Teknistieteellinen kandidaattiohjelma
Opintojen suunnittelu
Opintojen suunnittelu on keskeinen ja välttämätön osa opiskelua. Suunnittelemalla opintojasi hahmotat opintojen kokonaisuuden ja rakennat omaa osaamistasi ä asiantuntijuuttasi juuri sinua kiinnostavaan suuntaan. Opinnot koostuvat perusopinnoista, pää- ja sivuaineen opinnoista ä vapaasti valittavista opinnoista. Voit lukea näistä enemmän opetussuunnitelmasta. ja ٳٰܳ쾱ԳٴDzääԳö määrittelevät osan tutkintosi sisällöstä. Osan voit valita itse sen mukaan, mistä olet kiinnostunut ja mitä tavoittelet.
Ohjeet opintojen suunnitteluun
Keskeisin suunnittelun työväline on henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). HOPSissa laadit suunnitelman tutkintosi sisällölle ja opintojen suoritusaikataululle. Suunnittelun pohjana toimivat opetussuunnitelma ja ܰäٲ.
Opintojen kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää esimerkiksi siksi, että mikäli aiot hakea opiskelijavaihtoon, sinulla pitää olla tilaa tutkinnossasi vaihto-opinnoille. Monesti vaihto-opinnot sijoittuvat vapaasti valittaviin opintoihin, joten niitä ei kannata opiskella täyteen, jos aiot lähteä vaihtoon.
Lukuvuosi jakautuu kahteen lukukauteen:
- syyslukukausi 1.8.-31.12.
- kevätlukukausi 1.1.-31.7.
- Kesäopetus ajoittuu kevät- ja syyslukukauden taitteeseen ja opetusta tarjotaan alku- ä loppukesästä. 31.7. mennessä päättyvät kurssit lasketaan kevätlukukauden opintokertymään ja 31.7. jälkeen päättyneet kurssit syyslukukauden kertymään. Lisätietoa opetusperiodeista Lukuvuosikalenterista.
- Tutustu Teknistieteellisen kandiohjelman osaamistavoitteisiin ja rakenteeseen. Löydät Opetussuunnitelma-sivulta kunkin pääaineen opetussuunnitelman. Opetussuunnitelmassa kerrotaan, mistä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista (eli kursseista) tutkintosi muodostuu ja mitä eri vaihtoehtoja näiden kokonaisuuksien suorittamiseen on tarjolla.
-
Aloita henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin laatiminen . Sisussa on valmiina pohja opintosuunnitelmallesi, ja Sisu ohjaa sinua tekemään tarvittavat valinnat suunnitelmaan.
- Tutustu HOPS-ohjeeseen, jonka löydät tämän luettelon alta. Ohje neuvoo sinua yleisimmissä valintatilanteissa.
- Lue Sisussa oikean laidan palkissa olevat ohjeet valintojen tekemiseen huolellisesti.
- Voit muokata opintosuunnitelmaasi vielä myöhemmin ja esimerkiksi täydentää vapaasti valittavien opintojen valintoja.
- Jos olet jo aikaisemmin tehnyt opintoja jossain toisessa yliopistossa, voit halutessasi hakea niiden hyväksilukemista. Tutustu hyväksilukemisen ohjeisiin ennen hakemista. Huomaaa, että hyväksiluetut opinnot täytyy sijoittaa osaksi tutkintoa ja sinulla ei ole kiire hyväksilukemisen hakemiseen vielä ensimmäisenä opiskeluvuotena.
-
Tee aikataulusuunnitelma Sisussa, eli ajoita opintojaksot lukuvuosille ja periodeille. Opiskelijan oppaasta löydät ܰäٲ, jotka auttavat sinua sijoittamaan pakolliset opintojaksot oikeaan järjestykseen. Valinnaiset opinnot sinun pitää aikatauluttaa itse.
- Löydät opintojakson opetusperiodin Sisun opintojaksoesitteeltä klikkaamalla kurssin koodia HOPSilla.
- Mallilukujärjestyksessä yhdessä lukukaudessa opiskellaan noin 30 opintopistettä, jolloin lukuvuoden aikana kertyy noin 60 op. Mikäli mallilukujärjestyksessä on vähemmän kuin 30 op/lukukausi, voit sijoittaa siihen sivuaine-, kieli- tai vapaasti valittavia opintoja.
- Voit suunnitella ajoitusta joustavasti oman tilanteesi mukaan huomioiden oma elämäntilanteesi ja jaksamisesi. Muista kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi ä jäljellä oleva opintoaikasi.
- Kun suunnittelet sivuaineen aloittamista, tarkista onko opintojaksoilla jokin tietty suoritusjärjestys tai pakollisia esitietoja. Löydät ohjeet suoritusjärjestykseen sivuaineen omalta sivulta ja mahdolliset esitiedot Sisusta kunkin opintojakson esitteestä.
- Suunnittele vaihto-opintojakso hyvissä ajoin. Tarkista, mitä opintoja on ajoitettu sinulle sopivalle vaihtolukukaudelle, ja sijoita ne joko aikaisemmin tai myöhemmin suoritettaviksi.
- Voit tehdä Sisussa itsellesi monta HOPSia, jos haluat esimerkiksi katsoa, miten eri sivuaineiden opinnot ajoittuvat. Muista, että sinulla voi olla vain yksi ensisijainen HOPS. Kursseille ilmoittaudutaan juuri tämän ensisijaisen HOPSin kautta, joten pidä se ajan tasalla.
-
Päivitä HOPSiasi jatkuvasti. Suunnitelmasi saattavat muuttua tai saatat löytää jonkin kiinnostavan kurssin tai sivuaineen vasta myöhemmin. Suunnitelmaa kuuluu muokata koko opiskeluajan vastaamaan senhetkisiin tarpeisiin.
