinen yritysviestintä

Venäjä äidinkielenä

 ^{*Kurssit luennoidaan yleensä vuorovuosin, seuraavan kerran lukuvuonna 2018-2019.}

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu opiskelijan tekemistä muita opintokokonaisuuksia koskevista valinnoista, esimerkiksi

• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus (24 op), johon sisältyy yksi Liiketoimintaosaamisen perusteiden 6 op:n laajuinen kurssi, vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.
• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on kansainvälinen sivuopintokokonaisuus (30 op), vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot voi käyttää esimerkiksi:

• Osaamisesi laajentamiseen monialaisilla opinnoilla
  • suorittamalla toisen 
  • suorittamalla  -opintoja
  • suorittamalla opintoja toisissa yliopistoissa 
• Kieli- ja viestintätaitojesi syventämiseen lisäopinnoilla 
• Kauppatieteen alan osaamisesi laajentamiseen tai syventämiseen
  • suorittamalla lisäopintoja omalla
  • suorittamalla muiden  yksittäisiä kursseja
  • suorittamalla lisäopintoja kauppatieteen alan 
  • suorittamalla toisen kauppatieteen alan 
• Työelämäosaamisen hankkimiseen suorittamalla 
• Itsesi johtamisen taitojen oppimiseen ja merkityksellisyyden löytämiseen suorittamalla  -kursseja

Tutkintoon on sisällyttävä seuraavat opintokokonaisuudet:

• liiketoimintaosaamisen perusteet
• erikoistumisalueen opinnot
• sivuopinnot
• kieli- ja viestintäopinnot
• vapaasti valittavat opinnot

Liiketoimintaosaamisen perusteet, 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteet (60 op) sisältää kaikille alemman korkeakoulututkinnon opiskelijoille yhteiset kurssit. Liiketoimintaosaamisen perusteisiin sisältyviä kursseja käytetään erikoistumisalueen aineopinnoissa ja sivuopinnoissa tutkintovaatimuksissa esitetyllä tavalla, jolloin erikoistumisalueen aineopintojen laajuudeksi tulee 60 op ja sivuopintojen laajuudeksi 24 op. Tästä johtuen Liiketoimintaosaamisen perusteista koottavan kokonaisuuden laajuudeksi tulee lopulta 42, 48 tai 54 opintopistettä opiskelijan sivuopinnoista riippuen.

Erikoistumisalueen aineopintojen kokonaisuus, 60 op

Erikoistumisalueen aineopintojen kokonaisuus (60 op) koostuu yhteisistä menetelmäopinnoista (12 op), erikoistumisopinnoista (42 op) �����ä yhdestä ko. erikoistumisalueen kurssista (6 op) liiketoimintaosaamisen perusteiden kokonaisuudesta.

Erikoistumisalueen aineopintoihin sisältyy pakollisia menetelmäopintoja 12 op (kaksi kurssia). Toinen kursseista on 30A02000 Tilastotieteen perusteet, ja toisen opiskelija valitsee erikoistumisalueen määrittelemistä kursseista.

Erikoistumisopintoihin (42 op) sisältyy capstone-kurssi (6 op) ja 12 opintopisteen kokonaisuus, joka sisältää 10 opintopisteen laajuisen kandidaatintutkielman ja 2 opintopisteen laajuisen seminaarin.

Sivuopintokokonaisuus, 24/30 op

Sivuopintokokonaisuus on laajuudeltaan 24 tai 30 opintopistettä. Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä. Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä. Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

Kieli- ja viestintäopinnot, 18 op

Pakollisia kieli- ja viestintäopintoja kuuluu kandidaatin tutkintoon 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot, 18–30 op

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien perus- tai aineopintotasoisten opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen laajuus riippuu siitä, minkä kokonaisuuden opiskelija valitsee sivuopinnoikseen.

Koodi: BIZ300
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Timo Saarinen

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kurssit:

Erikoistumisalueen valinta

Erikoistumisaluevalintaan osallistuvat kaikki Kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijat ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä.

Lykkäystä erikoistumisalueen valintaan voit saada, jos olet suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; olet äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai olet ollut sairautesi tai vammasi vuoksi kyvytön aloittamaan opintojasi. Kaikille ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi poissaolevaksi ilmoittautuneille myönnetään lykkäys automaattisesti. Jos lykkäyksen syy ilmenee ensimmäisen lukuvuoden aikana, on sinun haettava lykkäystä ao. lukuvuoden toukokuun loppuun mennessä. Liitä vapaamuotoiseen lykkäyshakemukseen tarvittavat asiakirjat, joista hakemuksen perusteet ilmenevät.

Erikoistumisaluevalintaan osallistuva opiskelija: Jätä hakemus erikoistumisaluevalintaan toukokuun loppuun mennessä ja ilmoita hakemuksella preferenssijärjestyksessä kolme erikoistumisaluetta, joihin haet. Webropol-linkki lähetetään MyCoursesin kautta Opinnot haltuun -kurssin osallistujille.

Eri erikoistumisalueille valittavien enimmäismäärät ovat seuraavat:

Jos jollekin erikoistumisalueelle hakee enim­mäismää­rää enemmän opiskelijoita, valinta suorite­taan opintomenes­tyksestä saatavien pistei­den osoitta­man järjes­tyksen �����ä erikoistumisaluekohtaisten kriteerien perus­teella. Tarkemmat kriteerit löydät (päivitetty 6.4.2018).

Johtaminen 2017–2018

Koodi: BIZ3010
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Henrika Franck

Osaamistavoitteet

Johtamisessa on kyse ihmisten ja organisaation sisäisten ja ulkoisten intressiryhmien tavoitteiden, tarpeiden ja toiminnan eteenpäinviennistä ja yhteensovittamisesta. Johtamisen erikoistumisalueella tavoitteena on antaa opiskelijoille perusymmärrys liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja henkilöstöjohtamisen teorioista, alan ammatillisista käsitteistä ja työvälineistä. Opiskelun tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tunnistamaan, jäsentämään ja analysoimaan kriittisesti erilaisia organisaatioihin, organisointiin ja johtajuuteen liittyviä ilmiöitä �����ä tietävät miten organisaatioiden toimintaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan.

Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija tuntee organisaation toimijoiden, rakenteen ja strategian yhteensovittamisen haasteet, strategisen johtamisen peruskäsitteet ja käytännön työvälineet, johtajuuden vuorovaikutuksellisena ilmiönä �����ä alan teoreettisen kehityksen suuntauksia. Lisäksi opiskelija oppii ymmärtämään kurssiyhdistelmästään riippuen syvällisemmin joko organisaation toimintaa ympäristössään (strategic management) tai ihmisten ja ryhmien toimintaa organisaatiossa (henkilöstövoimavarojen johtaminen). Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija osaa arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän muuttuvissa tilanteissa. Hän kykenee käyttämään ja tuottamaan tietoa liike-elämän tarpeisiin ja hallitsee ryhmätyöskentelyn perustaidot. Lisäksi hän harjaantuu selkeään, analyyttiseen, suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun �����ä tutkimukselliseen ajattelutapaan.

Erikoistumisalue antaa hyvät valmiudet maisteritason opintoihin johtamisen laitoksen maisteriohjelmissa. Valinnaiset opinnot luovat pohjaa myös muille erikoistumisalueille.

Sijoittuminen työelämään

Johtamisen erikoistumisalue tarjoaa monipuoliset valmiudet toimia henkilöstöjohtamisen, liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja ihmisten johtamisen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Siirtyminen vaativampiin tehtäviin näillä alueilla etenee yleensä maisterin tutkinnon ja alan työkokemuksen kautta.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille.

Liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvat kurssit löydät .

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Kaikille pakolliset opinnot 18 op

Suuntautumisvaihtoehto-opinnot 24 op

Valitse seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista toinen. Kursseja eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä ei voi sekoittaa.

Ennen 2016 Johtamisen erikoistumisalueelle valitut opiskelijat voivat jatkaa opintoja aikaisemman rakenteen mukaisesti. 

Suuntautumisvaihtoehto I: Henkilöstövoimavarojen johtaminen 24 op

¹⁾ Korvaa kurssin 21C00300 Henkilöstöjohtaminen ²⁾ korvaa kurssin 21C00200 Johtajuus organisaatiossa

Suuntautumisvaihtoehto II: Strategic management 24 op

³⁾ Korvaa kurssin 21C00100 Liiketoiminta ja Strategia ⁴⁾ korvaa kurssin JOIN-C7001 Business + Design

3. Sivuopinnot 24/30 op

Sivuopinnot muodostuvat 24–30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tämä voi olla

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu kokonaisuus,
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

������ä�پ���ٴDz�

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien perus- tai aineopintotasoisten opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu opiskelijan tekemistä muita opintokokonaisuuksia koskevista valinnoista, esimerkiksi

• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus (24 op), johon sisältyy yksi Liiketoimintaosaamisen perusteiden 6 op:n laajuinen kurssi, vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.
• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on kansainvälinen sivuopintokokonaisuus (30 op), vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot voi käyttää esimerkiksi

• lisäopintojen suorittamiseen erikoistumisalueella,
• lisäopintojen suorittamiseen KTK-tutkintoon sisältyvässä sivuopintokokonaisuudessa,
• toisen sivuopintokokonaisuuden suorittamiseen,
• muiden erikoistumisalueiden yksittäisiin kursseihin
• lisäopintoihin kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuudessa,
• Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun opintoihin,
• JOO-opintoihin toisessa yliopistossa tai
• työharjoitteluun (6 op).

Seuraavat Johtamisen laitoksen järjestämät kandidaatintason kurssit voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin:

• 21C00400 Projektityö ja -johtaminen (6 op)
• 21C00500 Liikkeenjohdon konsultointi (6 op)
• 21C00700 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu liiketoiminnassa (6 op)
• 21C10000 Business and Society (6 op)
• 21C25000 Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (6 op)
• Opiskelija joka valitsee suuntautumisvaihtoehdon I, voi halutessaan suorittaa suuntautumisvaihtoehto II opintoja ja sijoittaa ne vapaasti valittaviin opintoihin (ja toisin päin)
• 20C00201 Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot (1 op)

Laskentatoimi 2017–2018

Koodi: BIZ3050
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Yliopistolehtori Tapani Kykkänen

Laskentatoimen erikoistumisopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammatilliset perustiedot yrityksen tai muun organisaation toimintaa ja taloutta koskevan informaation tuottamisesta ja sen hyväksikäyttämisestä. Laskentatoimen tuottamaa informaatiota käyttävät päätöksentekonsa tukena �����ä yrityksen johto että muut yrityksen sidosryhmät, kuten omistajat, sijoittajat ja viranomaiset.  Erikoistumisopintojen tiedollista ydinainesta ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan perusteet, tilinpäätösnormistojen lähtökohdat ja keskeisin sisältö, tilintarkastuksen perusteet, tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysin perusteet, yritysverotuksen perusteet, veroekonomiset peruskysymykset �����ä kustannus- ja kannattavuuslaskennan periaatteet, katetuottoanalyysi, päätöksentekoa tukevat laskelmat, taloudellisen suunnittelun perusteet �����ä suorituksen arvioinnin lähtökohdat.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset myös laajempina ilmiöinä.

Osaamistavoitteet

Laskentatoimen erikoistumisopinnot suorittaneella on perusvalmius tuottaa, analysoida, tulkita ja välittää yrityksen talouteen liittyvää informaatiota �����ä ulkopuolisten sidosryhmien että yrityksen johdon ja henkilöstön tarpeisiin. Hänellä on myös edellytykset osallistua yrityksen toimintaa ja taloutta koskevien informaatiojärjestelmien kehitystyöhön.

Laskentatoimen erikoistumisopintojen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta �����ä kieli- ja viestintätaitoja.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Pakolliset erikoistumisopinnot 42 op

* Laskentatoimen kandidaatintutkielmaseminaarit järjestään syys- ja kevätlukukaudella. Seminaari kestää kahden periodin ajan. Syksyn ryhmiin ilmoittaudutaan 31.8. ja kevään ryhmiin 31.1. mennessä. Ilmoittautuminen tehdään sähköisesti seminaarin MyCourses-sivuilla (22C99902) olevien ohjeiden mukaan. Ryhmiin hyväksyminen edellyttää, että vähintään seuraavat opintojaksot on suoritettu: Laskentatoimen perusteet, Kirjanpito ja  Johdon laskentatoimi I. Edellisten lisäksi suositellaan, että seuraavista on suoritettu se opintojakso, johon tutkielman aihe liittyy: Johdon laskentatoimi II tai Tuloslaskenta.

Valinnaiset laskentatoimen opinnot, joita voi sisällyttää �������ää��ä��������ä opintoina laskentatoimen erikoistumisalueeseen tai vapaasti valittaviin opintoihin

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18-30 op

Markkinointi 2017–2018

Koodi: BIZ3040
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Ass. Prof. Henri Weijo

Osaamistavoitteet

Markkinoinnin erikoistumisalueen laajana opetustavoitteena on antaa opiskelijalle ammatilliset perustiedot siitä, miten liiketoimintaa luodaan, kehitetään, johdetaan ja tehdään markkina- ja asiakassuuntautuneesti. Toisin sanoen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaisvaltainen ymmärrys yrityksen liiketoiminnan markkinasuuntautuneesta johtamisesta – �����ä valmiudet kaupallisten/markkinoinnillisten strategioiden ja kilpailukeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ohjelman lähtökohtaisena tavoitteena on antaa kaikille ohjelman opiskelijoille perusymmärrys erilaisten markkinoiden toiminnasta ja asiakkaiden käyttäytymisestä – �����ä valmiudet hankkia ja tuottaa markkinatutkimuksen avulla lisätietoa markkinoista ja asiakkaista eri liiketoimintatilanteissa tehtävien päätösten tueksi. Tiedollista ydinainesta näiden perustavoitteiden saavuttamisessa ovat kuluttajakäyttäytymisen periaatteet �����ä markkina- ja asiakastutkimuksen perusteet.

Edelleen kaikille ohjelman opiskelijoille annetaan perusvalmiudet johtaa käytännössä yrityksen tuotealueen tai brändin liiketoimintaa markkinoinnillisten kilpailukeinojen hallinnan kautta, eli tuotesuunnittelun, hinnoittelun, jakelukanavien �����ä markkinointiviestinnän (mainonnan ja myynninedistämisen) kautta.

Erikoistumisalueella on kolme vaihtoehtoista suuntautumisaluetta, jonka valinnan myötä opiskelija voi hankkia asiantuntemusta haluamansa urasuuntautumisen mukaisella markkinoinnin erityis­alueella: (A) asiakas- ja toimitusverkostojen johtamisessa, (B) tuote- ja bisneskehityksen johtamisessa tai (C) markkinointiviestinnässä ja myynninedistämisessä.

