������

Kemian tekniikan kandidaattiohjelman osaamistavoitteet perustuvat Aalto-yliopiston määrittelemiin tekniikan kandidaatintutkinnon osaamistavoitteisiin. Kandidaattiohjelman yksityiskohtaiset osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

���dzܱ��ܳٳܲ��ٱ���ä��ä

Kemian tekniikan kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä oman alansa asiantuntijaksi.

Opiskelija oppii ratkaisemaan teknistieteellisiä ongelmia ja luomaan uutta sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa.

Tutkinnon aikana opiskelijalle rakentuu ammatillisen osaamisen ydin ja hän oppii sekä työelämävalmiuksia että elinikäisiä opiskelutaitoja.

Ammatillisen osaamisen ydin

Kemian tekniikan kandidaatin ammatillisen osaamisen ydin muodostuu seuraavista asioista:

• Kemiantekniikan eri osa-alueiden ja niihin liittyvien matemaattis-luonnontieteellisten perusteiden hallinta.
• Kyky soveltaa alan teoreettista osaamista ongelmanratkaisussa ja kokeellisessa työskentelyssä.
• Kyky hankkia tieteellistä ja ammatillista tietoa ja arvioida sitä kriittisesti.
• Kyky arvioida tieteen ja teknologian vaikutuksia kriittisesti yksilön, yhteiskunnan, talouden ja ympäristön näkökulmista.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine ja vapaavalintaisia opintoja niin, että opinnoissa yhdistyy Aalto‐yliopistolle ominainen tekniikan, talouden ja taiteen vuorovaikutus.

Opiskelutaidot

Kemian tekniikan kandidaattiopintojen aikana opiskelija oppii toimimaan yliopistoyhteisön jäsenenä ja ottaa vastuun omasta oppimisestaan.

Opiskelija pystyy arvioimaan omaa oppimistaan, hyödyntämään erilaisia oppimisympäristöjä ja ylittämään oppiaineiden välisiä rajoja.

Opiskelija saa valmiudet jatkaa opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon, joko Aalto-yliopistossa, tai muissa yliopistoissa - myös englannin kielellä.

Kemian tekniikan kandidaatin tutkinto on perusta itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

�ղ�ö���ä��ä�����������ܻ���

Kemian tekniikan kandidaattiopinnoissa opiskelijalle kehittyy monipuolisia työelämävalmiuksia:

• Kyky päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen itsenäiseen työskentelyyn.
• Kyky työskennellä ryhmässä ja tunnistaa ryhmän johtamisen periaatteita.
• Kyky toimia alansa edustajana monialaisessa ryhmässä ja kansainvälisessä toimintaympäristössä
• Kyky työskennellä projektiluontoisesti ja tunnistaa teknisten projektien tyypilliset vaiheet.
• Kyky viestiä selkeästi oman alansa asiantuntijoille ja muulle yleisölle sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kyky suulliseen ja kirjalliseen viestintään koulusivistyskielellä, toisella kotimaisella kielellä ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Koodi: CHEM.A
Laajuus: 70 op
Vastuuopettaja: apulaisprofessori Antti Karttunen

Kandidaattiohjelmassa on kaikille opiskelijoille yhteisiä perusopintoja. Perusopinnot koostuvat kemian tekniikan, luonnontieteiden, matematiikan, ja kielten opinnoista. Lisäksi niihin kuuluu orientaatiokurssi (ABC-kurssi), Aalto-opintoja sekä ohjelmointikurssi. 

Tutkintosi rakenteen sekä opintokokonaisuuksien ja -jaksojen tiedot näet Sisussa () tehtyäsi opintosuunnitelman. (Sisu-ohjeet)

Opintosuunnitelmassasi näkyvät valmiiksi pakolliset kokonaisuudet ja opintojaksot, jotka sinun tulee suorittaa valmistuaksesi. Vapaasti valittaviin opintoihin voit etsiä opintojaksoja Sisussa joko opintosuunnitelman valinta-avustimen hakutoiminnon tai Sisun yläpalkin Haku-sivun kautta.