- Sisun HOPSia käytetään apuna monissa opiskeluun liittyvissä haku- ja valintatilanteissa. Suunnitelmaan täytyy olla merkittynä muun muassa vaihto-opinnot tai toisessa suomalaisessa korkeakoulussa suoritettavat opinnot, jos haet näihin opintoihin.
- Sisu-HOPSin kautta ilmoittaudutaan opetukseen ja haetaan valmistumista.
Sinua auttavat oman ohjelmasi opiskelijapalveluiden suunnittelijat ja koordinaattorit muun muassa seuraavissa asioissa:
- opintojen suunnittelu ja HOPS
- vaihto-opintosuunnitelma
- ⱹäܱܳ
- valmistuminen
- opintojen saavutettavuus (erilaiset oppijat, URHEA)
- ä첹
Kandidaattiohjelman opiskelijapalveluiden yhteystiedot löydät ohjelmasivulta otsikon Yhteystiedot alta.
Jos sinua askarruttavat vaikkapa opiskeluhyvinvointiin tai uravalintoihin liittyvät kysymykset, tutustu ohjauksen ja tuen pääsivuun.
Yleistä kurssi-ilmoittautumisesta ja tenteistä
Aallon opetussuunnitelmakausi on kaksivuotinen, ja kurssit ovat voimassa Sisussa olevien tietojen mukaisesti kaksi vuotta kerrallaan. Tulevan lukuvuoden kurssien ja tenttien aikataulut julkaistaan vuosittain kesäkuussa.
Pääsääntöisesti kurssi-ilmoittautuminen on samalla ilmoittautuminen kurssitenttiin ja välikokeisiin. Poikkeuksena on kuitenkin sähköisen tenttihuoneen Exam-tentit, uusintatentit ja tietotekniikan suurien kurssien tentit. Käytännön järjestelyjen vuoksi tietotekniikan isoilla kursseilla (yli 300 opiskelijaa) saatat joutua ilmoittautumaan myös kurssitenttiin. Alla opetustapahtumien lyhenteissä tietoja tarkemmin.
Aalto-yliopiston säännöt ja ohjeet tentteihin ja kurssisuorituksiin löytyvät täältä: Opintojen ja opiskelun säännöt | Aalto-yliopisto
| L01, L02, L1, L2... | Luento |
| S | Seminaari |
| H01, H02, H1, H2... | Harjoitus |
| A01, A02, A1, ATK1... | Tietokoneharjoitus, yleensä IT-luokassa |
| VK1, VK2 | äDZ&Բ; |
| KT | Kurssitentti. Ensimmäinen tentti kurssin jälkeen. Tähän tenttiin ei pidä ilmoittautua, jos on ilmoittautunut juuri päättyneelle kurssille. Poikkeuksena tietotekniikan isoimmat tentit. |
| ET | Erillistentti kursseilla, jotka voi suorittaa pelkällä tentillä, osallistumatta esim. luentoihin tai harjoitusryhmiin tai palauttamatta tehtäviä. |
| T01, T02, T1, T2... | Uusintatentti |
| T0 | Kurssitentin kanssa samaan aikaan järjestettävä rinnakkaistentti. Se on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka ovat osallistuneet kurssin tai rinnakkaiskurssin aiempaan toteutukseen. Opiskelijan tulee ilmoittautua tähän tenttiin. Ennen ilmoittautumista opiskelijan on varmistettava kurssin kotisivuilta, mitä kurssin suorittamiseen vaaditaan ja onko mahdollista osallistua tähän tenttiin. |
Ilmoittaudu lähtökohtaisesti vain kursseille, jotka pystyt suorittamaan loppuun asti. Näin mahdollisimman moni pääsee osallistumaan kursseille ja suorittamaan ne ajallaan. Erityisesti englannin ja ruotsin kielikurssit ovat suosittuja, joten aikatauluta ne lukujärjestykseesi huolella.
Jos kuitenkin erityisestä syystä joudut jättämään kurssin kesken, keskeytä kurssi Sisussa Sisu-ohjeiden mukaisesti. Jos kurssiin kuuluu opetukseen osallistumista, ilmoita kurssin keskeyttämisestä aina myös opettajalle mahdollisimman aikaisin.
Voit yrittää jo hyväksytyn kurssin arvosanan korotusta uusimalla vain yhden kerran. Suoritettujen opintojaksojen versiota ei pysty vaihtamaan hopsissa, joten katso “ilmoittautuminen korottamaan arvosanaa” -ohje täältä: Sisussa ilmoittautumisen tarkemmat ohjeet | Aalto-yliopisto.
Jos kurssilla on monta eri kurssikoodia, voit myös käydä uusimassa hyväksytyn kurssin jollain toisella toteutuksella (esim. MS-A0102 -> MS-A010X). Et kuitenkaan voi saada kahta suoritusmerkintää samansisältöisistä kursseista. Kun olet saanut uusitusta kurssista suoritusmerkinnän, laita viesti opiskelijapalvelut@aalto.fi -osoitteeseen, niin kurssikorotus merkitään Sisuun ja opintosuorituksiisi jää vain korkeampi arvosana voimaan.
Hylätyn kurssin voit uusia niin kauan kuin kurssista järjestetään suoritusmahdollisuuksia.
Nykyisenä opiskelijana voit valita, jatkatko opintojasi nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti vai siirrytkö seuraamaan uutta opetussuunnitelmaa. Mikäli haluat jatkaa opintojasi uuden opintosuunnitelman mukaisesti, luo itsellesi uusi HOPS Sisuun, kun päivitetty HOPS-pohja on tarjolla.
Katso tarkemmat tiedot uuteen opetussuunnitelmaan tulleista keskeisistä muutoksista: Uutiskirjeet ja tiedotteet
Opetussuunnitelman vaihtuessa ja ilmoittautuessasi Sisussa seuraavan lukuvuoden kursseille, vaihda HOPSisi kaikkien niiden kurssien versiot, jotka siinä jo ovat mutta joita et ole vielä käynyt. Jos vastaan tulee kurssi, josta ei ole uutta lukuvuosiversiota, kurssia ei enää järjestetä.