Asiakas- ja toimitusverkostojen johtamisen (A) suuntautumisalueessa tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot asiakkaille luotavaan arvoon , asiakassuhteisiin ja arvoketjujen tehokkaaseen hallintaan perustuvista liiketoimintastrategioista ja johtamiskäytännöistä. Ydinainesta ovat käytännön periaatteet liittyen asiakasarvon luomiseen, toimittamiseen ja kommunikoimiseen; asiakassuhteiden luomisen ja hoitamisen strategioihin, prosesseihin, organisointiin ja tukijärjestelmiin; erilaisten tarjoomien (esim. tuotteet, palvelut) myynnin, tuotannon ja toimitusverkoston koordinointiin; asiakas- ja markkinatiedon hankintaan ja hyväksikäyttöön; ja arvoketjujen ja -verkostojen hallintaan.

Tuote- ja bisneskehityksen johtamisen (B) suuntautumisalueen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot uusien tuotteiden ja palveluiden �����ä näiden ympärille luotavan uuden liiketoiminnan markkinasuuntautuneesta kehittämisestä. Ydinainesta ovat markkinasuuntautuneen tuotekehitysprosessin vaiheet ja johtamisperiaatteet ideoinnista ja konseptoinnista markkinoillemenoon; tuotteistaminen ja teknologian kaupallistaminen; innovaatioiden synnyttäminen ja leviäminen; tuote-, palvelu- ja ratkaisudesign ja käytettävyys; �����ä käyttäjäkeskeinen tuotekehitys.

Markkinointiviestinnän ja myynninedistämisen (C) suuntautumisalueessa tavoitteena on tarjota opiskelijalle perustiedot markkinointiviestinnän, myynninedistämisen ja henkilökohtaisen myyntityön hallitsemisesta, koordinoimisesta ja johtamisesta. Ydinainesta ovat käytännön periaatteet liittyen integroituun markkinointiviestintään; mainonnan, henkilökohtaisen myyntityön ja muiden myynninedistämiskeinojen strategioihin ja taktiikoihin; markkinointiviestien sisällön ja tyylin luomiseen ja valintaan; ja erilaisten medioiden ja viestintäkanavien ominaispiirteisiin ja valintaan.

Sijoittuminen työelämään

Erikoistumisalueesta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat teollisiin ja palveluyrityksiin (1) tuotteista ja -tuotealueista vastaaviin päällikkö-, koordinointi- ja linjajohtotehtäviin, (2) tuote- ja bisneskehityksen johto- ja asiantuntijatehtäviin, (3) markkinointiviestinnän johto- ja asiantuntijatehtäviin tai (4) myyntipäällikkötehtäviin. Monet erikoistumisalueesta valmistuvat sijoittuvat myös erilaisiin konsultti- ja asiantuntijatehtäviin.

Erikoistumisalueen johtaja
Ass. Prof. Henri Weijo

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 30 op

Pakollisten kurssien lisäksi valitse yksi vaihtoehtoisista suuntautumisalueista A, B tai C.

Suuntautumisalue A: Asiakas- ja toimitusverkostojen johtaminen 12 op

Valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

¹⁾ Kurssit 23C23067 ja 23C23068 korvaavat kurssin 23C570 Business-to-Business Marketing. Lukuvuonna 2017–18 kurssit 23C23067 ja 23C23068 voi suorittaa vain Hankenin avoimen yliopiston kautta.

²⁾ Korvaa kurssin 23C61000 Kaupan liiketoimintamallit ja markkinointi.

³⁾ Korvaa kurssin 23C72000 Customer Relationship Management.

^**) Ei opetusta 2017–2018.

Valitse lisäksi  0–6 op alla olevista kursseista (tai muista kursseista; ks. taulukon alla) niin että suuntautumisalueen opinnot (12 op) tulevat täyteen:

⁴⁾ Kurssi vastaa suomenkielistä kurssia 35C00250 Hankintojen johtaminen. Vain toisen kursseista voi sisällyttää tutkintoon.

Suuntautumisalueen opintoihin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää muun sopivan kurssin^*) kuten toisen suuntautumisalueen kurssin (B tai C), Aalto-liikkuvuuskurssin tai toisessa yliopistossa suoritetun aineopintotasoisen kurssin.

Suuntautumisalue B: Tuote- ja bisneskehityksen johtaminen 12 op

Valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

Valitse lisäksi 0–6 op alla olevista kursseista (tai muista kursseista; ks. taulukon alla) niin että suuntautumisalueen opinnot (12 op) tulevat täyteen:

Suuntautumisalueen opintoihin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää muun sopivan kurssin^*) kuten toisen suuntautumisalueen kurssin (A tai C), Aalto-liikkuvuuskurssin tai toisessa yliopistossa suoritetun aineopintotasoisen kurssin.

Suuntautumisalue C: Markkinointiviestintä ja myynninedistäminen 12 op

Valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

^**) Ei opetusta 2017-2018.

Valitse lisäksi 0-6 op alla olevista kursseista (tai muista kursseista; ks. taulukon alla) niin että suuntautumisalueen opinnot (12 op) tulevat täyteen:

Suuntautumisalueen opintoihin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää muun sopivan kurssin^*) kuten toisen suuntautumisalueen kurssin (A tai B), Aalto-liikkuvuuskurssi (esim. graafisen suunnittelun tai median alalta) tai toisessa yliopistossa suoritetun aineopintotasoisen kurssin.

Erityishuomautukset
^*) Opintoihin mahdollisesti sisällytettävä muu kurssi on sovittava etukäteen erikoistumisalueen johtajan Ashish Kumarin kanssa ja sen on oltava aineopintotasoinen.

3. Sivuopinnot 24 op

Suositeltavat sivuaineet markkinoinnin opiskelijoille

Markkinoinnin opiskelijoiden tulisi panostaa sivuaineisiin, jotka tarjoavat menetelmäkursseja. Tässä digitalisoituneessa maailmassa big data on tuonut saataville räjähdysmäisen määrän dataa käyttäytymisestä ja mielipiteistä. Täten markkinoinnistakin on tullut datalähtöisempää. Opiskelijoiden kannattaa siis ehdottomasti hioa analyyttisia taitojaan syventääkseen ymmärrystään kuluttajan käyttäytymisestä, ja soveltaakseen markkinoinnin käytäntöjä big data -ympäristöissä. Opiskelijat voivat esimerkiksi valita sivuaineeksi kvantitatiivisia aineita, joiden menetelmäkursseilla käsitellään muun muassa todennäköisyyksiä, tilastotiedettä ja ekonometriaa.
 
Teknologiavetoinen talous on täysin muuttanut markkinoinnin maailman. Tässä dynaamisessa markkinointiympäristössä ymmärrys liiketoiminnasta ja kuluttajan käyttäytymisestä vaatii tietoja ja taitoja monilta eri tieteenaloilta. Siksi kannustamme opiskelijoita valitsemaan sivuaineita, jotka tarjoavat kursseja liiketoiminnan teknologiassa, psykologiassa, taloustieteessä ja tietojenkäsittelyssä.

Alla on muutama ehdotus sopiviksi sivuaineiksi:

BIZ:   Quantitative Methods
         International Business (Mikkeli)
         Business Technology
         Johtaminen
         Taloustiede 

SCI:    Tuotantotalous
ELEC: Informaatioteknologia
Aalto:  Aaltonaut

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Vapaasti valittavat opinnot markkinoinnin opiskelijoille

Alla esimerkkejä markkinoinnin erikoistumisaluetta tukevista kauppakorkeakoulun opinnoista, joita voi sisällyttää kokonaisuuteen.

28C00200       Econometrics for Finance
27C01000       Business Decisions 1                         
30C00350       Mathematics II                              
37C00400       Programming I (MOOC)                   
37C00450       Programming II (MOOC)                   
37C00100       Management Information Systems

Rahoitus 2017–2018

Koodi: BIZ3070
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Assistant professor Peter Nyberg

Osaamistavoitteet

Rahoituksen erikoistumisalueen (Finance) opinnot suoritetaan englannin kielellä.

Erikoistumisalueen tiedollista ydinainesta ovat investointihankkeiden valintaperiaatteet, rahoituksen lähteet, lyhyen ja pitkän tähtäimen rahoitussuunnittelu, pääomarakennekysymykset �����ä osingonjakopäätökset; rahoitusmarkkinoihin liittyvät perusasiat kuten osake- ja korkomarkkinoiden toiminta, arvopapereiden hinnanmuodostus siihen vaikuttavine tekijöineen �����ä omaisuudenhoitoon liittyvät kysymykset; johdannaisinstrumenttien käyttöön ja riskienhallintaan liittyvät perusasiat:  ekonometristen mallien käyttäminen rahoitusmarkkinoiden analysointiin.

Valmistuessaan rahoituksen erikoistumisalueen valinneet opiskelijat:

• osaavat soveltaa rahoitusteorian ja pääomamarkkinoiden institutionaalisten mekanismien ymmärrystä käytännön sijoitustoiminnassa
• ymmärtävät yritysrahoituksen lähteisiin ja rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät menettelyt
• tunnistavat ja osaavat analysoida yritystoiminnan riskitekijöitä
• osaavat soveltaa tilastotieteellisiä menetelmiä rahoitusmarkkinoiden analysointiin.

��������ä��⳾ä��

Rahoituksen kandidaattiohjelmasta valmistuvat jatkavat yleensä opintojaan rahoituksen maisteriohjelmassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Rahoituksen opiskelijat ovat työllistyneet erinomaisesti ja ohjelmasta valmistuneista noin 60% työskentelee rahoitussektorilla mm. pankeissa, pankkiiriliikkeissä, rahastoyhtiöissä �����ä vakuutusyhtiöissä. Muita tärkeitä työllistäjiä ovat liikkeenjohdon konsultointiyritykset, teollisuusyritysten rahoitusosastot ja julkiset instituutiot.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

¹⁾ Voidaan korvata kurssilla 30C00200 Econometrics tai 31C01200 Taloustieteen empiiriset menetelmät, jos jompi kumpi näistä on jo suoritettu.
²⁾ Kurssi voidaan suorittaa 3. vuoden keväällä, mikäli opiskelijan tutkintoon ei kuulu vaihto-opintoja. Mikäli opiskelija on vaihdossa 3. vuoden kevätlukukaudella, kurssi suoritetaan toisen vuoden keväällä.

 * Corporate Finance will be lectured also during V. period between Tue-Thur evenings. Teaching times will be added to WebOodi soon.

3. Sivuopinnot 24/30 op

Sivuopinnot muodostuvat 24–30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tämä voi olla:

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu kokonaisuus (Kauppakorkeakoulun sivuopintotarjonta),
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien perus- tai aineopintotasoisten opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu opiskelijan tekemistä muita opintokokonaisuuksia koskevista valinnoista, esimerkiksi

• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus (24 op), johon sisältyy yksi Liiketoimintaosaamisen perusteiden 6 op:n laajuinen kurssi, vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.
• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on kansainvälinen sivuopintokokonaisuus (30 op), vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot voi käyttää esimerkiksi

• lisäopintojen suorittamiseen erikoistumisalueella,
• lisäopintojen suorittamiseen KTK-tutkintoon sisältyvässä sivuopintokokonaisuudessa,
• toisen sivuopintokokonaisuuden suorittamiseen,
• muiden erikoistumisalueiden yksittäisiin kursseihin
• lisäopintoihin kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuudessa,
• Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun opintoihin,
• JOO-opintoihin toisessa yliopistossa tai
• työharjoitteluun (6 op),
• Aalto-kursseihin (kandidaattitason)

Taloustiede 2017–2018

Koodi: BIZ3020
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Pauli Murto

Osaamistavoitteet

Taloustieteen laitos tarjoaa �����ä taloustieteen kandidaatti- että maisteriohjelman. Monissa ekonomistien työtehtävissä tarvitaan maisteritason opintoja, joten useat taloustieteen kandidaattiohjelman suorittaneista jatkavat taloustieteen maisteriohejlmassa. Kandidaattiohjelma antaa hyvät valmiudet �����ä talousteorian että menetelmien osalata opintojen jatkamiseen.

�۳�ٱ𾱲��ٲ�ö Helsingin yliopiston ja Hankenin kanssa antaa mahdollisuuden täydentää laitoksen kurssitarjontaa näiden yliopistojen taloustieteen kursseilla. Kauppakorkeakoulussa taloustieteen laitoksen vahvuusalueita ovat mikrotaloustieteen teoria ja sovellukset, työn ja henkilöstön taloustiede, ympäristö- ja energiatalous, kansainvälinen talous ja kehitystaloustiede �����ä talouskasvun tutkimus.

Valmistumisvaiheessa taloustieteen erikoistumisalueen valinneet opiskelijat

• osaavat ja ymmärtävät taloustiedettä siten, että he (a) hallitsevat �����ä mikro- että makrotaloustieteen peruskäsitteet ja -teoriat, (b) pystyvät selittämään miten talouden toimijat tekevät päätöksiä ja osaavat ratkaista tällaisia päätösongelmia, (c) tietävät miten talousjärjestelmät toimivat ja miten talouspolitiikka vaikuttaa �����ä (d) tuntevat taloustieteellisten mallien kriittiset tekijät ja puutteet
• pystyvät soveltamaan taloustiedettä (a) Suomen kansantalouden ja maailmantalouden ajankohtaisten ongelmien erittelyyn, (b) talouspolitiikan arvioimiseen ja formulointiin �����ä (c) valitsemiensa erityisalueiden keskeisten kysymysten tarkasteluun (esimerkiksi kansainvälinen kauppa, taloudellinen kehitys, energia- ja ympäristöongelmat)
• kykenevät käyttämään tilastoaineistoja ja kvantitatiivisia menetelmiä taloudellisten ilmiöiden kuvaamiseen ja analysoimiseen
• pystyvät tietotekniikkaa hyödyntäen viestimään taloustieteeseen perustuvia näkemyksiään kirjallisesti ja suullisesti �����ä asiantuntijoille että maallikoille.

Sijoittuminen työelämään

Taloustieteilijät sijoittuvat työmarkkinoilla laajaa taloudellista asiantuntemusta ja analyyttistä ajattelukykyä vaativiin tehtäviin yrityksissä, rahoitussektorilla, tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

�����ä yksi kurssi seuraavista:

*) Ei opetusta 2017–2018.

^**) Taloustieteen maisteriohjelmassa jatkavalta edellytetään Taloustieteen matemaattisten menetelmien kurssin suorittamista joko menetelmäopintoina tai erikoistumisopintoina.

3. Sivuopinnot 24–30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Tieto- ja palvelujohtaminen 2017–2018

Koodi: BIZ3030
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Markku Tinnilä

Osaamistavoitteet

Yhteiskunta on muuttumassa tieto- ja palveluyhteiskunnaksi, jossa korostuvat informaation käsitteleminen, analysoiminen ja hyödyntäminen �����ä uusien palveluiden kehittäminen. Tieto- ja palvelujohtamisen (Information and Service Management) erikoistumisalue auttaa opiskelijaa ymmärtämään tieto- ja palvelutalouteen liittyviä tekijöitä �����ä kohtaamaan yhteiskunnan kehityksen uusia suuntia.