Kurssit

^{* Perusopintoihin kuuluu yhteensä 3 op vieraita kieliä, joilla opiskelija osoittaa vähintään yhden vieraan kielen sellaisen suullisen (o) ja kirjallisen (w) taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lista kursseista.}

Valitse fysiikkaa joko PHYS‐A2110 tai PHYS‐A1130 lähtötasosi mukaan:

Valitse ohjelmointia yksi seuraavista kursseista:

Valitse yksi monialainen kurssi

Kemian tekniikan korkeakoulun monialaiset kurssit:

Näiden kurssien lisäksi opiskelija voi valita jonkin muun johdantokurssin Aallon eri aloille. Lisätietoja University Wide Studies -opinnot.

Koodi: CHEM3048
Laajuus: 70 op 
Vastuuopettaja: professori Tiina Nypelö

Biotuotteet‐kandidaattipääaineen perus‐ ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajat pohjatiedot kemiasta, bio‐ ja materiaalitekniikasta, kemiallisesta ja bioteknisestä prosessoinnista sekä biojalostamokokonaisuuksista. Se antaa valmiudet jatkaa Kemiantekniikan korkeakoulun maisterivaiheen pääaineopintoihin joko suoraan tai joidenkin suositeltujen lisäkurssien täydennyksin.

Perusopintojen tavoitteena on luoda vahva matemaattisluonnontieteellinen perusta, joka yhdistää matematiikan, fysiikan, kemian ja biotieteet uudella tavalla biotuotteiden valmistamiseen ja prosessien kehittämiseen. Opinnot syventävät ymmärrystä luonnonvaroista ja antavat perustaidot arvioida niiden vaihtoehtoisia käyttötapoja kestävän kehityksen näkökulmasta.

Biotuotteet‐pääaineesta valmistuva opiskelija

1. tuntee toimialan ja luonnonvarojen kestävän käytön yleisellä tasolla
2. hallitsee kemian, fysiikan ja matematiikan teoreettiset perusteet ja osaa soveltaa niitä biotekniikan, mikrobiologian, biojalosteiden ja kemiantekniikan aloilla
3. tuntee kemian eri osa‐alueiden perusperiaatteet ja keskeisimmät työmenetelmät: orgaanisen, fysikaalisen, analyyttisen kemian ja pintakemian
4. osaa hyödyntää tietojaan selvästi rajattujen ongelmien ja tehtävien ratkaisemiseen
5. tuntee erilaisten biopohjaisten materiaalien rakenteet ja ominaisuudet: solut, kasvi- ja metsäbiomassa, polymeerit ja kuiturakenteet
6. ymmärtää teollisen toimintaympäristön ja hyvien työelämävalmiuksien merkityksen

Pääaineen sisällöllisinä painoalueina ovat

1. biokemian sekä solu‐ ja molekyylibiologian perusteet
2. kuitu‐ ja polymeeritekniikan perusteet ja sovellusalueet
3. kestävien tuotantoprosessien perusteet biotekniikan, biojalostamoiden sekä kuitu- ja polymeeritekniikan alueilla. Kestävyydellä tarkoitetaan ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden huomioimista osana biotuoteteollisuuden toimintaa.

Opiskelijalle muodostuu monitieteinen ja laaja‐alainen näkemys biotuotetekniikan eri osa-alueista ja erityyppisistä materiaaleista. Pääaineen tieteellisissä perusteissa korostuvat biopohjaisten materiaalien rakenne ja ominaisuudet, geenitekniikka, solu‐ ja molekyylibiologia ja polymeeritiede.

Kurssit

Lisäksi opiskelija valitsee joko PHYS-A2140 tai CHEM-A1240:

Lisäksi opiskelija valitsee 10 op seuraavista kursseista:

^{*�����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ön voi yhdistää 5−10 op vapaavalintaiseen tutkimusprojektiin ��ᷡ��‐C3000 Kemian tekniikan tutkimusprojekti.}

Koodi: CHEM3049
Laajuus: 70 op
Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Lauri Partanen

Kemian ja materiaalitieteen pääaineopinnoissa saat vankat pohjatiedot modernista kemiasta ja materiaalitieteestä sekä erinomaiset valmiudet Kemian tekniikan korkeakoulun maisterivaiheen opintoihin.

Pääaineesta valmistuttuasi

1. osaat soveltaa kemian ja fysiikan perusteorioita käytännön ongelmiin ja arkielämään.
2. hallitset laaja-alaisesti kemian eri osa-alueiden, kuten epäorgaanisen, orgaanisen ja fysikaalisen kemian perusteet sekä keskeisimmät työ- ja analyysimenetelmät.
3. osaat vertailla eri materiaalien, kuten metallien, keraamien, polymeerien, hybridimateriaalien ja nanomateriaalien rakenteita, ominaisuuksia ja rajapintoja.
4. pystyt omaksumaan luonnontieteellistä tietoa monipuolisesti ja kriittisesti, ymmärrät teollisia toimintaympäristöjä ja saat erinomaiset valmiudet työelämään.