- Version saat vaihdettua klikkaamalla kurssikoodia ja opintojaksoesitteen otsikon alta "Versio: 202X-202X".
- Valitse avautuvasta listasta kuluva lukuvuosi.
- Klikkaa opintojaksoesitteelle aukeavasta bannerista "Ota käyttöön tämä versio".
Lisätietoja Sisu-ohjeissa: Sisussa ilmoittautumisen tarkemmat ohjeet | Aalto-yliopisto.
Tutkinnon kieliopinnot
Kandidaatintutkintoon kuuluu pakolliset kieliopinnot toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä. Lisäksi opintoihin kuuluu koulusivistyskielellä tehty kypsyysnäyte. Suoritettavat opinnot riippuvat siitä, mikä on koulusivistyskielesi.
Koulusivistyskieli määräytyy sen perusteella, millä kielellä olet käynyt peruskoulun ja/tai lukion. On myös mahdollista, että olet erityisestä syystä oikeutettu hakemaan vapautusta koulusivistyskielen ja/tai toisen kotimaisen kielen osoittamisesta. Kielikeskuksen sivuilta löydät lisätietoa koulusivistyskielestä, toisesta kotimaisesta kielestä ä vapautuksen hakemisesta.
Näet Sisusta omista tiedoistasi, mikä on koulusivistyskielesi. Jos tiedoissa lukee "tuntematon", ota yhteyttä kandidaattiohjelman opiskelijapalveluihin asian selvittämiseksi. Jos haet koulusivistyskielen määrittelyä tai vapautusta kieliopinnoista, lähetä hakemus opiskelijapalveluihin (confidential-sci@aalto.fi).
Alla on kerrottu, miten tutkinnon kieliopinnot tulee suorittaa.
Jos koulusivistyskielesi on suomi, suoritat seuraavat kieliopinnot:
- Kypsyysnäyte (sci.kyps, 0 op) suomeksi kandidaatintyön ja -seminaarin (10 op) yhteydessä. Saat kandiseminaarissa ohjeet kypsyysnäytteen suorittamiseen.
- Ruotsin kielikokeet: LC-5001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio (1 op) ja LC-5002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio (1 op)
- Pakollinen vieras kieli (3op) (o, w). Opintoihin tulee sisältyä ä suullisen (o) että kirjallisen (w) taidon osuus. Englannin kielessä taitotason tulee olla CEFR-asteikolla B2, muissa kielissä vähintään B1. Katso Aallon kurssitarjonta Kielikeskuksen sivuilta.
Jos sinulla on ruotsin kielen erityistä perehtyneisyyttä, mukaan lukien hankittu oman tieteenalan peruskielitaito, voit ilmoittautua suoraan kielikokeisiin. Usein on kuitenkin tarpeellista ilmoittautua ensin ruotsin valmentavalle kurssille, jonka päätteeksi tehdään kielikokeet. Ilmoittaudu ruotsin kokeisiin tai itsellesi sopivan tasoiselle valmentavalle kurssille lähtötasotestin ohjeiden mukaisesti.
Jos käyt ruotsin 3–4 op valmentavan kurssin, voit sijoittaa sen HOPSiisi perusopintojen yleisopinnoksi (3op) (HUOM. ei koske informaatioverkostojen opiskelijoita). Kaikki ruotsin valmentavat kurssit käyvät myös vapaasti valittaviin opintoihin.
Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, suoritat seuraavat kieliopinnot:
- Kypsyysnäyte (sci.kyps, 0 op) ruotsiksi kandidaatintyön ja -seminaarin (10 op) yhteydessä. Ohjeet kypsyysnäytteen suorittamiseen saat kandiseminaarissa.
- Suomen kielikokeet: LC-7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (suomi) kirjallinen osio (1 op) ja LC-7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (suomi) suullinen osio (1 op)
- Pakollinen vieras kieli (3op) (o, w). Opintoihin tulee sisältyä ä suullisen (o) että kirjallisen (w) taidon osuus. Englannin kielessä taitotason tulee olla CEFR-asteikolla B2, muissa kielissä vähintään B1. Katso Aallon kurssitarjonta Kielikeskuksen sivuilta.
Jos koulusivistyskielesi ei määrity tai olet saanut vapautuksen koulusivistyskielen ja/tai toisen kotimaisen kielen osoittamisesta, suoritat opinnot seuraavasti:
Vapautus koulusivistyskielestä:
Kandidaatintyöhön kuuluvaa kypsyysnäytettä (sci.kyps, 0 op) ei tarvitse lähettää kielentarkistukseen. Halutessasi voit kuitenkin suorittaa kypsyysnäytteen normaalisti. Et kuitenkaan voi saada tutkintotodistuksesi liitteeseen merkintää lain (424/2003) 6§:n 1 momentin mukaisesta kielitaidon osoituksesta.
Huomioi, että kandiseminaariin saattaa kuulua kaikille pakollinen kielenhuollon osio, vaikka olisitkin saanut vapautuksen koulusivistyskielen hallinnan osoittamisesta. Saat kandiseminaarissa tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen ja seminaarin suorittamiseen.
Vapautus toisesta kotimaisesta kielestä:
Valitse suomen tai ruotsin kielikokeiden (1+1 op) tilalle 2 op verran muita Kielikeskuksen kieli- tai viestintäopintoja. Halutessasi voit myös suorittaa suomen tai ruotsin toisen kotimaisen kielen kokeet. Jos koulusivistyskielesi ei kuitenkaan ole suomi/ruotsi tai olet saanut toisesta kotimaisesta kielestä vapautuksen, et voi saada tutkintotodistuksen liitteeseen merkintää lain (424/2003) 6§:n 1 momentin mukaisesta kielitaidon osoituksesta.