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalueen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kyky johtaa ja kehittää yritysten tuotantojakelua, toimitus-, hankinta- ja palveluoperaatioita �����ä liiketoimintaprosesseja nopeasti kehittyvässä ympäristössä hyväksikäyttäen tietojärjestelmiä ja -verkkoja. Lisäksi tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää yritysjohdon päätöksentekoa, riskinhallintaa, kannustejärjestelmiä, tuotantojärjestelmiä, markkina-analyyseja ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia �����ä auttaa uusien tuotteiden markkinoille saattamisessa.

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalueelta valmistuneet opiskelijat

• hallitsevat perustiedot tietotekniikasta ja teknologiajohtamisesta �����ä tavoista kehittää tietojärjestelmien avulla liiketoimintaprosesseja ja palveluita,
• osaavat analysoida, kehittää ja ottaa käyttöön �����ä logistisia systeemejä että innovaatioprosesseja ja saavat myös valmiudet uusien tuotteiden kaupallistamiseen,
• pystyvät hyödyntämään johdon tukijärjestelmiä (esimerkiksi kvantitatiivisia malleja �����ä erilaisten informaatioteknologioiden toimintatapoja) erilaisissa suunnittelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa,
• hallitsevat liiketoiminta- ja informaatioverkostojen kehittämiseen soveltuvat tekijät ja metodit �����ä tuntevat palveluiden, ulkoistamisen ja tavaroiden kansainväliseen jakeluun liittyvät käsitteet.

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue antaa opiskelijalle valmiuden jatkaa Information and Service Management  -maisteriohjelmassa tai jossakin muussa maisteriohjelmassa.

Sijoittuminen työelämään

Tieto- ja palvelujohtamisen ohjelmasta valmistuneilla on valmiudet toimia useiden alojen asiantuntijatehtävissä kuten liikkeenjohdon konsultteina tai yksityisyrittäjinä tietotekniikan, logistiikan ja toimitusketjun hallinnan, markkinoinnin tai taloushallinnon aloilla.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 18 op

*) Capstone opetetaan vain keväällä 2018. Mikäli opiskelijan tarvitsee suorittaa capstone-kurssi syksyllä 2017 valmistumista varten (vaihdon tai muun syyn vuoksi) tarjoaa laitos tähän mahdollisuuden. Tällaisten opiskelijoiden tulee ottaa yhteyttä opintokoordinaattoriin: BT-coordinator-les-biz@aalto.fi

Yhteiset opinnot 12 op
Valitse kaksi kurssia seuraavista (jäljelle jäävän kurssin voi sisällyttää valinnaisiin opintoihin):

Valinnaiset opinnot 12 op

Valitse kaksi kurssia seuraavista:

¹⁾ 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi voi olla joko osana menetelmäopintoja tai valinnaisia opintoja, mutta sen voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

²⁾ Kurssi 30C00355 Business Mathematics II korvaa kurssit 30C00350 Mathematics II ja 30C00300 Mathematical Methdos for Economists. Kursseista voi suorittaa vain yhden.

³⁾ Kurssi vastaa suomenkielistä kurssia 35C00250 Hankintojen johtaminen. Kursseista vain yhden voi sisällyttää tutkintoon.

⁴⁾ Erikoistumisalueen johtajan päätöksellä.

Viestintä 2017–2018

Koodi: BIZ3080
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Marketta Majapuro

Oppimistavoitteet

Viestintä on olennaisessa roolissa organisaatioiden johtamisessa, ja �����ä yksilölliset viestintätaidot että organisaatioiden viestinnän periaatteiden ja lainalaisuuksien tuntemus muodostavat elintärkeän osan liike-elämän ammattilaisen ja organisaatioiden johtamisen ja HR-työn ammattilaisen tarvitsemasta ammattitaidosta. Lisäksi viestintä on oma erikoistunut ammattikuntansa, jonka parissa työskentelevät ovat monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä esimerkiksi mediassa, viestintätoimistoissa ja yritysten viestinnässä, markkinoinnissa �����ä henkilöstöhallinnossa. Siksi organisaatioviestinnän kursseilla opit, miten inhimillisen vuorovaikutuksen taidot ovat keskeisiä kaikissa työyhteisöissä.

Opit myös yritysten sidosryhmäsuhteista, digitaalisen viestinnän hallinnasta ja suunnittelusta �����ä muutoksen viestinnästä. Opinnoissa viestinnän käytännön toteutukset ja ilmenemismuodot liitetään keskeisiin organisaatio- ja johtamisviestinnän oppeihin ja suuntauksiin. Opit siis analysoimaan ja suunnittelemaan viestintää tutkimuspohjaisesti �����ä hallitsemaan erilaisia viestintätilanteita. Saat myös palautetta oman osaamisesi kehittymisestä monipuolisten tehtävien kautta.

Viestinnän erikoistumisalueelta valmistunut opiskelija ymmärtää:

• Organisaatioviestintää osana liiketoimintaa
• Viestintää yksilön osaamisena
• Viestintää organisaatioiden johtamisen ja organisaatiokäyttäytymisen osa-alueena

Lisäksi hän osaa

• arvioida kriittisesti aihealueeseen liittyvää tutkimustietoa ja soveltaa sitä organisaatioviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen
• analysoida organisaatioiden ja niiden erilaisten toimijoiden viestintää, perustella analyysitulokset �����ä esittää tulokset suullisesti ja kirjallisesti
• toimia ja viestiä tiimin jäsenenä tavoitteellisesti, yhteistyökykyisesti ja rakentavasti

Viestinnän erikoistumisopinnot ovat hyvä perusta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritysviestinnän maisteriohjelmaopinnoille (Master’s Programme in Corporate Communication).

��������ä��⳾ä��

Viestinnän kandidaatit saavat erikoistumisopinnoissamme valmiudet työskennellä monipuolisissa viestinnän tehtävissä yrityksissä ja viestintätoimistoissa �����ä julkisyhteisöissä ja media-alalla. Viestinnän laitoksen Corporate Communication -maisteriohjelma antaa lisävalmiuksia edetä uralla vaativampiin tehtäviin.

Vastuuorganisaatio
Johtamisen laitoksen organisaatioviestinnän yksikkö

�ղ����ٳܳܳ��԰쾱��ö
Marketta Majapuro

������ä�پ���ٴDz�
Johtamisen laitoksen

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

*) korvaa 71A00200 Yritysviestinnän perusteet

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 18 op

Valinnaiset opinnot 24 op
Valitse neljä kurssia seuraavista:

^**) Ei luennoida 2016-17

Opiskelija voi korvata yhden valinnaisen kurssin jollakin seuraavista vaihtoehdoista:  Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toisessa laitoksessa suoritettava kurssi tai Aalto-yliopiston toisessa korkeakoulussa suoritettava vastaavan laajuinen kurssi tai ns. Open Source -kurssi, joka suoritetaan verkkokurssina ulkomaisessa yliopistossa. Vaihtoehtoisen kurssin tulee olla opintokokonaisuuden oppimistavoitteita tukeva, ja se on hyväksytettävä etukäteen laitoksessa (viestinnän kandidaattiopetuksen vastuuhenkilö Marketta Majapuro.)

3. Sivuopinnot 24–30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Yritysjuridiikka 2017–2018

Koodi: BIZ3060
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: professori Petri Kuoppamäki

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen tavoitteena on tarjota perustiedot yritystoimintaa sääntelevistä oikeudellisista normeista ja niiden merkityksestä yrityksen toiminnan ja erityisesti sen talouden johtamisessa. Erikoistumisalueen tiedollista ydinainesta ovat sopimusjuridiikka, yhtiöoikeudelliset peruskysymykset ja verotukseen liittyvät kysymykset kuten Suomen verojärjestelmä ja sen toiminta, yritysverotus ja kansainvälinen verotus.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset ja juridiset kysymykset myös laajempina ilmiöinä.

Osaamistavoitteet

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen suorittaneet osaavat itsenäisesti ratkaista ja analysoida liikejuridisia ongelmia ja etsiä niihin liiketaloudellisesti optimaaliset ratkaisut. Erikoistumisalueen suorittaneet

• osaavat tunnistaa yrityksen liiketoimintaan sisältyviä juridisia riskejä ja suojautua niiltä;
• osaavat ottaa huomioon liikejuridisten normien merkityksen osana yrityksen toimintaympäristöä ja strategian suunnittelua;
• hallitsevat eri liikejuridiikan alojen oikeudelliset periaatteet ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen �����ä eroavaisuudet;
• osaavat kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten ja kanssa;
• osaavat kommunikoida yritysjuridiikkaan liittyvistä kysymyksistä yritysjohdon, yrityksen muun organisaation �����ä eri viranomaistahojen kuten verohallinnon, valvontaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa; �����ä
• tuntevat liike-elämän etiikan perusasiat.

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta �����ä kieli- ja viestintätaitoja.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Kandidaatintutkielma ja tutkielmaseminaari

Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä. Kandidaatintutkielman tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen – tutkimustehtävän määrittämiseen, tutkimusaineiston hankkimiseen ja käyttämiseen �����ä tutkimusraportin kirjoittamiseen.

Tutkielman yhteydessä opiskelija osallistuu tutkielmaseminaariin (2 op), jonka tarkoituksena on tukea tutkielman tekoa. Seminaari koostuu seminaaritapaamisista, tutkielman laatimisesta, tutkielman esittämisestä seminaariryhmälle ja toisen opiskelijan tutkielman opponoinnista. Seminaari on yleensä koko lukukauden mittainen, ja seminaareja järjestetään �����ä syys- että kevätlukukaudella. Ilmoittautumiskäytännöt vaihtelevat eri erikoistumisalueilla: katso ohjeet WebOodin kurssikuvauksesta tai laitoksen kotisivuilta.

������������ä��ٱ�

Opiskelijan on kirjoitettava �����ä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten tutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon kandidaatin tutkintoa varten, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää maisterin tutkintoa varten.

Kauppakorkeakoulussa kypsyysnäyte suoritetaan laatimalla johdon tiivistelmä (executive summary) osana opinnäyteprosessia. Katso tarkemmat ohjeet . Opiskelijan tulee sopia näytteen kirjoittamisesta tutkielman tarkastajan kanssa.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä jollakin muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, opetuksesta vastaava varadekaani voi hakemuksesta oikeuttaa opiskelijan antamaan kypsyysnäytteen jollakin vieraalla kielellä. Tällaisen kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin.

Sivuopinnot muodostuvat 24–30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tämä voi olla

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu kokonaisuus,
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

• English Business Communication 2017–2018
• Espanja 2017–2018
• Italia 2017–2018
• Japani 2017–2018
• Kiina 2017–2018
• Ranska 2017–2018
• Ruotsi 2017–2018
• Saksa 2017–2018
• Venäjä 2017–2018

Kieli- ja viestintätaito on määritelty tärkeäksi osaksi Kauppakorkeakoulusta valmistuvien asiantuntijataitoja. Kandidaatin tutkinnossa tavoitteena on hyvä viestintä- ja kielitaito �����ä kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä.

Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 18 op

Kieli- ja viestintäopintoja kuuluu kandidaatin tutkintoon 18 opintopistettä, ja ne käsittävät toisen kotimaisen kielen (ruotsi) ja Business Communication Skills -kurssin lisäksi vähintään yhden muun vieraan kielen viestinnän opintoja. Kieli- ja viestintäopintoihin voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja. Muun vieraan kielen kuin englanninkielisen yritysviestinnän opintoja vaaditaan suoritettavaksi yhdessä vieraassa kielessä vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Näiden lisäksi on suoritettava 6 opintopistettä kieli- ja viestintäopintoja joko täydentäen aikaisempia ruotsin, englannin tai muun vieraskielisen viestinnän suorituksia tai suorittamalla ne jossakin kolmannessa vieraassa kielessä. Jos valinnaiset kieliopinnot suoritetaan kolmannessa vieraassa kielessä, tulee siinä suorittaa 6 opintopistettä. Jos opiskelija täydentää kieli- ja viestintäopintoihin sisältyviä kieliä, valinnaiset 6 opintopistettä voi jakaa kahden eri kielen opintoihin.  

Kielivalikoima

Opetusohjelmaan kuuluvat englanninkielinen yri­tysviestintä, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, suomi vieraana kielenä �����ä venäjä. Näiden li­säksi Kauppakorkeakoulun Avoimessa yliopistossa voidaan tar­jota opetusta myös muissa kie­lissä vuosittain opetussuunnitelmissa vahvis­tettavalla tavalla. Italian ja Japanin kielen opinnot sijoitetaan KTK-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Aalto-yliopiston kielikeskus toimii erillislaitoksena ja vastaa kaikille Kauppakorkeakoulun opiskelijoille tarjottavasta kieli- ja viestintäkoulutuksesta toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) �����ä vieraissa kielissä. Englanninkielisen yritysviestinnän opetuksesta �����ä äidinkielisen yritysviestinnän opetuksesta vastaa Kauppakorkeakoulun Johtamisen laitoksen organisaatioviestinnän yksikkö.

������ä�پ���ٴDz� kieli- ja viestintäopinnoista Kielikeskuksen sivuilta .

Kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat osallistua rajoite­tusti myös muiden korkeakoulujen kielten kursseille JOO-sopimuksen puitteissa. Tarkempaa tietoa opinto- ja opiskelijapalveluista ja joustavan opinto-oikeuden (JOO) sivustolta .

��ä���ö�ٲ�����

Kurssien lähtötasojen kuvaamisessa käytetään Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR = Common European Framework of Reference) taitotasoja A1-A2-B1-B2-C1-C2. A-taso tarkoittaa kielitaidon perustasoa, B-taso edistyneempää kielitaidon tasoa ja C-taso kaikkein edistyneintä kielitaidon tasoa. Viitekehyksen taitotasojen tarkemmat kuvaukset löytyvät Kielikeskuksen -sivuilta.

Vieraiden kielten kurssit valitaan oman kiinnostuksen ja omien tavoitteiden mukaisesti. Englanninkielisen yritysviestinnän ja ruotsin kielen opinnoissa kaikki Kauppakorkeakoulun opiskelijat aloittavat opiskelun samalta lähtötasolta: Business Communication Skills -kurssin lähtötaso on B2 ja tutkintoon kuuluvan Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin lähtötaso puolestaan B1. Muissa vieraissa kielissä jokainen aloittaa opintonsa omalta lähtötasoltaan, aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen.

Kurssin/opintojakson lähtötaso mai­nitaan kurssiku­vauksessa kohdassa CEFR-taso. Useimmille kursseille on määritelty myös tavoitetaso.

Muut kieli- ja viestintäopinnot kandidaatin tutkinnossa

• Kielikeskus tarjoaa Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuden (24 op), joka voidaan sisällyttää joko KTK- tai KTM -tutkintoon. Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja.
• Kieli- ja viestintäopintoja voi sisällyttää myös tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Näihin opintoihin on mahdollista sisällyttää kaikkia Kielikeskuksen tarjoamia kursseja. Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakea muiden korkeakoulujen kielten kursseille JOO-sopimuksen puitteissa.