Pääaineen sisällöllisinä painoalueina ovat

• kemiallisten ilmiöiden ja materiaalien ymmärtäminen atomi‐ ja nanotasolla.
• uusien yhdisteiden ja materiaalien valmistaminen ja niiden ominaisuuksien selvittäminen.
• kemian ja materiaalitieteen sovellusten hyödyntäminen ja ympäristövaikutukset teollisuudessa ja yhteiskunnassa.

Kurssit

Lisäksi opiskelija valitsee 8–10 op seuraavista kursseista:

^{* �����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ön voi yhdistää 5–10 op vapaavalintaiseen tutkimusprojektiin ��ᷡ��‐C3000 Kemiantekniikan tutkimusprojekti.}

Koodi: CHEM3050
Laajuus: 70 op
Vastuuopettaja: professori Daniel Lindberg

Kemian tekniikka ja prosessit -kandidaattipääaineen perus‐ ja pääaineopintojen kokonaisuus antaa opiskelijalle valmiudet suuntautua Kemiantekniikan korkeakoulun maisterivaiheen pääaineopintoihin joko suoraan tai täydennettynä joillakin suositelluilla lisäkursseilla.

Pääaineen osaamistavoitteet ryhmittyvät

1. kemian, fysiikan ja matematiikan osaamiseen
2. kemiallisten prosessien virtaustekniikan ja lämmönsiirron, reaktoreiden, prosessisuunnittelun ja -automaation tuntemiseen
3. teollisen toimintaympäristön ja työelämävalmiuksien perusosaamiseen.

Pääaineen sisällöllisinä painoalueina ovat kemialliset teolliset prosessit, niissä tapahtuvat perusilmiöt, tarvittavat laitteet ja kokonaisuuden suunnittelu kestävän kehityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa ihmiselle ja ympäristölle turvallisia, taloudellisesti kannattavia sekä mahdollisimman suljettuja prosesseja, joiden tuotteet täyttävät asetetut laatuvaatimukset.

Pääaineopinnoissa opiskelijan monimutkaisia kokonaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita hahmottava ajattelutapa alkaa kehittyä. Suoritettuaan kandidaattitutkinnon opiskelija kykenee suunnittelemaan ja analysoimaan eri materiaalien tuottamiseen tarvittavia yksikköoperaatioita‐ ja prosesseja. Hän pystyy laatimaan ja mitoittamaan yksinkertaisia tuotantojärjestelmiä materiaali‐ ja energiavirtoineen ja ‐taseineen. Hän osaa karkeasti arvioida tuotannon taloudellista kannattavuutta, päästöjä, energiankulutusta ja muita sitä kuvaavia tunnuslukuja.

Kurssit

Lisäksi opiskelija valitsee joko PHYS-A2140 tai CHEM-C2260:

Lisäksi opiskelija valitsee 10op seuraavista kursseista:

^{*�����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ön voi yhdistää 5−10 op vapaavalintaiseen tutkimusprojektiin ��ᷡ��‐C3000 Kemiantekniikan tutkimusprojekti.}

Tutkintoon kuuluu pääaineen lisäksi sivuaine. Sivuaineen laajuus on 20–25 op. Sivuaineen voi valita vapaasti Aalto-yliopiston tai jonkun muun koti- tai ulkomaisen yliopiston eri koulutusohjelmien tuottamista sivuainekokonaisuuksista. Apua sivuaineen valintaan saat opintoneuvojilta ja akateemisilta ohjaajilta.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon sivuaineen laajuus on 20–25 op. Sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteislaajuuden tulee olla 40 op.

Sivuainevalikoima on laaja ja osin monitieteinen. Sivuaineen voi suorittaa myös vaihto-opintojen aikana ja Kansainvälinen sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto.

Lisätietoja Aallon korkeakoulujen sivuaineista löytyy Aallon sivuaineoppaasta.

Osaan sivuaineista on erillinen haku. Tällöin opiskelijan on haettava sivuaineeseen sivuaineen tarjoaman korkeakoulun/yliopiston vaatimalla tavalla. Tutustu myös muiden yliopistojen sivuainetarjontaan. Lisätietoa löytyy sivulta Opinnot toisissa Aallon kouluissa tai toisissa suomalaisissa yliopistoissa.