Huomioi, että tutkintoon tulevat kieliopinnot eivät saa olla sisällöltään päällekkäisiä. Jos siis haluat suorittaa pakollisen vieraan kielen opinnot ja toisen kotimaisen kielen korvaavat opinnot samassa kielessä, varmista tarvittaessa omasta pääaineestasi, voitko sisällyttää suunnittelemasi kurssit tutkintoosi.
Sijoita korvaavat kieli- tai viestintäopinnot (2 op) HOPSiin toisen kotimaisen kielen osioon kielikokeiden tilalle. Lähetä suunnittelemasi opinnot Sisussa hyväksyttäväksi.
Pakollinen vieras kieli:
Pakollinen vieras kieli (3 op) (o, w) tulee suorittaa tutkintovaatimusten mukaisesti. Opintoihin tulee sisältyä ä suullisen (o) että kirjallisen (w) taidon osuus. Englannin kielessä taitotason tulee olla CEFR-asteikolla B2, muissa kielissä vähintään B1. Katso Aallon kurssitarjonta Kielikeskuksen sivuilta.
Vapaasti valittavat opinnot
Alta löydät vinkkejä opetussuunnitelmassa mainittuihin vapaasti valittaviin opintoihin. Nämä ohjeet täydentävät opetussuunnitelmassa annettuja tietoja.
Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu pääaineesta ja sivuaineen laajuudesta. Tutkinnon laajuus on 180op. Tutkintoon ei sijoiteta ylimääräisiä kursseja.
Pääainetta tukevat opinnot
Kaikki pääaineen kurssit, jotka eivät jo sisälly pääaineeseen ovat hyviä valintoja vapaasti valittaviin opintoihin. Myös DI-tason valinnaiset pääainekurssit, joihin esitiedot riittävät, ovat soveltuvia vapaasti valittaviin opintoihin.
Sivuainetta tukevat opinnot
Jos haluat laajentaa sivuaineen osaamista, kurssit, jotka eivät jo sisälly kandidaatin tai DI-tutkinnon sivuaineeseen, voit sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.
Muiden teknistieteellisen kandidaattiohjelman pääaineiden kurssit
- Tietotekniikan kurssit (CS-alkuiset)
- Tuotantotalouden laitoksen kurssit (TU-alkuiset)
- Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen kurssit (MS-alkuiset)
- Teknillisen fysiikan laitoksen kurssit (PHYS-alkuiset)
Aallon muiden korkeakoulujen tarjoamat kurssit
Tutustu laajasti myös Aallon eri koulujen kurssivalikoimaan: courses.aalto.fi .
ԲԱäٲ⳾Ա
Kielikeskuksen opinnot
Kielikeskuksen opetustarjontaan kuuluu kieliopintoja monessa eri kielessä ä erilaisia viestintä- ja vuorovaikutusopintoja. Perinteisten kielikurssien lisäksi tarjonnasta löytyy mm. kursseja, jotka kehittävät vuorovaikutustaitoja, kulttuurien välistä kommunikaatiota tai auttavat esiintymisjännityksen hallinnassa. Kielikeskus tarjoaa lisäksi opiskelijoille yksilöllisiä oppimis- ja tukipalveluita englannin ja ruotsin kielessä.
Voit kartuttaa myös työelämävalmiuksia Kielikeskuksen puheviestinnän kursseilla.
Jos olet kesätöissä tai työskentelet opintojen ohella, voit hyödyntää työskentelykokemustasi 1-10 op verran tutkinnon vapaasti valittavissa opinnoissa. Tutkintoon hyväksyttävän harjoittelun tulee liittyä ohjelman opintoihin ja sen tulee olla suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Pääsääntöisesti yliopistossa suoritettuja työtehtäviä, luottamustehtäviä ja opiskelijan omia projekteja ei hyväksytä harjoitteluksi.
Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.
Työkokemus sisällytetään kanditutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin kurssikoodilla sci.harj (kotimaan harjoittelu) tai sci.khar (kansainvälinen harjoittelu). Löydät tarkemmat tiedot harjoittelusta sci.harj-kurssin MyCourses-sivulta.
Katso myös lisätietoa kotimaan ja kansainvälisen harjoittelun apurahoista: TECH harjoittelu Suomessa ja TECH harjoittelu ulkomailla.
Vapaasti valittavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja.
Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin. Pääsääntöisesti suurelle yleisölle suunnatut itseopiskeltavat verkkokurssit eivät sovellu osaksi vapaavalintaisia opintoja. Tarkista kurssin soveltuvuus tutkintoosi oman pääaineesi koordinaattorilta tai suunnittelijalta.
Muualla suoritetut opinnot ja hyväksiluku
Aalto-yliopistossa voit suorittaa opintoja myös oman korkeakoulun ja alan ulkopuolella. Oman korkeakoulun ulkopuolella voit suorittaa yksittäisiä kursseja tai kokonaisen sivuaineen.
Varmista etukäteen omasta pääaineestasi, voitko sisällyttää suunnittelemiasi kursseja tutkintoosi.
Jos mietit vaihto-opintoja, kattava tietopaketti vaihtokohteista ja hakuohjeista on koottu Vaihto-opinnot-sivulle.
Vaihto-opintojen suunnitteleminen HOPSiin
Sinulla voi olla Sisussa useita HOPS-versioita. Luo vaihto-opinnoille oma opintosuunnitelma. Jos haet useampaan vaihtokohteeseen, tee jokaiselle kohteelle oma HOPS-versio.
- Luo uusi opintosuunnitelma ja nimeä se vaihtoyliopiston mukaan (esim. Technische Universiteit Eindhoven).