Kielitaidon osoittaminen

Kotimaisten kielten taito

Opiskelijan tulee kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa molemmissa kotimaisissa kielissä sellaisen taidon, joka on tarpeen kauppatieteellisen tutkinnon tavoitteiden kannalta. Tässä tarkoituksessa opiskelijan tulee suorittaa opetussuunnitelmassa määritellyt kotimaisten kielten opinnot.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin edellyttämä suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan suorittamalla kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksen, ja toisessa kielessä opetussuunnitelmassa määritelty kurssi.

Muu kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa vähintään kahden vieraan kielen sellaisen taidon, että hänellä on valmiudet kansainväliseen kanssakäymiseen. Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava nämä vieraiden kielten opinnot siten, että hän suorittaa Business Communication Skills -kurssin (3 opintopistettä) ja toisessa vieraassa kielessä 6 opintopisteen laajuiset opinnot. Tämän lisäksi opiskelijan on suoritettava vapaavalintaisesti 6 opintopistettä ruotsin kielessä tai vieraassa kielessä.

Opiskelijan tulee maisterin tutkinnossa tai sitä edeltäneissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa kyvyn kansainväliseen viestintään talouselämässä.

Kielitaitovaatimuksista vapauttaminen

Opetuksesta vastaava varadekaani voi vapauttaa opiskelijan osittain tai kokonaan kotimaisten kielten tai muiden kielten kielitaitovaatimuksista, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla.

Ruotsin kielen taidon osoittaminen näyttökokeella

Tutkintoasetuksen edellyttämän ruotsin kielen tai­don voi osoittaa näyttökokeella. Hyväksytty näyttökoe korvaa siten 3 opintopisteen laajuisen Ruotsin­kielinen yritysviestintä 1 -kurssin. Näyttökoetta suositellaan vain opiskelijoille, jotka ovat olennai­sesti täydentäneet ruotsin kielen taitoaan koulu­kurssin jälkeen ja hankkineet tutkinnon tavoitteen mukaisen oman alan ruotsin kielen tai­don. Näyt­tökokeessa testataan �����ä kirjallista että suullista ruotsinkielisen yritysviestinnän taitoa. Näyttöko­keesta suoriutumiseksi edellytetään vähintään arvosanaa 4 kirjallisessa tentissä, jonka jäl­keen sovitaan suullisen tentin ajankohta suorituk­sen vastaanottaneen opettajan kanssa. Tenttiin haluavat opiskelijat ottavat yhteyttä ruotsin kielen opettajiin ja sopivat tenttisuorituksen tarkistami­sesta. Näyttökokeeseen voi osallistua vain kerran. Kirjallinen kuulustelu järjestetään Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin kirjallisten kuulustelujen yhteydessä.

Vapautukset kieliopinnoista

Jos opiskelija on suorittanut lukion muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eikä ole opiskellut ao. kieliä, hänet voidaan vapauttaa osittain kotimaisten kielten kielitaitovaatimuksista. Saadakseen vapautuksen kieliopinnoista opiskelijan tulee hakea sitä opetuksesta vastaavalta varadekaanilta.

������ä�پ���ٴ��Ჹ Inton sivulla Omien opintojen suunnittelu.

English Business Communication 2017-2018

English Business Communication (EBC) focuses on essential communication skills required in international business. EBC requires a good basic knowledge of English; the minimum starting level is B2 (Common European Framework).

In addition to the mandatory course 61A00200 Business Communication Skills, one course in English Business Communication can be included in the mandatory language and communication studies. More English Business Communication studies can be included in the elective studies of the BSc degree.

Language of instruction: English

Structure of studies

English Business Communication consists of one core course and two electives for the B.Sc. degree. On completion of the core course the student can freely choose any of the electives.

Core course (mandatory)

Electives

Espanja 2017-2018

Espanja on 19 valtion virallinen kieli, ja sitä pu­huu äidinkielenään noin 400 miljoonaa ihmistä. Se on myös useiden kansainvälisten järjestöjen, mm. YK:n, virallinen kieli. Espanjankieliset maat ovat siis valtava talous- ja markkina-alue, joka herättää yhä suurempaa kiinnostusta suomalais­yrityk­sissä. Liiketoiminnassa Espanjassa ja latina­laisessa Amerikassa kielitaito ja kulttuurin tun­temus ovat suuri etu.

Espanjan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitota­soltaan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen. Peruskielitaidon omaava opiskelija, esim. lukion B3-oppimäärän suo­rittanut (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso A2), voi aloittaa opintonsa kurssista Espanja 3a - Liike-elämän espanjaa ja valita opinto-ohjel­maansa oman taitotasonsa ja tavoitteidensa mukaisia peräkkäisiä kursseja. Yritysviestintä 2 –tasolla opintojaksot LC-2241 ja LC-2242 voi sijoittaa tutkintoon vapaasti yhdessä tai erikseen. Opintojakson LC-2243 voi sijoittaa tutkintoon vain yhdessä joko opintojakson LC-2241 ja/tai LC-2242 kanssa. Yritysviestintä 3 –tason opintojakson sisällyttäminen tutkintoon edellyttää vähintään kahden yritysviestintä 2–tason opintojakson suorittamista. 

Espanjan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 tai 18 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Opintojen rakenne

Työelämän espanjan perusteet

Espanjankielinen yritysviestintä 1

�����貹���Ჹ�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;2

�����貹���Ჹ�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;3

Italia 2017-2018

Aalto-yliopistolla ja kolmella pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoululla on syksystä 2017 tarjolla kielten yhteiskurssitarjotin, jossa on tarjolla italian kielen kursseja. Voit tutustua yhteiseen opetustarjontaan ja ilmoittautumisohjeisiin .

Huom! Italian kielen opinnot eivät ole osana KTK-tukinnon pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, vaan italian kielen opinnot sijoitetaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Japani 2017-2018

Aalto-yliopistolla ja kolmella pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoululla on syksystä 2017 tarjolla kielten yhteiskurssitarjotin, jossa on tarjolla japanin kielen kursseja. Voit tutustua yhteiseen opetustarjontaan ja ilmoittautumisohjeisiin .

Huom! Japanin kielen opinnot eivät ole osana KTK-tukinnon pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, vaan japanin kielen opinnot sijoitetaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Kiina 2017-2018

Kiina on yhä keskeisempi markkina-alue suomalaisille yrityksille ja myös kiinalaiset yritykset toimivat yhä laajemmin Suomessa. Kiina kielen perusteiden ja kiinalaisen kulttuurin tuntemus on suuri etu toimittaessa Kiinan liiketoimintaympäristössä.

Opiskelija voi sisällyttää kiinan kielen kursseja KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitotasoltaan lähtien. Kiinan kursseja voi lisäksi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Opintojen rakenne

Ranska 2017-2018

Hyvällä ranskan kielen taidolla on kysyntää mo­nilla talouselämän aloilla, sillä Ranskan markkinat avautuvat suomalaisille yrityksille kielitaidon, ta­pakulttuurin ja maantuntemuksen avulla. Monien suuryritysten ja kansainvälisten instituu­tioiden pääkonttorit sijaitsevat Pariisissa. Ranskan kielellä on tärkeä merkitys Yhdistyneissä kansa­kunnissa, sillä kolmasosa siellä esitetyistä puheenvuoroista pidetään ranskaksi. Euroopan neuvosto sijaitse Strasbourgissa. Euroo­pan unionissa ranska on englannin rinnalla ensimmäinen vi­rallinen työkieli. Ranskaa opiskellen saa kätevästi haltuunsa latinalaisperäisen yleiseurooppalaisen tieteellisen ja sivistyssanojen käsitteistön.

Ranskan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taito­tasol­taan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen, ja kurs­seja voi suorittaa vapaassa järjestyksessä.  Ranskan kielen alkeet hallitseva opiskelija voi aloittaa opinnot suoraan kurssista LC-4112 Français 2 - työelämän ranskaa. 

LC-4901 Ranskankielinen yritysviestintä 1b ja LC-4902 Français des affaires 1a tarjotaan syksyllä opiskelijoille, jotka ovat jo suorittaneet aiemmat kurssit 66B00101 Ranskankielinen yritysviestintä 1a ja/tai 66B00102 Ranskankielinen yritysviestintä 1b. Nämä opiskelijat voivat kuitenkin valita korvaavat LC-4121 Français 3a Communication professionnelle- tai LC-4122 Français 3b Communication professionnelle-kurssit vapaasti. Ranskankielinen yristysviestintä 3 –tason kurssien järjestyksen voi valita vapaasti.

Ranskan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkin­toon vain kerran.

Opintojen rakenne

Liikeranskan perusteet

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;1

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;2

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;3

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;4

Ruotsi 2017-2018

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuvien kieli- ja viestintätaitoihin kuuluu vähintään tyydyttävät tiedot toimia ruotsin kielellä talouselämän viestintätilanteissa. Ruotsin kielen taidon merkitys liike-elämässä on entisestään korostunut pohjoismaisen integraation myötä ja julkishallinnon henkilöstöltä vaaditaan jo lain mukaan sellainen ruotsin kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta, jos virka kaksikielisellä virka-alueella edellyttää korkeakoulututkintoa.

Kurssi Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 (LCB-5800, 3 op) muodostaa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät ruotsin kielen vähimmäisopinnot. Kurssin ja siihen sisältyvän kirjallisen �����ä suullisen kokeen suorittaminen hyväksytysti antaa opiskelijalle sellaisen ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaitolain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Tutkintoon sisältyvän ruotsin kielen kurssin lisäksi ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 3 tai 6 opintopistettä. Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää kursseja vapaassa järjestyksessä taitotasoilta (B2-C1). Opiskelijan on itse arvioitava kielitaitonsa riittävyys kursseja valitessaan.

Ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää myös KTK- ja KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Ruotsin kielen opintojen aloittaminen Kauppakorkeakoulussa edellyttää opiskelijalta Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotasoluokituksen B1-tason kielitaitoa, joka ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeessa vastaa vähintään arvosanaa cum laude approbatur. Opiskelijan on siis tarvittaessa parannettava ruotsin kielen taitoaan itsenäisesti ennen opintojen aloittamista.

Kielitaidon osoittaminen näyttökokeella

Tutkintoasetuksen edellyttämän ruotsin kielen taidon voi osoittaa näyttökokeella. Hyväksytty näyttökoe korvaa siten 3 opintopisteen laajuisen Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin. Näyttökoetta suositellaan vain opiskelijoille, jotka ovat olennaisesti täydentäneet ruotsin kielen taitoaan koulukurssin jälkeen ja hankkineet tutkinnon tavoitteen mukaisen oman alan ruotsin kielen taidon. Näyttökokeessa testataan �����ä kirjallista että suullista ruotsinkielisen yritysviestinnän taitoa. Näyttökokeeseen ilmottaudutaan WebOodissa. 

Opintojen rakenne

Pakolliset opinnot

(lähtötaso B1)

^{LCB-5801 Julkishallinnon ruotsi, kirjallinen taito, 0 op
LCB-5802 Julkishallinnon ruotsi, suullinen taito, 0 op}

KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot

(lähtötaso B2-C1)

KTK- ja KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin suositeltavia kursseja

Myös edellä mainittuja kursseja voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin pakollista kurssia LCB-5800 Ruotsinkielinen yritysviestintä I lukuun ottamatta

Ruotsi koulusivistyskielenä

 ^{*) itseopiskelukurssi, ota yhteyttä opettajaan, Sofia Sevón, Kielikeskus}

Saksa 2017-2018

Saksan kielen merkitys Euroopassa on kiistaton, onhan se noin 100 miljoonan eurooppalaisen äi­din­kieli. Talouselämässä saksan kieli on tärkeä työ­väline, sillä Saksa on yksi Suomen suurim­mista kauppakumppaneista. Aalto-yliopiston kauppakor­keakoulun saksan opetus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet opiskella saksan kieltä ja hankkia valmiudet toimia vaativissakin kansainvälisissä tehtävissä.

Saksan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitotasoltaan lähtien. Peruskielitaidon omaava opiskelija (esim. lukion B3-oppimäärä) voi aloittaa opintonsa tasolta Saksankielinen yritysviestintä 1, ja tätä vankemmat pohjatiedot omaava voi halutessaan aloittaa suoraan tasolta Saksankielinen yritysviestintä 2. Mikäli opiskelijalla on erittäin vahva saksan taito ja hänellä on jo jonkinlaista tuntumaa talouden ammattikieleen, hänen on mahdollista aloittaa opintonsa myös tasolta Saksankielinen yritysviestintä 3. 

6 opintopisteen kokonaisuus muodostuu yleensä kahdesta, samalta yritysviestinnän tasolta suoritetusta kurssista. ��ä���ö�ٲ�����kseen opiskelija valitsee joko Liikesaksan perusteet (alkeistaso) tai saksankielisen yritysviestinnän tason 1 tai 2. 9 opintopisteen kokonaisuuteen opiskelija valitsee lisäksi jommankumman seuraavalla tasolla tarjolla olevasta yritysviestinnän kurssista ja 12 opintopisteen kokonaisuuteen vastaavasti molemmat seuraavan yritysviestinnän tason kurssit. Tasolla 3 tarjolla olevista kursseista opiskelija voi kuitenkin valita omiin opintokokonaisuuksiinsa tarvitsemansa kurssit haluamassaan järjestyksessä. Sen lisäksi opiskelija voi yhdistää kurssit Saksa 2 - työelämän saksaa ja Liike-elämän saksaa 1a. 

Liike-elämän saksaa 1a/2a/3a-kursseilla opiskelu painottuu enemmän kirjalliseen yritysviestintään ja Liike-elämän saksaa 1b/2b/3b -kursseilla suullisessa yritysviestinnässä tarvittavien taitojen harjaannuttamiseen.

Saksan kursseja voi myös sisällyttää 12 tai 18 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkintoon vain kerran.