Tutkintoon kuuluu perusopintojen sekä pää- ja sivuaineen lisäksi vapaasti valittavia opintoja.  Opiskelija voi valita opinnot Aalto-yliopiston tai jonkun muun yliopiston kurssitarjonnasta. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Vapaasti valittavien opintojen laajuus on 15–20 op. Vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen (20–25 op) yhteislaajuuden tulee olla 40 op.

Alla esimerkkejä opinnoista, joita voi sisällyttää kokonaisuuteen.

Sivuainetta tukevat opinnot

Jos haluaa laajentaa sivuaineen osaamista, kurssit, jotka eivät jo sisälly kandidaatin tai DI-tutkinnon sivuaineeseen, voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

Tietotekniikka/ohjelmointi

Kemiantekniikan kandidaattiohjelmaan sisältyvän ohjelmointikurssin lisäksi sopivia kursseja ovat esimerkiksi:

Matematiikkaohjelmistot (2 op)

Tietotekniikka sovelluksissa (5 op)

Introduction to Artificial Intelligence (3 op)

C-ohjelmoinnin peruskurssi (5 op)

Muista ottaa huomioon kurssien mahdolliset esitietovaatimukset.

�ղ�ö���ä��ä�����������ܻ���

Tutkimustyön perusteet (5 op)
Kansainvälinen harjoittelu (3–5 op), lisätietoa MyCoursesista
Kielikeskuksen puheviestinnän kurssit

Kaupallisen alan opinnot

Tuotantotalouden laitoksen kurssit

Liiketoimintaosaamisen sivuaineeseen kuuluvat kurssit

Kauppakorkeakoulun kurssit (Mahdollinen haku BIZin sääntöjen mukaan. Katso myös Aalto-kurssit, joille ei tarvitse hakea erikseen.)

�����Բ������Ա�ä�������ٲ⳾���Ա��

Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
Kansainvälinen sivuaine
Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot
Intercultural Communication L

Yleissivistävät opinnot

Aalto-kurssi on yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun yhteistyössä järjestämä kurssi, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille.

Aalto-kursseille ei tarvitse erikseen hakea opinto-oikeutta, vaan kursseille voi ilmoittautua normaaliin tapaan Sisussa.

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti. Opiskelija oppii myös tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä.

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön laajuus on yhteensä 10 opintopistettä.

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi, ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän suomen- vai ruotsinkieliseen seminaariin. Suomenkielinen seminaari on kemian tekniikan korkeakoulun oma seminaari. Ruotsinkielinen seminaari on Aalto-yliopiston yhteinen. Suositeltavaa on, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Opiskelija voi myös erikseen kandidaattiseminaarin vastuuopettajan luvalla kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi.

Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin opettaja, ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kandidaatintyö on poikkeuksellisesti mahdollista kirjoittaa vastuuopettajan suostumuksella ja kypsyysnäyte tiedekunnan suostumuksella myös muulla kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa paitsi kielitaitoa myös perehtyneisyyttä opinnäytteen aihealueeseen.

Kandidaattiseminaari on kahden opetusjakson pituinen ja se järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyisin ja keväisin. Kandidaattiseminaariin ilmoittaudutaan ennen luentokauden alkua, mieluiten jo ennen sitä edeltävää tenttikautta.

Biotuotteet-pääaineen opiskelijat ilmoittautuvat CHEM3048.kand-seminaariin, kemia ja materiaalitiede -pääaineen opiskelijat CHEM3049.kand-seminariin ja kemian tekniikka ja prosessit -pääaineen opiskelijat ilmoittautuvat CHEM3050.kand-seminaariin.

�����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta, joka sovitaan kandidaattiseminaarin vastuuopettajan kanssa kandidaattiseminaarin alussa. Jokaisella opiskelijalla on kandidaatintyölle ohjaaja, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. �����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ö tehdään valmiiksi seminaarin aikana.

�����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Opiskelijan tulee saada ohjausta ja palautetta työtä tehdessään. �����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä, ja hyväksytyn työn arvostelussa käytetään arvosanoja 1–5. �����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ön ulkoasua koskevat ohjeet annetaan seminaarissa. �����Ի徱�岹���پ��Գٲ�ö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä korkeakoulussa.