- Lisää vaihtokurssit HOPSiin yksittäisinä opintoluonnoksina: Valitse opintokokonaisuus, johon haluat lisätä kurssin ja klikkaa Lisää opintoluonnos -painiketta.
- Jos haluat korvata tutkinnon pakollisen kurssin vaihtokurssilla, lisää ensin vaihtokurssi HOPSiisi opintoluonnoksena. Poista sen jälkeen vapaan muokkauksen tilassa se Aallon kurssi, jonka aiot korvata.
- Jos haluat suorittaa vaihdossa sivuaineen, hae sivuaineeksi opintokokonaisuus SCI3041 International Studies Minor. Lisää vaihtokurssit kokonaisuuden alle opintoluonnoksina.
- Tee opintosuunnitelma koko tutkinnolle, eli lisää vaihto-opintosuunnitelmaan kaikki kurssit, jotka aiot sisällyttää osaksi tutkintoasi.
Huom.
- Tuotantotalouden opiskelijoilla International Studies Minorin voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Varsinaisen sivuaineen on tutalla oltava tekninen.
- Tietotekniikan opiskelijoilla on opinnoissaan yhden lukuvuoden mittainen Software Project 1 ja 2. Tämä kurssi tulee suorittaa yhden lukuvuoden aikana, joten huomioi se vaihtosuunnitelmaa tehdessäsi.
Vaihtoon on haettava erikseen. Toisin sanoen kansainvälisen sivuaineen lisääminen HOPSiin ei takaa vaihtoon pääsyä.
Kun olet suorittanut kurssit, hae opintojen hyväksilukua Sisu-ohjeiden mukaisesti.
Aalto-yliopiston läsnä olevana tutkinto-opiskelija voi hakea oikeutta suorittaa opintoja myös toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen puitteissa. Opinnot sisällytetään tutkintoon ja opinto-oikeus myönnetään määräajaksi. Katso hakuohje.
JOO-opintojen suunnitteleminen HOPSiin
- Jos haluat tehdä sivuaineen JOO-opintoina, lisää opintosuunnitelmaasi sivuaineeksi M1FINU-SCI Sivuaine kotimaisesta yliopistosta -niminen opintokokonaisuus.
- Lisää yksittäiset kurssit opintoluonnoksina: Valitse opintokokonaisuus, johon haluat lisätä kurssin ja klikkaa Lisää opintoluonnos -painiketta. Täytä opintoluonnoksiin pyydetyt tiedot.
- Kerro joko opintoluonnoksissa tai erillisessä HOPSin kommentissa, mistä opinnoista on kyse. Voit esimerkiksi lisätä linkin sivuainekokonaisuuden sivulle. Ohjeet opintoluonnoksen ja kommentin lisäämiseen löydät Sisu-ohjeista.
Huom. JOO-opinto-oikeutta on haettava erikseen. Toisin sanoen toisen yliopiston kurssien lisääminen HOPSiin ei anna automaattisesti opinto-oikeutta.
Kun olet suorittanut kurssit, hae opintojen hyväksilukua Sisu-ohjeiden mukaisesti.
Jos olet suorittanut tai suorittamassa korkeakouluopintoja muualla kuin Aalto-yliopistossa tai sinulla on tutkintoosi soveltuvaa muutoin hankittua osaamista, voit hyväksilukea nämä osaksi tutkintoasi. Suunnittele ensin kurssi opintosuunnitelmaasi ja tarkista kurssin soveltuvuus oman pääaineesi opiskelijapalveluista. Varsinainen hyväksiluku tehdään, kun kurssi on suoritettu ja näkyy Oma Opintopolussa.
Katso Aalto-yliopiston ohjeet opintojen hyväksilukemiselle. Sivulta löytyvät ohjeet myös niille, jotka suorittavat Aallossa kahta tutkintoa.
Seuraavat linjaukset koskevat kaikkia syksyllä 2024 opintonsa aloittavia tietotekniikan pääaineopiskelijoita.
Päällekkäiset ohjelmointikurssit
Samaan tutkintoon ei voi sisällyttää useampaan kertaan ohjelmoinnin peruskursseja. Tällaisiksi lasketaan lähtökohtaisesti kaikki kurssit, joiden oppimistavoitteena on ohjelmointitaito ja joissa ei ole esitietona ohjelmointitaitoa. Kun pääaineessasi on jo kurssit Ohjelmointi 1 ja 2, et voi tämän lisäksi sisällyttää samaan tutkintoon edes vapaavalintaisiin opintoihin esimerkiksi kursseja Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Y2, tai näihin rinnastettavia kursseja muista yliopistoista. Ainoa poikkeus koskee aiemmin suoritettuja opintoja (ks. alla).
Tutkintoon on kuitenkin mahdollista sisällyttää syventäviä ohjelmointikursseja, jotka on tarkoitettu jo ohjelmointia osaaville ja joissa on esitietovaatimuksena aiempi ohjelmointitaito. Esimerkiksi kurssi Basic Course in C Programming tai Beginner's Python for Engineers soveltuu tietotekniikan pääaineopiskelijalle vapaavalintaiseksi kurssiksi.
Aiemmin suoritetut opinnot
Suhtaudumme joustavasti siihen, että esimerkiksi pääainetta vaihtaneet tai toisesta yliopistosta Aaltoon tulleet opiskelijat voivat hyödyntää ennen Aallon tietotekniikan opintojen alkamista suorittuja opintoja osana tutkintoa.
Jos olet suorittanut kurssit Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Ohjelmoinnin peruskurssi Y2 ja/tai Tietorakenteet ja algoritmit Y ennen Aallon tietotekniikan opintojen aloittamista, nämä kurssit on mahdollista sisällyttää samaan tutkintoon pääaineen pakollisten ohjelmointikurssien kanssa. Kursseja on tällöin mahdollista sisällyttää myös pääaineeseen seuraavasti:
-
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 pääaineen pakollisen kurssin Ohjelmointistudio 1 tilalle.