Opintojen rakenne

Liikesaksan perusteet

Saksankielinen yritysviestintä 1

Saksankielinen yritysviestintä 2

Saksankielinen yritysviestintä 3

Opintojen kulku

Opiskelijan valitsemasta lähtötasosta riippuen tutkintoon sisällytettävä 6, 9 tai 12 opintopisteen kokonaisuus voi saksassa muodostua seuraavasti:

6 opintopisteen kokonaisuus

LC-6001 ja LC-6002
LC-6002 ja LC-6111
LC-6111 ja LC-6112
LC-6121 ja LC-6122
LC-6131 ja LC-6132
tai kaksi kursseista LC-6035 / LC-6131 / LC-6132 / LC-6133

9 opintopisteen kokonaisuus

LC-6001 ja LC-6002 + jompikumpi kursseista LC-6111 ja LC-6112
LC-6111 ja LC-6112 + jompikumpi kursseista LC-6121 ja LC-6122
LC-6121 ja LC-6122 + yksi kursseista LC-6035 / LC-6131 / LC-6132 / LC-6133
LC-6131 ja LC-6132 + jompikumpi kursseista LC-6035 tai LC-6133

12 opintopisteen kokonaisuus

LC-6001 ja LC-6002 + LC-6111 ja LC-6112
LC-6111 ja LC-6112 + LC-6121 ja LC-6122
LC-6121 ja LC-6122 + kaksi kursseista LC-6035 / LC-6131/ LC-6132 / LC-6133
LC-6131 / LC-6132 / LC-6035 / LC-6133

Venäjä 2017-2018

Suomessa venäjän kielen osaamisella ja naapurimaan tuntemuksella on aivan erityinen merkitys. Venäjä on Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita, ja maiden välinen kanssa­käyminen on vilkasta myös useilla muilla aloilla. Erityisesti vientiyritysten henkilökunnalta edellytetään hyvää venäjän kielen taitoa ja naapurimaamme olojen tunte­musta. Venäjän kieli sopii myös kansainvälisiin tehtä­viin hakeu­tuville, koska venäjän­tai­toi­sille ekono­meille on kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Venäjää puhutaan yleisesti myös monissa itäisen Euroopan maissa, ja se on yksi YK:n virallisista kielistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua myös Venäjän talouteen.

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT) on Venäjän talouden ja liiketoimintaympäristön tutkimukseen erikoistunut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillisyksikkö. Opiskelijoilla on mahdol­lisuus päästä mukaan tutkimus­hankkeisiin esim. gradu­projek­tien kautta. ������ä�پ���ٴ��Ჹ: 

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteri­koulu

Aalto-yliopisto on mukana valtakunnal­lisessa Venäjän ja Itä-Euroopan tutki­muksen maisteri­koulussa (VIExpert), johon kuuluu 12 suomalaista yliopistoa. Se on maisterin tutkintoon suoritettava syventävien opintojen erikoistumisohjelma, jossa voit hankkia oman pääaineesi tuntemuksen lisäksi erityistä asiantuntemusta ko. alueen asioissa �����ä oman alasi että muiden tieteenalojen näkökulmasta. Hakuaika on yleensä maalis­kuussa. ������ä�پ���ٴ��Ჹ: 

Opintojen kulku

Venäjän kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintä­opintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä. Venäjää vieraana kielenä opiskelevien opetus­ohjelma sisältää 10 eritasoista kurssia, kukin laajuu­deltaan 3 op. Opinto­kokonai­suudet muodos­tetaan peräk­käisistä kursseista. Esim. 6 op voi koostua kursseista LC-8021 Venäjä 1 - työelämän venäjää (alkeet) + LC-8022 Venäjä 2 - työelämän venäjää, tai kursseista LC-8022 Venäjä 2 - työelämän venäjää + LC-8131 Liike-elämän venäjää 1 jne. 

Opiskelija, jolla ei ole aiempia venäjän opintoja, aloittaa opinnot suorittamalla kurssin LC-8021 Venäjä 1 - työelämän venäjää (alkeet). Aiemmin venäjää opiskellut valitsee itselleen sopivan lähtötason. Esim. lukion B2/B3-oppimäärän suorit­tanut voi aloittaa opintonsa kurssista LC-8131 Liike-elämän venäjää 1 tai LC-8132 Liike-elämän venäjää 2. A-oppi­määrän suorittanut voi aloittaa kurssista LC-8133 Liike-elämän venäjää 3. Kurssien lähtö- ja tavoite­tasot ilmenevät kurssi­kuvauksista. ��ä���ö�ٲ�����n määrittelemiseksi voit myös ottaa yhteyttä kurssin vastuuopettajaan.

Venäjän kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 op tai 18 op KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen, ja niitä voi sisällyttää myös KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin (ks. tarkemmat tiedot ko. opintokokonaisuuksien kohdalta). Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkin­toon vain kerran.

Venäjä äidinkielenä

Opiskelijat, joiden äidin­kieli on venäjä tai joilla on vastaava venäjän kielen taito, voivat sisäl­lyttää KTK-tutkintoon 6 op, kurssit LC-8461 Russkaja delovaja kommunikatsija dlja russkojazytshnyh 1 ja LC-8462 Russkaja delovaja kommunikatsija dlja russkojazytshnyh 2. Venäjää vieraana kielenä opiskelevien opetusohjelman kursseja he eivät voi suorittaa. Kurssit luennoi­daan yleensä vuorovuosin, seuraavan kerran lukuvuonna 2018-2019. Kursseille osallistuminen edellyttää vähintään tyydyttävää suomen kielen taitoa.

Opintojen rakenne

Venäjä vieraana kielenä

Venäjä 1 ja 2 - työelämän venäjää

Liike-elämän venäjää

Venäjänkielinen yritysviestintä

Venäjä äidinkielenä

^{*Kurssit luennoidaan yleensä vuorovuosin, seuraavan kerran lukuvuonna 2018-2019.}

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu opiskelijan tekemistä muita opintokokonaisuuksia koskevista valinnoista, esimerkiksi

• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus (24 op), johon sisältyy yksi Liiketoimintaosaamisen perusteiden 6 op:n laajuinen kurssi, vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.
• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on kansainvälinen sivuopintokokonaisuus (30 op), vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot voi käyttää esimerkiksi

• lisäopintojen suorittamiseen erikoistumisalueella,
• lisäopintojen suorittamiseen KTK-tutkintoon sisältyvässä sivuopintokokonaisuudessa,
• toisen sivuopintokokonaisuuden suorittamiseen,
• muiden erikoistumisalueiden yksittäisiin kursseihin
• lisäopintoihin kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuudessa,
• Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun opintoihin,
• UWAS-kursseihin,
• JOO-opintoihin toisessa yliopistossa tai
• työharjoitteluun (6 op tai 3 op).

Tutkintoon on sisällyttävä seuraavat opintokokonaisuudet:, , , �����ä .

Liiketoimintaosaamisen perusteet, 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteet (60 op) sisältää kaikille alemman korkeakoulututkinnon opiskelijoille yhteiset kurssit. Liiketoimintaosaamisen perusteisiin sisältyviä kursseja käytetään erikoistumisalueen aineopinnoissa ja sivuopinnoissa tutkintovaatimuksissa esitetyllä tavalla, jolloin erikoistumisalueen aineopintojen laajuudeksi tulee 60 op ja sivuopintojen laajuudeksi 24 op. Tästä johtuen Liiketoimintaosaamisen perusteista koottavan kokonaisuuden laajuudeksi tulee lopulta 42, 48 tai 54 opintopistettä opiskelijan sivuopinnoista riippuen.

Erikoistumisalueen aineopintojen kokonaisuus, 60 op

Erikoistumisalueen aineopintojen kokonaisuus (60 op) koostuu yhteisistä menetelmäopinnoista (12 op), erikoistumisopinnoista (42 op) �����ä yhdestä ko. erikoistumisalueen kurssista (6 op) liiketoimintaosaamisen perusteiden kokonaisuudesta.

Erikoistumisalueen aineopintoihin sisältyy pakollisia menetelmäopintoja 12 op (kaksi kurssia). Toinen kursseista on 30A02000 Tilastotieteen perusteet, ja toisen opiskelija valitsee erikoistumisalueen määrittelemistä kursseista.

Erikoistumisopintoihin (42 op) sisältyy capstone-kurssi (6 op) ja 12 opintopisteen kokonaisuus, joka sisältää 10 opintopisteen laajuisen kandidaatintutkielman ja 2 opintopisteen laajuisen seminaarin.

Sivuopintokokonaisuus, 24/30 op

Sivuopintokokonaisuus on laajuudeltaan 24 tai 30 opintopistettä. Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä. Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä. Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

Kieli- ja viestintäopinnot, 18 op

Pakollisia kieli- ja viestintäopintoja kuuluu kandidaatin tutkintoon 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot, 18–30 op

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien perus- tai aineopintotasoisten opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen laajuus riippuu siitä, minkä kokonaisuuden opiskelija valitsee sivuopinnoikseen.

Koodi: BIZ300
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Timo Saarinen

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kurssit:

Johtaminen 2016–2017

Koodi: BIZ3010
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Henrika Franck

Osaamistavoitteet

Johtamisessa on kyse ihmisten ja organisaation sisäisten ja ulkoisten intressiryhmien tavoitteiden, tarpeiden ja toiminnan eteenpäinviennistä ja yhteensovittamisesta. Johtamisen erikoistumisalueella tavoitteena on antaa opiskelijoille perusymmärrys liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja henkilöstöjohtamisen teorioista, alan ammatillisista käsitteistä ja työvälineistä. Opiskelun tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tunnistamaan, jäsentämään ja analysoimaan kriittisesti erilaisia organisaatioihin, organisointiin ja johtajuuteen liittyviä ilmiöitä �����ä tietävät miten organisaatioiden toimintaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan.

Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija tuntee organisaation toimijoiden, rakenteen ja strategian yhteensovittamisen haasteet, strategisen johtamisen peruskäsitteet ja käytännön työvälineet, johtajuuden vuorovaikutuksellisena ilmiönä �����ä alan teoreettisen kehityksen suuntauksia. Lisäksi opiskelija oppii ymmärtämään kurssiyhdistelmästään riippuen syvällisemmin joko organisaation toimintaa ympäristössään (strategic management) tai ihmisten ja ryhmien toimintaa organisaatiossa (henkilöstövoimavarojen johtaminen). Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija osaa arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän muuttuvissa tilanteissa. Hän kykenee käyttämään ja tuottamaan tietoa liike-elämän tarpeisiin ja hallitsee ryhmätyöskentelyn perustaidot. Lisäksi hän harjaantuu selkeään, analyyttiseen, suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun �����ä tutkimukselliseen ajattelutapaan.

Erikoistumisalue antaa hyvät valmiudet maisteritason opintoihin johtamisen laitoksen maisteriohjelmissa. Valinnaiset opinnot luovat pohjaa myös muille erikoistumisalueille.

Sijoittuminen työelämään

Johtamisen erikoistumisalue tarjoaa monipuoliset valmiudet toimia henkilöstöjohtamisen, liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja ihmisten johtamisen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Siirtyminen vaativampiin tehtäviin näillä alueilla etenee yleensä maisterin tutkinnon ja alan työkokemuksen kautta.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille.

Liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvat kurssit löydät .

Osaamistavoitteet

Johtamisessa on kyse ihmisten ja organisaation sisäisten ja ulkoisten intressiryhmien tavoitteiden, tarpeiden ja toiminnan eteenpäinviennistä ja yhteensovittamisesta. Johtamisen erikoistumisalueella tavoitteena on antaa opiskelijoille perusymmärrys liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja henkilöstöjohtamisen teorioista, alan ammatillisista käsitteistä ja työvälineistä. Opiskelun tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tunnistamaan, jäsentämään ja analysoimaan kriittisesti erilaisia organisaatioihin, organisointiin ja johtajuuteen liittyviä ilmiöitä �����ä tietävät miten organisaatioiden toimintaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan.

Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija tuntee organisaation toimijoiden, rakenteen ja strategian yhteensovittamisen haasteet, strategisen johtamisen peruskäsitteet ja käytännön työvälineet, johtajuuden vuorovaikutuksellisena ilmiönä �����ä alan teoreettisen kehityksen suuntauksia. Lisäksi opiskelija oppii ymmärtämään kurssiyhdistelmästään riippuen syvällisemmin joko organisaation toimintaa ympäristössään (strategic management) tai ihmisten ja ryhmien toimintaa organisaatiossa (henkilöstövoimavarojen johtaminen). Johtamisen erikoistumisalueen suorittanut opiskelija osaa arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän muuttuvissa tilanteissa. Hän kykenee käyttämään ja tuottamaan tietoa liike-elämän tarpeisiin ja hallitsee ryhmätyöskentelyn perustaidot. Lisäksi hän harjaantuu selkeään, analyyttiseen, suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun �����ä tutkimukselliseen ajattelutapaan.

Erikoistumisalue antaa hyvät valmiudet maisteritason opintoihin johtamisen laitoksen maisteriohjelmissa. Valinnaiset opinnot luovat pohjaa myös muille erikoistumisalueille.

Sijoittuminen työelämään

Johtamisen erikoistumisalue tarjoaa monipuoliset valmiudet toimia henkilöstöjohtamisen, liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja ihmisten johtamisen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Siirtyminen vaativampiin tehtäviin näillä alueilla etenee yleensä maisterin tutkinnon ja alan työkokemuksen kautta.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille.

Liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvat kurssit löydät .

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Kaikille pakolliset opinnot 18 op

Suuntautumisvaihtoehto-opinnot 24 op

Valitse seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista toinen. Kursseja eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä ei voi sekoittaa.

Ennen 2016 Johtamisen erikoistumisalueelle valitut opiskelijat voivat jatkaa opintoja aikaisemman rakenteen mukaisesti. 

Suuntautumisvaihtoehto I: Henkilöstövoimavarojen johtaminen 24 op

¹⁾ Korvaa kurssin 21C00300 Henkilöstöjohtaminen ²⁾ korvaa kurssin 21C00200 Johtajuus organisaatiossa

Suuntautumisvaihtoehto II: Strategic management 24 op

³⁾ Korvaa kurssin 21C00100 Liiketoiminta ja Strategia ⁴⁾ korvaa kurssin JOIN-C7001 Business + Design

3. Sivuopinnot 24/30 op

Sivuopinnot muodostuvat 24–30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tämä voi olla

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu kokonaisuus,
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

������ä�پ���ٴDz�

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien perus- tai aineopintotasoisten opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä.  Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu opiskelijan tekemistä muita opintokokonaisuuksia koskevista valinnoista, esimerkiksi

• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus (24 op), johon sisältyy yksi Liiketoimintaosaamisen perusteiden 6 op:n laajuinen kurssi, vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.
• jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on kansainvälinen sivuopintokokonaisuus (30 op), vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Vapaasti valittavat opinnot voi käyttää esimerkiksi

• lisäopintojen suorittamiseen erikoistumisalueella,
• lisäopintojen suorittamiseen KTK-tutkintoon sisältyvässä sivuopintokokonaisuudessa,
• toisen sivuopintokokonaisuuden suorittamiseen,
• lisäopintoihin kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuudessa,
• Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun opintoihin,
• JOO-opintoihin toisessa yliopistossa tai
• työharjoitteluun (6 op).