-
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 pääaineen pakollisen kurssin Ohjelmointistudio 1 tilalle ja lisäksi Ohjelmoinnin peruskurssi Y2 pääaineen pakollisen kurssin Ohjelmointi 1 tilalle.
Muussa yliopistossa suoritetut tietotekniikan kurssit vastaavat tyypillisesti Aallon kursseja seuraavasti:
-
Ensimmäinen ohjelmoinnin peruskurssi (n. 5 op): vastaa yleensä Aallon kurssia Ohjelmoinnin peruskurssi Y1.
-
Kaksi ensimmäistä ohjelmoinnin peruskurssia (n. 10 op): vastaa yleensä Aallon kurssiparia Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 + Y2.
-
Ensimmäinen tietorakenteiden ja algoritmien kurssi (n. 5 op): vastaa yleensä Aallon kurssia Tietorakenteet ja algoritmit Y.
Jos kurssit on suoritettu ennen Aallon tietotekniikan opintojen aloittamista, ne voi sisällyttää osaksi tutkintoa samoilla periaatteilla kuin kurssit Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 + Y2 ä Tietorakenteet ja algoritmit Y. Kurssin Ohjelmointistudio 1 tilalle on mahdollista myös tapauskohtaisesti sijoittaa jokin muu aiemmin suoritettu ohjelmointikurssi. Joka tapauksessa pääaineen pakolliset kurssit Ohjelmointi 2 ja Tietorakenteet ja algoritmit on tällöinkin suoritettava.
Muualla suoritetut opinnot
Jos aiot suorittaa tietotekniikan opintoja muussa yliopistossa Aallon tietotekniikan opintojen aloittamisen jälkeen, varmistathan etukäteen pääaineen vastuuopettajalta, että suorittamasi kurssit on mahdollista sisällyttää osaksi tutkintoa. Pääaineen pakollisia kursseja korvattaessa vaaditaan täsmällinen sisällöllinen vastaavuus ja edes vapaavalintaiseksi kurssiksi ei voi sisällyttää kursseja, jotka menevät huomattavassa määrin päällekkäin pääaineen pakollisten kurssien kanssa.
Muiden yliopistojen verkkokurssien hyväksiluvuista on linjattu seuraavaa:
-
Full Stack open (Helsingin yliopisto, 5–14 op): kurssikokonaisuudesta on mahdollista hyväksilukea ainoastaan 5 op; tämä 5 op sopii tietotekniikan opiskelijalle vapaavalintaisiin opintoihin.
-
Haskell MOOC (Helsingin yliopisto, 5+5 op): kurssikokonaisuudesta on mahdollista hyväksilukea ainoastaan 5 op; tämä 5 op sopii tietotekniikan opiskelijalle vapaavalintaisiin opintoihin.
Työkokemus ja harrastustoiminta
Tutkintoon voi sisällyttää 1–10 opintopistettä harjoittelua. Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.
Tutkintoon hyväksyttävän harjoittelun tulee liittyä ohjelman opintoihin ja sen tulee olla suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Pääsääntöisesti omassa yliopistossa suoritettuja työtehtäviä, luottamustehtäviä ja opiskelijan omia projekteja ei hyväksilueta harjoitteluksi.
Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu vastaa yhtä opintopistettä. Harjoittelu voi myös olla osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Puolikkaita opintopisteitä ei myönnetä. Lisätietoja harjoittelusta löytyy harjoittelun .
Työkokemuksella ja harrastustoiminnalla ei ole mahdollista korvata pakollisia peruskursseja. Voit kuitenkin hyödyntää työkokemusta ja harrastustoimintaa monin eri tavoin; lisätietoja sivulta Opintojen suunnittelu [linkki tulossa].
Opintosuunnitelman tekeminen -äٱää
Kaikki perustutkinto-opiskelijat laativat HOPSinsa .
Tekniset ohjeet HOPSin laatimiseen löytyvät Sisu-ohjeista. Jos sinulla on ongelmia, joihin et löydä vastauksia Sisun teknisistä ohjeista tai tältä sivulta, ole yhteydessä osoitteeseen opiskelijapalvelut@aalto.fi.
Luo uusi opintosuunnitelma Teknistieteellinen kandidaatti ja diplomi-insinööri -nimiseen koulutukseen. Sisu tarjoaa oikeaa koulutusta automaattisesti opinto-oikeutesi perusteella.
Opetussuunnitelmakauden valitseminen
Kun luot uuden opintosuunnitelman, sinun on valittava suunnitelmasi pohjaksi opetussuunnitelmakausi. Valitse opetussuunnitelma sen lukuvuoden mukaan, jolloin olet aloittanut opintosi. Halutessasi voit siirtyä seuraamaan myös uudempaa opetussuunnitelmaa. Jos palaat opintoihin pitkän tauon jälkeen, valitse uusin opetussuunnitelma.
HOPSin laatiminen
HOPS-pohja näyttää tutkintosi rakenteen ja siihen kuuluvat opintokokonaisuudet. Osa pakollisista kursseista näkyy HOPSissa jo valmiiksi, lisäksi sinun tulee lisätä opintokokonaisuuksiin vaihtoehtoisia ja valinnaisia kursseja. Seuraa ns. valinta-avustimessa olevia ohjeita HOPSia tehdessäsi. Katso myös pääaineesi opetussuunnitelmasta tarkempia ohjeita ja suosituksia kurssivalintojen tekemiseen ja opintokokonaisuuksien koostamiseen.
Ensisijainen suunnitelma
Voit tehdä useita HOPS-versioita, mutta sinulla voi olla vain yksi ensisijainen opintosuunnitelma. Merkitse ensisijaiseksi se suunnitelma, jonka mukaan aiot opiskella ja jolle olet hakenut ja saanut hyväksynnän.
Lähtökohtaisesti HOPS on hyväksytty, kun suunnitelmaan tehdyt valinnat vastaavat opetussuunnitelmaa. Erillistä hyväksyntää on aina haettava kokonaisuuksille, joiden kohdalla on ilmoitus
- Vaatii erillistä hyväksyntää
- Poikkeaa haetusta/hyväksytystä sisällöstä
- Sääntöjen vastainen
Ohjeet opintokokonaisuuksien hyväksyttämiselle löytyvät Sisu-ohjeista.
HOPSin käsittelyaika on noin kolme viikkoa. Lähetä siis HOPS hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen esimerkiksi sivuainehakua tai valmistumista. Jos tarvitset hyväksytyn HOPSin nopeammin, lähetä viesti osoitteeseen opiskelijapalvelut@aalto.fi.
Kun HOPS on tarkistettu, saat viestin Sisussa. Jos HOPSia on muutettava ennen kuin se voidaan hyväksyä, toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Suunnitelmaa voi aina tarpeen mukaan muuttaa, ja HOPSia onkin hyvä ylläpitää koko opintojen ajan. Alla on vinkkejä yleisimpiin ongelmatilanteisiin.
Esimerkkitapaus 1: Kurssilla on monta eri kurssikoodia tai korvaavuutta (esim. MS-A0102 -> MS-A010X). Miten saan vaihdettua HOPSin ehdottaman kurssikoodin toiseen?
Vastaus: Klikkaa ensin kurssikoodia ja katso, löytyykö haluamasi kurssi Vastaavuudet ja korvaavuudet -välilehdeltä. Jos kurssia ei löydy, katso esimerkkitapaus 2.
Esimerkkitapaus 2: Olen sisällyttämässä kokonaisuuteen kurssia, jota ei löydy HOPSin rakenteesta.
Vastaus: Jos kokonaisuuden sisältö poikkeaa opetussuunnitelmasta, tulee sisältö hyväksyttää kokonaisuuden vastuuopettajalla. Toimi seuraavasti:
- Listaa kokonaisuuteen ehdottamasi kurssit selkeästi ja ota yhteyttä oman pääaineesi oppimispalveluihin tai sivuaineen osalta sivuaineen vastuuopettajaan. Sivuaineen vastuuopettaja on aina mainittu nimenomaisen sivuaineen omassa oppaassa. Jos saat hyväksynnän ehdotuksellesi, välitä vastuuopettajan vastaus oman pääaineesi suunnittelijalle tai koordinaattorille.
- Muokkaa kokonaisuus HOPSiin vapaan muokkauksen tilassa. Ohjeet löydät Sisu-ohjeista.
-
Hae muokatulle kokonaisuudelle hyväksyntää vapaan muokkauksen tilassa.
Esimerkkitapaus 3: Haluan tehdä muutoksia jo hyväksyttyyn kokonaisuuteen.
Jos muokkaat hyväksyttyä kokonaisuutta ilman, että olet ensin luopunut aikaisemmasta hyväksynnästä, kokonaisuuden kohdalle tulee ilmoitus ”poikkeaa haetusta sisällöstä”.
Jos haluat tehdä muutoksia jo hyväksyttyyn kokonaisuuteen (esim. vaihtaa kurssin toiseen tai vaihtaa kokonaan sivuainetta), luovu ensin saamastasi hyväksynnästä painamalla kokonaisuuden perässä olevaa Näytä-painiketta. Tarkemmat ohjeet Sisu-ohjeissa. Muokkaa kokonaisuutta ja sen sisältöä vasta hyväksynnästä luopumisen jälkeen. Tämän jälkeen hae kokonaisuudelle uutta hyväksyntää.
Tekniikan kandidaatin tutkinto suoritetaan ennen diplomi-insinöörin tutkintoa. Mikäli opintojen sujuva eteneminen sitä edellyttää, kandidaatin tutkinnon viimeistelyvaiheessa voit valita kandidaattiopintojen rinnalle myös maisteriopintoja. Huomioi kuitenkin opintojen suunnittelussa, että useilla maisterikursseilla etusija on ko. ohjelman pääaineopiskelijoilla. Osallistujamäärärajoituksia sisältävillä kursseilla ilmoittautuminen päättyy jo ennen opetuksen alkamista.
Maisterivaiheen opintosuunnitelma tehdään ensisijaisen kandi-HOPSin jatkoksi. Klikkaa "Teknistieteellinen kandidaatti ja diplomi-insinööri" -otsikko aktiiviseksi ja valitse maisteriohjelma oikean reunan valinta-avustimesta. Maisteriopinnot tulee suorittaa uusimman opetussuunnitelman mukaisesti, joten vaihda tarvittaessa opetussuunnitelmakausi maisterivaiheen HOPS-pohjaan. Tekniset ohjeet maisterivaiheen opintosuunnitelman tekemiseen ja opetussuunnitelmakauden vaihtamiseen löytyvät Sisu-ohjeista.
Huom. Maisterivaiheen HOPSin kohdalla on ilmoitus ”Ei opiskeluoikeutta”. Voit kuitenkin ilmoittautua maisterivaiheen kursseille normaaliin tapaan. Kun valmistut kandidaatiksi, opiskeluoikeutesi päivitetään ja ilmoitus muuttuu muotoon ”Opiskeluoikeuteen vahvistettu valinta”.
Katsothan Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta, että mahdolliset siirtymäkriteerit suunnittelemaasi maisteriohjelmaan täyttyvät.
Lisäajan hakeminen Perustieteiden korkeakoulussa
Opiskelijoilla on seitsemän (7) vuotta tutkinnon sallittua suorittamisaikaa kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa ei erikseen seurata. Jos et ole saanut tutkintoa valmiiksi opintojen säädetyssä ajassa, mutta haluat kuitenkin suorittaa opinnot loppuun, voit hakea lisäaikaa. Lisäaikaa voi hakea aikaisintaan sen lukukauden alussa, jonka päätteeksi opintoaika loppuu.