Seuraavat Johtamisen laitoksen järjestämät kandidaatintason kurssit voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin:

• 21C00400 Projektityö ja -johtaminen
• 21C00500 Liikkeenjohdon konsultointi
• 21C00700 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu liiketoiminnassa
• 21C10000 Business and Society
• 21C25000 Suoritusten ja palkitsemisen johtaminen
• Opiskelija joka valitsee suuntautumisvaihtoehdon I, voi halutessaan suorittaa suuntautumisvaihtoehto II opintoja ja sijoittaa ne vapaasti valittaviin opintoihin (ja toisin päin)

Laskentatoimi 2016–2017

Koodi: BIZ3050
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Apulaisprofessori Hanna Silvola

Laskentatoimen erikoistumisopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammatilliset perustiedot yrityksen tai muun organisaation toimintaa ja taloutta koskevan informaation tuottamisesta ja sen hyväksikäyttämisestä. Laskentatoimen tuottamaa informaatiota käyttävät päätöksentekonsa tukena �����ä yrityksen johto että muut yrityksen sidosryhmät, kuten omistajat, sijoittajat ja viranomaiset.  Erikoistumisopintojen tiedollista ydinainesta ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan perusteet, tilinpäätösnormistojen lähtökohdat ja keskeisin sisältö, tilintarkastuksen perusteet, tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysin perusteet, yritysverotuksen perusteet, veroekonomiset peruskysymykset �����ä kustannus- ja kannattavuuslaskennan periaatteet, katetuottoanalyysi, päätöksentekoa tukevat laskelmat, taloudellisen suunnittelun perusteet �����ä suorituksen arvioinnin lähtökohdat.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset myös laajempina ilmiöinä.

Osaamistavoitteet

Laskentatoimen erikoistumisopinnot suorittaneella on perusvalmius tuottaa, analysoida, tulkita ja välittää yrityksen talouteen liittyvää informaatiota �����ä ulkopuolisten sidosryhmien että yrityksen johdon ja henkilöstön tarpeisiin. Hänellä on myös edellytykset osallistua yrityksen toimintaa ja taloutta koskevien informaatiojärjestelmien kehitystyöhön.

Laskentatoimen erikoistumisopintojen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta �����ä kieli- ja viestintätaitoja.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Pakolliset erikoistumisopinnot 42 op

Valinnaiset laskentatoimen opinnot, joita voi sisällyttää �������ää��ä��������ä opintoina laskentatoimen erikoistumisalueeseen tai vapaasti valittaviin opintoihin

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Ilmoittautuminen kandidaatintutkielmaseminaariin

Laskentatoimen kandidaatintutkielmaseminaarit järjestään syys- ja kevätlukukaudella. Syksyn ryhmiin ilmoittaudutaan 31.8. ja kevään ryhmiin 31.1. mennessä. Ilmoittautuminen tehdään sähköisesti (ohjeet alla).

Kandidaatintutkielmaseminaari kestää yhden lukukauden ajan. Lukukauden alkuperiodilla ryhmän jäsenet esittelevät tutkielmansa alustavan tutkimussuunnitelman, jossa esitetään tutkielman tavoitteet ja rajaukset, alustava sisällysluettelo, käytettävä tutkimusmenetelmä ja -aineisto �����ä keskeisimmät lähteet. Lukukauden loppuperiodilla valmiit tutkielmat esitellään ryhmälle, jolloin toimitaan myös opponenttina ja sihteerinä. Kypsyyskokeen kirjoittamisesta sovitaan erikseen.

Ennakkovaatimukset

Ryhmiin hyväksyminen edellyttää, että vähintään seuraavat opintojaksot on suoritettu: Laskentatoimen perusteet, Kirjanpito ja  Johdon laskentatoimi I. Edellisten lisäksi suositellaan, että seuraavista on suoritettu se opintojakso, johon tutkielman aihe liittyy: Johdon laskentatoimi II tai Tuloslaskenta.

Ilmoittautuminen

• Opintojakson on ilmoittautumisohjeet, ilmoittautumislomake �����ä ohjemoniste tutkielman laatimiseen.
• Tutustu materiaaliin ja avaa ilmoittautumislomakkeen Excel-tiedosto ja täytä lomake.
• Tutkielman aihetta tai tarkempaa aihe-aluetta ei vielä välttämättä tarvitse ilmoittaa, mutta valitse haluatko tehdä tutkielmasi johdon vai rahoittajien laskentatoimen alueelta.  Ryhmäjako tehdään tämän valinnan perusteella.
• Tallenna tiedosto itsellesi ja lähetä se sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen:laskenta-kandi-econ@aalto.fi.
• Kun ryhmäjako on tehty, ottaa ohjaajasi sinuun yhteyttä.

Jos sinulla on kysyttävää kandidaatintutkielmasta tai seminaariin ilmoittautumisesta, ota yhteyttä vastuuopettajiin: Tapani Kykkänen (tapani.kykkanen(a)aalto.fi).

Markkinointi 2016–2017

Koodi: BIZ3040
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Ass. Prof. Ashish Kumar

Osaamistavoitteet

Markkinoinnin erikoistumisalueen laajana opetustavoitteena on antaa opiskelijalle ammatilliset perustiedot siitä, miten liiketoimintaa luodaan, kehitetään, johdetaan ja tehdään markkina- ja asiakassuuntautuneesti. Toisin sanoen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaisvaltainen ymmärrys yrityksen liiketoiminnan markkinasuuntautuneesta johtamisesta – �����ä valmiudet kaupallisten/markkinoinnillisten strategioiden ja kilpailukeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ohjelman lähtökohtaisena tavoitteena on antaa kaikille ohjelman opiskelijoille perusymmärrys erilaisten markkinoiden toiminnasta ja asiakkaiden käyttäytymisestä – �����ä valmiudet hankkia ja tuottaa markkinatutkimuksen avulla lisätietoa markkinoista ja asiakkaista eri liiketoimintatilanteissa tehtävien päätösten tueksi. Tiedollista ydinainesta näiden perustavoitteiden saavuttamisessa ovat kuluttajakäyttäytymisen periaatteet �����ä markkina- ja asiakastutkimuksen perusteet.

Edelleen kaikille ohjelman opiskelijoille annetaan perusvalmiudet johtaa käytännössä yrityksen tuotealueen tai brändin liiketoimintaa markkinoinnillisten kilpailukeinojen hallinnan kautta, eli tuotesuunnittelun, hinnoittelun, jakelukanavien �����ä markkinointiviestinnän (mainonnan ja myynninedistämisen) kautta.

Erikoistumisalueella on kolme vaihtoehtoista suuntautumisaluetta, jonka valinnan myötä opiskelija voi hankkia asiantuntemusta haluamansa urasuuntautumisen mukaisella markkinoinnin erityis­alueella: (A) asiakas- ja toimitusverkostojen johtamisessa, (B) tuote- ja bisneskehityksen johtamisessa tai (C) markkinointiviestinnässä ja myynninedistämisessä.

Asiakas- ja toimitusverkostojen johtamisen (A) suuntautumisalueessa tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot asiakkaille luotavaan arvoon , asiakassuhteisiin ja arvoketjujen tehokkaaseen hallintaan perustuvista liiketoimintastrategioista ja johtamiskäytännöistä. Ydinainesta ovat käytännön periaatteet liittyen asiakasarvon luomiseen, toimittamiseen ja kommunikoimiseen; asiakassuhteiden luomisen ja hoitamisen strategioihin, prosesseihin, organisointiin ja tukijärjestelmiin; erilaisten tarjoomien (esim. tuotteet, palvelut) myynnin, tuotannon ja toimitusverkoston koordinointiin; asiakas- ja markkinatiedon hankintaan ja hyväksikäyttöön; ja arvoketjujen ja -verkostojen hallintaan.

Tuote- ja bisneskehityksen johtamisen (B) suuntautumisalueen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot uusien tuotteiden ja palveluiden �����ä näiden ympärille luotavan uuden liiketoiminnan markkinasuuntautuneesta kehittämisestä. Ydinainesta ovat markkinasuuntautuneen tuotekehitysprosessin vaiheet ja johtamisperiaatteet ideoinnista ja konseptoinnista markkinoillemenoon; tuotteistaminen ja teknologian kaupallistaminen; innovaatioiden synnyttäminen ja leviäminen; tuote-, palvelu- ja ratkaisudesign ja käytettävyys; �����ä käyttäjäkeskeinen tuotekehitys.

Markkinointiviestinnän ja myynninedistämisen (C) suuntautumisalueessa tavoitteena on tarjota opiskelijalle perustiedot markkinointiviestinnän, myynninedistämisen ja henkilökohtaisen myyntityön hallitsemisesta, koordinoimisesta ja johtamisesta. Ydinainesta ovat käytännön periaatteet liittyen integroituun markkinointiviestintään; mainonnan, henkilökohtaisen myyntityön ja muiden myynninedistämiskeinojen strategioihin ja taktiikoihin; markkinointiviestien sisällön ja tyylin luomiseen ja valintaan; ja erilaisten medioiden ja viestintäkanavien ominaispiirteisiin ja valintaan.

Sijoittuminen työelämään

Erikoistumisalueesta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat teollisiin ja palveluyrityksiin (1) tuotteista ja -tuotealueista vastaaviin päällikkö-, koordinointi- ja linjajohtotehtäviin, (2) tuote- ja bisneskehityksen johto- ja asiantuntijatehtäviin, (3) markkinointiviestinnän johto- ja asiantuntijatehtäviin tai (4) myyntipäällikkötehtäviin. Monet erikoistumisalueesta valmistuvat sijoittuvat myös erilaisiin konsultti- ja asiantuntijatehtäviin.

������ä�پ���ٴDz� Markkinoinnin laitoksen

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 30 op

Pakollisten kurssien lisäksi valitse yksi vaihtoehtoisista suuntautumisalueista A, B tai C.

Suuntautumisalue A: Asiakas- ja toimitusverkostojen johtaminen 12 op

Valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

¹⁾ Kurssit 23C23067 ja 23C23068 korvaavat kurssin 23C570 Business-to-Business Marketing. Opiskelija ei voi suorita kursseja 23C23067 ja 23C23068, jos kurssi 23C570 on jo suoritettu. Kurssit 23C23067 ja 23C23068 järjestetään yhteistyössä Hankenin kanssa.

²⁾ Korvaa kurssin 23C61000 Kaupan liiketoimintamallit ja markkinointi.

³⁾ Korvaa kurssin 23C72000 Customer Relationship Management.

Valitse lisäksi  0-6 op alla olevista kursseista (tai muista kursseista; ks. taulukon alla) niin että suuntautumisalueen opinnot (12 op) tulevat täyteen:

**) Kurssi vastaa englanninkielistä kurssia 35C00200 Purchasing and Supply Management. Vain toisen kursseista voi sisällyttää tutkintoon.

Suuntautumisalueen opintoihin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää muun sopivan kurssin^*) kuten toisen suuntautumisalueen kurssin (B tai C), Aalto-liikkuvuuskurssin tai toisessa yliopistossa suoritetun aineopintotasoisen kurssin.

Suuntautumisalue B: Tuote- ja bisneskehityksen johtaminen 12 op

Valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

Valitse lisäksi 0-6 op alla olevista kursseista (tai muista kursseista; ks. taulukon alla) niin että suuntautumisalueen opinnot (12 op) tulevat täyteen:

Suuntautumisalueen opintoihin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää muun sopivan kurssin^*) kuten toisen suuntautumisalueen kurssin (A tai C), Aalto-liikkuvuuskurssin tai toisessa yliopistossa suoritetun aineopintotasoisen kurssin.

Suuntautumisalue C: Markkinointiviestintä ja myynninedistäminen 12 op

Valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

⁴⁾ Korvaa aikaisemmat kurssit 23C77050 Myynnin peruskurssi, 23C77000 Sales, Selling and Sales work ja TU-C8250 (Myynti ja Markkinointi).

Valitse lisäksi 0–6 op alla olevista kursseista (tai muista kursseista; ks. taulukon alla) niin että suuntautumisalueen opinnot (12 op) tulevat täyteen:

Suuntautumisalueen opintoihin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää muun sopivan kurssin^*) kuten toisen suuntautumisalueen kurssin (A tai B), Aalto-liikkuvuuskurssi (esim. graafisen suunnittelun tai median alalta) tai toisessa yliopistossa suoritetun aineopintotasoisen kurssin.

Erityishuomautukset
^*) Opintoihin mahdollisesti sisällytettävä muu kurssi on sovittava etukäteen erikoistumisalueen johtajan Ashish Kumarin kanssa ja sen on oltava aineopintotasoinen.

Alla esimerkkejä markkinoinnin erikoistumisalueetta tukevista kauppakorkeakoulun opinnoista, joita voi sisällyttää kokonaisuuteen.

28C00200       Econometrics for Finance
27C01000       Business Decisions 1                         
30C00350       Mathematics II                              
37C00400       Programming I (MOOC)                   
37C00450       Programming II (MOOC)                   
37C00100       Management Information Systems

3. Sivuopinnot 24–30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Rahoitus 2016–2017

Koodi: BIZ3070
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Assistant professor Peter Nyberg

Erikoistumisalueen kuvaus

Rahoituksen erikoistumisalueen (Finance) opinnot suoritetaan englannin kielellä.

Erikoistumisalueen tiedollista ydinainesta ovat investointihankkeiden valintaperiaatteet, rahoituksen lähteet, lyhyen ja pitkän tähtäimen rahoitussuunnittelu, pääomarakennekysymykset �����ä osingonjakopäätökset; rahoitusmarkkinoihin liittyvät perusasiat kuten osake- ja korkomarkkinoiden toiminta, arvopapereiden hinnanmuodostus siihen vaikuttavine tekijöineen �����ä omaisuudenhoitoon liittyvät kysymykset; johdannaisinstrumenttien käyttöön ja riskienhallintaan liittyvät perusasiat kuten rahoitusriskien tunnistaminen, optioiden, futuurien ja muiden johdannaisten hinnoittelu �����ä johdannaisten käyttäminen riskeiltä suojautumisessa.

Valmistuessaan rahoituksen erikoistumisalueen valinneet opiskelijat:

• osaavat soveltaa rahoitusteorian ja pääomamarkkinoiden institutionaalisten mekanismien ymmärrystä käytännön sijoitustoiminnassa
• ymmärtävät yritysrahoituksen lähteisiin ja rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät menettelyt
• tunnistavat ja osaavat analysoida yritystoiminnan riskitekijöitä ja suojautua niiltä mm. johdannaismarkkinoiden avulla.

��������ä��⳾ä��

Rahoituksen kandidaattiohjelmasta valmistuvat jatkavat yleensä opintojaan rahoituksen maisteriohjelmassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Rahoituksen opiskelijat ovat työllistyneet erinomaisesti ja ohjelmasta valmistuneista noin 60% työskentelee rahoitussektorilla mm. pankeissa, pankkiiriliikkeissä, rahastoyhtiöissä �����ä vakuutusyhtiöissä. Muita tärkeitä työllistäjiä ovat liikkeenjohdon konsultointiyritykset, teollisuusyritysten rahoitusosastot ja julkiset instituutiot.

������ä�پ���ٴDz�
Rahoituksen laitoksen

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

¹⁾ Voidaan korvata kurssilla 30C00200 Econometrics tai 31C01200 Taloustieteen empiiriset menetelmät, jos jompi kumpi näistä on jo suoritettu.
²⁾ Kurssi voidaan suorittaa 3. vuoden keväällä, mikäli opiskelijan tutkintoon ei kuulu vaihto-opintoja. Mikäli opiskelija on vaihdossa 3. vuoden kevätlukukaudella, kurssi suoritetaan toisen vuoden keväällä.

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Taloustiede 2016–2017

Koodi: BIZ3020
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Pauli Murto

Taloustieteen laitos tarjoaa �����ä taloustieteen kandidaatti- että maisteriohjelman. Monissa ekonomistien työtehtävissä tarvitaan maisteritason opintoja, joten useat taloustieteen kandidaattiohjelman suorittaneista jatkavat taloustieteen maisteriohejlmassa. Kandidaattiohjelma antaa hyvät valmiudet �����ä talousteorian että menetelmien osalata opintojen jatkamiseen.

�۳�ٱ𾱲��ٲ�ö Helsingin yliopiston ja Hankenin kanssa antaa mahdollisuuden täydentää laitoksen kurssitarjontaa näiden yliopistojen taloustieteen kursseilla. Kauppakorkeakoulussa taloustieteen laitoksen vahvuusalueita ovat mikrotaloustieteen teoria ja sovellukset, työn ja henkilöstön taloustiede, ympäristö- ja energiatalous, kansainvälinen talous ja kehitystaloustiede �����ä talouskasvun tutkimus.

Osaamistavoitteet

Valmistumisvaiheessa taloustieteen erikoistumisalueen valinneet opiskelijat

• osaavat ja ymmärtävät taloustiedettä siten, että he (a) hallitsevat �����ä mikro- että makrotaloustieteen peruskäsitteet ja -teoriat, (b) pystyvät selittämään miten talouden toimijat tekevät päätöksiä ja osaavat ratkaista tällaisia päätösongelmia, (c) tietävät miten talousjärjestelmät toimivat ja miten talouspolitiikka vaikuttaa �����ä (d) tuntevat taloustieteellisten mallien kriittiset tekijät ja puutteet
• pystyvät soveltamaan taloustiedettä (a) Suomen kansantalouden ja maailmantalouden ajankohtaisten ongelmien erittelyyn, (b) talouspolitiikan arvioimiseen ja formulointiin �����ä (c) valitsemiensa erityisalueiden keskeisten kysymysten tarkasteluun (esimerkiksi kansainvälinen kauppa, taloudellinen kehitys, energia- ja ympäristöongelmat)
• kykenevät käyttämään tilastoaineistoja ja kvantitatiivisia menetelmiä taloudellisten ilmiöiden kuvaamiseen ja analysoimiseen
• pystyvät tietotekniikkaa hyödyntäen viestimään taloustieteeseen perustuvia näkemyksiään kirjallisesti ja suullisesti �����ä asiantuntijoille että maallikoille.

Sijoittuminen työelämään

Taloustieteilijät sijoittuvat työmarkkinoilla laajaa taloudellista asiantuntemusta ja analyyttistä ajattelukykyä vaativiin tehtäviin yrityksissä, rahoitussektorilla, tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

�����ä yksi kurssi seuraavista:

*) Ei opetusta 2016–2017.

^**) Taloustieteen maisteriohjelmassa jatkavalta edellytetään Taloustieteen matemaattisten menetelmien kurssin suorittamista joko menetelmäopintoina tai erikoistumisopintoina.

3. Sivuopinnot 24–30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Tieto- ja palvelujohtaminen 2016–2017

Koodi: BIZ3030
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Markku Tinnilä

Osaamistavoitteet

Tieto-ja palvelujohtamisen erikoistumisalueen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kyky johtaa ja kehittää yritysten tuotantojakelua, toimitus-, hankinta- ja palveluoperaatioita �����ä liiketoimintaprosesseja nopeasti kehittyvässä ympäristössä hyväksikäyttäen tietojärjestelmiä ja -verkkoja. Lisäksi tieto-ja palvelujohtamisen erikoistumisalue antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää yritysjohdon päätöksentekoa, riskinhallintaa, kannustejärjestelmiä, tuotantojärjestelmiä, markkina-analyyseja ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia �����ä auttaa uusien tuotteiden markkinoille saattamisessa.

Tieto-ja palvelujohtamisen erikoistumisalueelta valmistuneet opiskelijat

• hallitsevat perustiedot tietotekniikasta ja teknologiajohtamisesta �����ä tavoista kehittää tietojärjestelmien avulla liiketoimintaprosesseja ja palveluita,
• osaavat analysoida, kehittää ja ottaa käyttöön �����ä logistisia systeemejä että innovaatioprosesseja ja saavat myös valmiudet uusien tuotteiden kaupallistamiseen,
• pystyvät hyödyntämään johdon tukijärjestelmiä (esimerkiksi kvantitatiivisia malleja �����ä erilaisten informaatioteknologioiden toimintatapoja) erilaisissa suunnittelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa,
• hallitsevat liiketoiminta- ja informaatioverkostojen kehittämiseen soveltuvat tekijät ja metodit �����ä tuntevat palveluiden, ulkoistamisen ja tavaroiden kansainväliseen jakeluun liittyvät käsitteet.

Tieto-ja palvelujohtamisen erikoistumisalue antaa opiskelijalle valmiuden jatkaa Information and Service Management  -maisteriohjelmassa tai jossakin muussa maisteriohjelmassa.

Sijoittuminen työelämään

Tieto-ja palvelujohtamisen ohjelmasta valmistuneilla on valmiudet toimia useiden alojen asiantuntijatehtävissä kuten liikkeenjohdon konsultteina tai yksityisyrittäjinä tietotekniikan, logistiikan ja toimitusketjun hallinnan, markkinoinnin tai taloushallinnon aloilla.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 18 op

 *) Capstone opetetaan vain keväällä 2017. Mikäli opiskelijan tarvitsee suorittaa capstonekurssi syksyllä 2016 valmistumista varten (vaihdon tai muun syyn vuoksi) tarjoaa laitos tähän mahdollisuuden. Tällaisten opiskelijoiden tulee ottaa yhteyttä opintokoordinaattoriin: BT-coordinator-les-biz@aalto.fi

Yhteiset opinnot 12 op
Valitse kaksi kurssia seuraavista (jäljelle jäävän kurssin voi sisällyttää valinnaisiin opintoihin):

Valinnaiset opinnot 12 op
Valitse kaksi kurssia seuraavista:

*) Kurssi 30C00350 Mathematics II korvaa kurssin 30C00300 Mathematical methods for Economists

**) Kurssi vastaa englanninkielistä kurssia 35C00200 Purchasing and Supply Management. Vain toisen kursseista voi sisällyttää tutkintoon.

¹⁾ 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi voi olla joko osana menetelmäopintoja tai valinnaisia opintoja, mutta sen voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.
²⁾ Erikoistumisalueen johtajan päätöksellä.

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Viestintä 2016–2017

Koodi: BIZ3080
Laajuus: 60 op
Erikoistumisalueen johtaja: Marketta Majapuro

Vastuuorganisaatio: Johtamisen laitoksen organisaatioviestinnän yksikkö

Osaamistavoitteet

Viestintä on olennaisessa roolissa organisaatioiden johtamisessa, ja �����ä yksilölliset viestintätaidot että organisaatioiden viestinnän periaatteiden ja lainalaisuuksien tuntemus muodostavat elintärkeän osan liike-elämän ammattilaisen ja organisaatioiden johtamisen ja HR-työn ammattilaisen tarvitsemasta ammattitaidosta. Lisäksi viestintä on oma erikoistunut ammattikuntansa, jonka parissa työskentelevät ovat monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä esimerkiksi mediassa, viestintätoimistoissa ja yritysten viestinnässä, markkinoinnissa �����ä henkilöstöhallinnossa. Siksi organisaatioviestinnän kursseilla opit, miten inhimillisen vuorovaikutuksen taidot ovat keskeisiä kaikissa työyhteisöissä.

Opit myös yritysten sidosryhmäsuhteista, digitaalisen viestinnän hallinnasta ja suunnittelusta �����ä muutoksen viestinnästä. Opinnoissa viestinnän käytännön toteutukset ja ilmenemismuodot liitetään keskeisiin organisaatio- ja johtamisviestinnän oppeihin ja suuntauksiin. Opit siis analysoimaan ja suunnittelemaan viestintää tutkimuspohjaisesti �����ä hallitsemaan erilaisia viestintätilanteita. Saat myös palautetta oman osaamisesi kehittymisestä monipuolisten tehtävien kautta.

Viestinnän erikoistumisalueelta valmistunut opiskelija ymmärtää

• Organisaatioviestintää osana liiketoimintaa
• Viestintää yksilön osaamisena
• Viestintää organisaatioiden johtamisen ja organisaatiokäyttäytymisen osa-alueena

Lisäksi hän osaa

• arvioida kriittisesti aihealueeseen liittyvää tutkimustietoa ja soveltaa sitä organisaatioviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen
• analysoida organisaatioiden ja niiden erilaisten toimijoiden viestintää, perustella analyysitulokset �����ä esittää tulokset suullisesti ja kirjallisesti
• toimia ja viestiä tiimin jäsenenä tavoitteellisesti, yhteistyökykyisesti ja rakentavasti

Viestinnän erikoistumisopinnot ovat hyvä perusta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritysviestinnän maisteriohjelmaopinnoille (Master’s Programme in Corporate Communication).

��������ä��⳾ä��

Viestinnän kandidaatit saavat erikoistumisopinnoissamme valmiudet työskennellä monipuolisissa viestinnän tehtävissä yrityksissä ja viestintätoimistoissa �����ä julkisyhteisöissä ja media-alalla. Viestinnän laitoksen Corporate Communication -maisteriohjelma antaa lisävalmiuksia edetä uralla vaativampiin tehtäviin.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

*) korvaa 71A00200 Yritysviestinnän perusteet

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 18 op

Valinnaiset opinnot 24 op
Valitse neljä kurssia seuraavista:

^**) Ei luennoida 2016–17

Opiskelija voi korvata yhden valinnaisen kurssin jollakin seuraavista vaihtoehdoista:  Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toisessa laitoksessa suoritettava kurssi tai Aalto-yliopiston toisessa korkeakoulussa suoritettava vastaavan laajuinen kurssi tai ns. Open Source -kurssi, jokasuoritetaan verkkokurssina ulkomaisessa yliopistossa. Vaihtoehtoisen kurssin tulee olla opintokokonaisuuden oppimistavoitteita tukeva, ja se on hyväksytettävä etukäteen laitoksessa (viestinnän kandidaattiopetuksen vastuuhenkilö Marketta Majapuro.)

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Yritysjuridiikka 2016–2017

Koodi: BIZ3060
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: professori Petri Kuoppamäki

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen tavoitteena on tarjota perustiedot yritystoimintaa sääntelevistä oikeudellisista normeista ja niiden merkityksestä yrityksen toiminnan ja erityisesti sen talouden johtamisessa. Erikoistumisalueen tiedollista ydinainesta ovat sopimusjuridiikka, yhtiöoikeudelliset peruskysymykset ja verotukseen liittyvät kysymykset kuten Suomen verojärjestelmä ja sen toiminta, yritysverotus ja kansainvälinen verotus.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset ja juridiset kysymykset myös laajempina ilmiöinä.

Osaamistavoitteet

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen suorittaneet osaavat itsenäisesti ratkaista ja analysoida liikejuridisia ongelmia ja etsiä niihin liiketaloudellisesti optimaaliset ratkaisut. Erikoistumisalueen suorittaneet

• osaavat tunnistaa yrityksen liiketoimintaan sisältyviä juridisia riskejä ja suojautua niiltä;
• osaavat ottaa huomioon liikejuridisten normien merkityksen osana yrityksen toimintaympäristöä ja strategian suunnittelua;
• hallitsevat eri liikejuridiikan alojen oikeudelliset periaatteet ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen �����ä eroavaisuudet;
• osaavat kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten ja kanssa;
• osaavat kommunikoida yritysjuridiikkaan liittyvistä kysymyksistä yritysjohdon, yrityksen muun organisaation �����ä eri viranomaistahojen kuten verohallinnon, valvontaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa; �����ä
• tuntevat liike-elämän etiikan perusasiat.

Yritysjuridiikan erikoistumisalueen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta �����ä kieli- ja viestintätaitoja.

Tutkintovaatimukset 180 op

1. Liiketoimintaosaamisen perusteet 54 op

2. Erikoistumisalueen aineopinnot 60 op

Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op

Menetelmäopinnot 12 op

Erikoistumisopinnot 42 op

3. Sivuopinnot 24/30 op

4. Kieli- ja viestintäopinnot 18 op

5. Vapaasti valittavat opinnot 18–30 op

Kandidaatintutkielma ja tutkielmaseminaari

Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä. Kandidaatintutkielman tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen – tutkimustehtävän määrittämiseen, tutkimusaineiston hankkimiseen ja käyttämiseen �����ä tutkimusraportin kirjoittamiseen.

Tutkielman yhteydessä opiskelija osallistuu tutkielmaseminaariin (2 op), jonka tarkoituksena on tukea tutkielman tekoa. Seminaari koostuu seminaaritapaamisista, tutkielman laatimisesta, tutkielman esittämisestä seminaariryhmälle ja toisen opiskelijan tutkielman opponoinnista. Seminaari on yleensä koko lukukauden mittainen, ja seminaareja järjestetään �����ä syys- että kevätlukukaudella. Ilmoittautumiskäytännöt vaihtelevat eri erikoistumisalueilla: katso ohjeet WebOodin kurssikuvauksesta tai laitoksen kotisivuilta.

������������ä��ٱ�

Opiskelijan on kirjoitettava �����ä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten tutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon kandidaatin tutkintoa varten, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää maisterin tutkintoa varten.

Kauppakorkeakoulussa kypsyysnäyte suoritetaan laatimalla johdon tiivistelmä (executive summary) osana opinnäyteprosessia. Katso tarkemmat ohjeet . Opiskelijan tulee sopia näytteen kirjoittamisesta tutkielman tarkastajan kanssa.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä jollakin muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, opetuksesta vastaava varadekaani voi hakemuksesta oikeuttaa opiskelijan antamaan kypsyysnäytteen jollakin vieraalla kielellä. Tällaisen kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin.

Sivuopinnot muodostuvat 24–30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tämä voi olla

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu kokonaisuus,
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Jos opiskelijan sivuopintokokonaisuus on laitoksen järjestämä kokonaisuus, se muodostetaan ko. laitoksen järjestämästä liiketoimintaosaamisen perusteisiin kuuluvasta 6 opintopisteen laajuisesta kurssista ja kolmesta 6 opintopisteen laajuisesta opetussuunnitelmassa määritellystä kurssista (yhteensä 24 op). Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suoritettu kansainvälinen sivuopintokokonaisuus on aina laajuudeltaan 30 opintopistettä. Tällöin vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.

Opiskelija voi saada pakollisen sivuopintokokonaisuuden lisäksi tutkintoonsa toisen sivuopintokokonaisuuden, jos hän käyttää vapaasti valittavat opintonsa sen suorittamiseen.

• English Business Communication 2016–2017
• Espanja 2016–2017
• Kiina 2016–2017
• Ranska 2016–2017
• Ruotsi 2016–2017
• Saksa 2016–2017
• Venäjä 2016–2017

Kieli- ja viestintätaito on määritelty tärkeäksi osaksi Kauppakorkeakoulusta valmistuvien asiantuntijataitoja. Kandidaatin tutkinnossa tavoitteena on hyvä viestintä- ja kielitaito �����ä kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä.

Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 18 op

Kieli- ja viestintäopintoja kuuluu kandidaatin tutkintoon 18 opintopistettä, ja ne käsittävät toisen kotimaisen kielen (ruotsi) ja Business Communication Skills -kurssin lisäksi vähintään yhden muun vieraan kielen viestinnän opintoja. Kieli- ja viestintäopintoihin voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja. Muun vieraan kielen kuin englanninkielisen yritysviestinnän opintoja vaaditaan suoritettavaksi yhdessä vieraassa kielessä vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Näiden lisäksi on suoritettava 6 opintopistettä kieli- ja viestintäopintoja joko täydentäen aikaisempia ruotsin, englannin tai muun vieraskielisen viestinnän suorituksia tai suorittamalla ne jossakin kolmannessa vieraassa kielessä. Jos valinnaiset kieliopinnot suoritetaan kolmannessa vieraassa kielessä, tulee siinä suorittaa 6 opintopistettä. Jos opiskelija täydentää kieli- ja viestintäopintoihin sisältyviä kieliä, valinnaiset 6 opintopistettä voi jakaa kahden eri kielen opintoihin.  

Kielivalikoima

Opetusohjelmaan kuuluvat englanninkielinen yri­tysviestintä, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, suomi vieraana kielenä �����ä venäjä. Näiden li­säksi Kauppakorkeakoulun Avoimessa yliopistossa voidaan tar­jota opetusta myös muissa kie­lissä vuosittain opetussuunnitelmissa vahvis­tettavalla tavalla.

Aalto-yliopiston kielikeskus toimii erillislaitoksena ja vastaa kaikille Kauppakorkeakoulun opiskelijoille tarjottavasta kieli- ja viestintäkoulutuksesta toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) �����ä vieraissa kielissä. Englanninkielisen yritysviestinnän opetuksesta �����ä äidinkielisen yritysviestinnän opetuksesta vastaa Kauppakorkeakoulun Johtamisen laitoksen organisaatioviestinnän yksikkö.

������ä�پ���ٴDz� kieli- ja viestintäopinnoista Kielikeskuksen sivuilta .

Kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat osallistua rajoite­tusti myös muiden korkeakoulujen kielten kursseille JOO-sopimuksen puitteissa. Tarkempaa tietoa opinto- ja opiskelijapalveluista ja joustavan opinto-oikeuden (JOO) sivustolta .

��ä���ö�ٲ�����

Kurssien lähtötasojen kuvaamisessa käytetään Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR = Common European Framework of Reference) taitotasoja A1-A2-B1-B2-C1-C2. A-taso tarkoittaa kielitaidon perustasoa, B-taso edistyneempää kielitaidon tasoa ja C-taso kaikkein edistyneintä kielitaidon tasoa. Viitekehyksen taitotasojen tarkemmat kuvaukset löytyvät Kielikeskuksen -sivuilta.

Vieraiden kielten kurssit valitaan oman kiinnostuksen ja omien tavoitteiden mukaisesti. Englanninkielisen yritysviestinnän ja ruotsin kielen opinnoissa kaikki Kauppakorkeakoulun opiskelijat aloittavat opiskelun samalta lähtötasolta: Business Communication Skills -kurssin lähtötaso on B2 ja tutkintoon kuuluvan Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin lähtötaso puolestaan B1. Muissa vieraissa kielissä jokainen aloittaa opintonsa omalta lähtötasoltaan, aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen.

Kurssin/opintojakson lähtötaso mai­nitaan kurssiku­vauksessa kohdassa CEFR-taso. Useimmille kursseille on määritelty myös tavoitetaso.

Muut kieli- ja viestintäopinnot kandidaatin tutkinnossa

• Kielikeskus tarjoaa Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuden (24 op), joka voidaan sisällyttää joko KTK- tai KTM -tutkintoon. Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja.
• Kieli- ja viestintäopintoja voi sisällyttää myös tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Näihin opintoihin on mahdollista sisällyttää kaikkia Kielikeskuksen tarjoamia kursseja. Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakea muiden korkeakoulujen kielten kursseille JOO-sopimuksen puitteissa.

Ruotsin kielen taidon osoittaminen näyttökokeella

Tutkintoasetuksen edellyttämän ruotsin kielen tai­don voi osoittaa näyttökokeella. Hyväksytty näyttökoe korvaa siten 3 opintopisteen laajuisen Ruotsin­kielinen yritysviestintä 1 -kurssin. Näyttökoetta suositellaan vain opiskelijoille, jotka ovat olennai­sesti täydentäneet ruotsin kielen taitoaan koulu­kurssin jälkeen ja hankkineet tutkinnon tavoitteen mukaisen oman alan ruotsin kielen tai­don. Näyt­tökokeessa testataan �����ä kirjallista että suullista ruotsinkielisen yritysviestinnän taitoa. Näyttöko­keesta suoriutumiseksi edellytetään vähintään arvosanaa 4 kirjallisessa tentissä, jonka jäl­keen sovitaan suullisen tentin ajankohta suorituk­sen vastaanottaneen opettajan kanssa. Tenttiin haluavat opiskelijat ottavat yhteyttä ruotsin kielen opettajiin ja sopivat tenttisuorituksen tarkistami­sesta. Näyttökokeeseen voi osallistua vain kerran. Kirjallinen kuulustelu järjestetään Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin kirjallisten kuulustelujen yhteydessä.

Vapautukset kieliopinnoista

Jos opiskelija on suorittanut lukion muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eikä ole opiskellut ao. kieliä, hänet voidaan vapauttaa osittain kotimaisten kielten kielitaitovaatimuksista. Saadakseen vapautuksen kieliopinnoista opiskelijan tulee hakea sitä opetuksesta vastaavalta varadekaanilta.

English Business Communication 2016-2017

English Business Communication (EBC) focuses on essential communication skills required in international business. EBC requires a good basic knowledge of English; the minimum starting level is B2 (Common European Framework).

In addition to the mandatory course 61A00200 Business Communication Skills, one course in English Business Communication can be included in the mandatory language and communication studies. More English Business Communication studies can be included in the elective studies of the BSc degree.

Language of instruction: English

Structure of studies

English Business Communication consists of one core course and two electives for the B.Sc. degree. On completion of the core course the student can freely choose any of the electives.

Core course (mandatory)

Electives

Espanja 2016-2017

Espanja on 19 valtion virallinen kieli, ja sitä pu­huu äidinkielenään noin 400 miljoonaa ihmistä. Se on myös useiden kansainvälisten järjestöjen, mm. YK:n, virallinen kieli. Espanjankieliset maat ovat siis valtava talous- ja markkina-alue, joka herättää yhä suurempaa kiinnostusta suomalais­yrityk­sissä. Liiketoiminnassa Espanjassa ja latina­laisessa Amerikassa kielitaito ja kulttuurin tun­temus ovat suuri etu.

Espanjan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitota­soltaan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen. Peruskielitaidon omaava opiskelija, esim. lukion B3-oppimäärän suo­rittanut (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso A2), voi aloittaa opintonsa kurssista Espanjankielinen yritysviestintä 1a ja valita opinto-ohjel­maansa oman taitotasonsa ja tavoitteidensa mukaisia peräkkäisiä kursseja. Yritysviestintä 2 –tasolla opintojaksot 65B00201 ja 65B00202 voi sijoittaa tutkintoon vapaasti yhdessä tai erikseen. Opinntojakson LC-2203 voi sijoittaa tutkintoon vain yhdessä joko opintojakson 65B00201 ja/tai 65B00202 kanssa. Yritysviestintä 3 –tason opintojakson sisällyttäminen tutkintoon edellyttää vähintään kahden yritysviestintä 2–tason opintojakson suorittamista. Yritysviestintä 3 –tason opintojaksot voi sisällyttää tutkintoon kummankin erikseen tai yhdessä.

Espanjan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 tai 18 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Opintojen rakenne

Työelämän espanjan perusteet

Espanjankielinen yritysviestintä 1

�����貹���Ჹ�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;2

�����貹���Ჹ�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;3

Kiina 2016-2017

Kiina on yhä keskeisempi markkina-alue suomalaisille yrityksille ja myös kiinalaiset yritykset toimivat yhä laajemmin Suomessa. Kiina kielen perusteiden ja kiinalaisen kulttuurin tuntemus on suuri etu toimittaessa Kiinan liiketoimintaympäristössä.

Opiskelija voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin kiinan kielen kursseja 6 op.

Opintojen rakenne

Ranska 2016-2017

Hyvällä ranskan kielen taidolla on kysyntää mo­nilla talouselämän aloilla, sillä Ranskan markkinat avautuvat suomalaisille yrityksille kielitaidon, ta­pakulttuurin ja maantuntemuksen avulla. Monien suuryritysten ja kansainvälisten instituu­tioiden pääkonttorit sijaitsevat Pariisissa. Ranskan kielellä on tärkeä merkitys Yhdistyneissä kansa­kunnissa, sillä kolmasosa siellä esitetyistä puheenvuoroista pidetään ranskaksi. Euroopan neuvosto sijaitse Strasbourgissa. Euroo­pan unionissa ranska on englannin rinnalla ensimmäinen vi­rallinen työkieli. Ranskaa opiskellen saa kätevästi haltuunsa latinalaisperäisen yleiseurooppalaisen tieteellisen ja sivistyssanojen käsitteistön.

Ranskan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taito­tasol­taan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen, ja kurs­seja voi suorittaa vapaassa järjestyksessä – kuitenkin siten, että tasoilla Yritysviestintä 2 ja 3 suoritetaan vähintään toinen kursseista ennen ylempiä tasoja. Ranskan kielen alkeet hallitseva opiskelija voi aloittaa opinnot suoraan kurssista 66A00002 Liikeranskan perusteet 2.  Halutessaan suorittaa ainoastaan 6 op:n kokonaisuuden hän voi valita lisäksi esimerkiksi kurssin 66B00101 Ranskankielinen yritysviestintä 1a, ja tällöin erikoistua kirjalliseen taitoon, tai kurssin 66B00102 Ranskankielinen yritysviestintä 1b keskittyen näin suulliseen sujuvuuteen ja liikekielen terminologiaan. Mikäli opiskelija jatkaa laajempiin kokonaisuuksiin, hänen tulee suorittaa myös toinen ao. kursseista. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa Ranskankielinen yritysviestintä 4 -tason, hän voi jättää ohjelmastaan pois jommankumman Ranskankielinen yritysviestintä 3 -tason kursseista. Ranskankielinen yritysviestintä 4 -tason kurssien järjestyksen voi valita vapaasti.

Ranskan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen �����ä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkin­toon vain kerran.

Opintojen rakenne

Liikeranskan perusteet

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;1

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;2

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;3

�鲹�Բ��첹�԰쾱������Ա��&�Բ�����;������ٲ����������پ��Գ�ä&�Բ�����;4

Pariisin kauppakamarin liikekielen diplomit

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Pariisin kauppakamarin maailmanlaajuisesti tunnetut ja työnantajien arvostamat liikekielen diplomit : DFP-A2, DFP-B1, DFP-Affaires B2 ja DFP-Affaires C1. Kurssien 66C00403/66C00404 ja kurssien 66C00405/66C00406 loppukokeena suoritettavat  Pariisin kauppakamarin kokeet korvaavat CEMS-L2 ja L1 -kokeet. Suoritusmahdollisuus toukokuun puolivälissä 2015 �����ä erikseen sopien vastuuopettaja Armi Sakari-Veltheimin kanssa. Yhteydenotto kahdeksan viikkoa ennen. Pariisin kauppakamarin kokeet ovat maksullisia 90-110 €; vapaasti valittavana ajankohtana 50 € lisämaksu suoritetaan, jos suorittajia vain 1-2.

Ruotsi 2016-2017

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuvien kieli- ja viestintätaitoihin kuuluu vähintään riittävä kyky toimia ruotsin kielellä talouselämän viestintätilanteissa. Ruotsin kielen taidon merkitys liike-elämässä on entisestään korostunut pohjoismaisen integraation myötä ja julkishallinnon henkilöstöltä vaaditaan jo lain mukaan sellainen ruotsin kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta, jos virka kaksikielisellä virka-alueella edellyttää korkeakoulututkintoa.

Kurssi Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 (72A00100, 3 op) muodostaa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät ruotsin kielen vähimmäisopinnot. Kurssin ja siihen sisältyvän kirjallisen �����ä suullisen kokeen suorittaminen antaa opiskelijalle sellaisen ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaitolain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Tutkintoon sisältyvän ruotsin kielen kurssin lisäksi ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 3 tai 6 opintopistettä. Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää kursseja vapaassa järjestyksessä eri taitotasoilta (B2-c1). Opiskelijan on itse arvioitava kielitaitonsa riittävyys kursseja valitessaan.

Ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää myös KTK- ja KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Ruotsin kielen opintojen aloittaminen Kauppakorkeakoulussa edellyttää opiskelijalta Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotasoluokituksen B1-tason kielitaitoa, joka ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeessa vastaa vähintään arvosanaa cum laude approbatur. Opiskelijan on siis tarvittaessa parannettava ruotsin kielen taitoaan itsenäisesti ennen opintojen aloittamista.

Kielitaidon osoittaminen näyttökokeella

Tutkintoasetuksen edellyttämän ruotsin kielen taidon voi osoittaa näyttökokeella. Hyväksytty näyttökoe korvaa siten 3 opintopisteen laajuisen Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin. Näyttökoetta suositellaan vain opiskelijoille, jotka ovat olennaisesti täydentäneet ruotsin kielen taitoaan koulukurssin jälkeen ja hankkineet tutkinnon tavoitteen mukaisen oman alan ruotsin kielen taidon. Näyttökokeessa testataan �����ä kirjallista että suullista ruotsinkielisen yritysviestinnän taitoa. Näyttökokeesta suoriutumiseksi edellytetään vähintään arvosanaa 4 kirjallisessa tentissä, jonka jälkeen sovitaan suullisen tentin ajankohta suorituksen vastaanottaneen opettajan kanssa. Tenttiin haluavat opiskelijat ottavat yhteyttä ruotsin kielen opettajiin ja sopivat tenttisuorituksen tarkistamisesta. Näyttökokeeseen voi osallistua vain kerran. Kirjallinen kuulustelu järjestetään Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin kirjallisten kuulustelujen yhteydessä.

Opintojen rakenne

Pakolliset opinnot

(lähtötaso B1)

Ruotsinkielinen yritysviestintä 2

(lähtötaso B2)

Ruotsinkielinen yritysviestintä 3

(lähtötaso B2-C1)

KTK-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin suositeltavia kursseja

Myös edellä mainittuja kursseja voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin pakollista kurssia 72A00100 Yritysviestinnän perusteet I lukuun ottamatta