Lue huolellisesti Aalto-yliopiston ohje lisäajan hakemiseen. Alla on Perustieteiden korkeakoulun lisäohjeet.
Perustieteiden korkeakoulu lähestyy kirjeitse noin vuotta aikaisemmin niitä opiskelijoita, joiden opiskeluoikeus on päättymässä. Kirjeessä annetaan tarkemmat ohjeet ja hakemuksen toimittamisen määräpäivä.
Lisäaikaa haetaan Sisussa ensisijaisen opintosuunnitelman kautta.
- Päivitä ensisijainen opintosuunnitelmasi Sisussa. Vaikka lisäaikahakemus koskisikin vain kandiopintoja, on suunnitelma tehtävä myös maisteriopinnoille.
- Ajoita puuttuvat opinnot (kandi+DI) käyttämällä Sisun ajoitustyökalua. Tee tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma opintojen loppuun suorittamiseksi. Priorisoi kandidaatin tutkinnon opinnot DI-tutkinnon opintojen edelle.
- Kun suunnitelma on Valinnat tehty -tilassa, palaa etusivun kautta lisäajan infolaatikkoon, täytä lisäaikahakemus ja lähetä se. Älä kirjoita Sisun hakemukselle luottamuksellisia tietoja, vaan toimita ne erikseen.
Toimita lisäaikahakemuksen liitteet osoitteeseen confidential-sci@aalto.fi.s. Otsikoi viestisi "oma pääaine, lisäaikaliite".
Toimita hakemuksen liitteeksi seuraavat dokumentit:
- Mahdolliset selvitykset opintojen hidastumiselle. Huomaa, että työnteko ei ole peruste lisäajan myöntämiselle.
- Jos sinulla on lakiperusteisia poissaoloja (asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapaaehtoisen asepalvelus tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa), toimita siitä todistus.
- Mikäli sinulle on aiemmin jo myönnetty lisäaikaa, toimita selvitys lisäajan käytöstä (esim. mitä kursseja olet suorittanut tai suorittamassa tämänhetkisellä lisäajalla).
- Jos opintosi ovat hidastuneet terveydellisistä syistä, toimita lääkärintodistus lisäaikahakemuksen liitteeksi. Lääkärintodistuksesta tulee käydä ilmi, mikä vaikutus sairaudella on ollut opiskelijan opiskelukykyyn.
Yllä mainittujen liitteiden lisäksi voit toimittaa myös muita dokumentteja, jotka tulisi mielestäsi ottaa huomioon hakemusta käsiteltäessä. Dokumenttien tulee olla ajan tasalla, ja usean vuoden takaisia todistuksia ei huomioida ilman pätevää syytä.
Lisäaikaa voidaan myöntää, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon suoritetut ja puuttuvat opintosuoritukset suhteessa tavoitteelliseen tutkinnon suorittamisaikaan. Lisäksi otetaan huomioon esimerkiksi opiskelijan sairaus tai vaikea elämäntilanne, opiskeluaikainen yhteiskunnallinen osallistuminen, kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistuminen ä systemaattiseen huippu-urheiluun valmentautuminen. Mikäli opiskelija hakee jatkoa lisäajalle, hakemusta käsiteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka opinnot ovat edenneet aiemmin myönnetyllä lisäajalla.
Päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee korkeakoulun dekaani.
Lisäajalla poissa olevaksi ilmoittautuminen kuluttaa myönnettyä lisäaikaa. Lakiperustaiset poissaolot lisäajalla eivät pidennä opintoaikaa automaattisesti, mutta ne huomioidaan haettaessa jatkoa lisäajalle.
Uutiskirjeet ja tiedotteet
Opetussuunnitelmaa 2024–2026 koskevat muutokset
Viestit keskeisistä muutoksista pääaineittain (pdf, lähetetty 4/2024):
Informaatioverkostot
Teknillinen fysiikka ja matematiikka
Teknillinen psykologia
Tietotekniikka ja täydennys CS-AJ- ja CS-EJ-kursseista
Tuotantotalous
Tietotekniikan pääaineopiskelijoita koskevat ohjeet
Seuraavat linjaukset koskevat kaikkia syksyllä 2024 opintonsa aloittavia tietotekniikan pääaineopiskelijoita.
Päällekkäiset ohjelmointikurssit
Päällekkäiset ohjelmointikurssit
Samaan tutkintoon ei voi sisällyttää useampaan kertaan ohjelmoinnin peruskursseja. Tällaisiksi lasketaan lähtökohtaisesti kaikki kurssit, joiden oppimistavoitteena on ohjelmointitaito ja joissa ei ole esitietona ohjelmointitaitoa. Kun pääaineessasi on jo kurssit Ohjelmointi 1 ja 2, et voi tämän lisäksi sisällyttää samaan tutkintoon edes vapaavalintaisiin opintoihin esimerkiksi kursseja Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Y2, tai näihin rinnastettavia kursseja muista yliopistoista. Ainoa poikkeus koskee aiemmin suoritettuja opintoja (ks. alla).
Tutkintoon on kuitenkin mahdollista sisällyttää syventäviä ohjelmointikursseja, jotka on tarkoitettu jo ohjelmointia osaaville ja joissa on esitietovaatimuksena aiempi ohjelmointitaito. Esimerkiksi kurssi Basic Course in C Programming tai Beginner's Python for Engineers soveltuu tietotekniikan pääaineopiskelijalle vapaavalintaiseksi kurssiksi.
Aiemmin suoritetut opinnot
Aiemmin suoritetut opinnot
Suhtaudumme joustavasti siihen, että esimerkiksi pääainetta vaihtaneet tai toisesta yliopistosta Aaltoon tulleet opiskelijat voivat hyödyntää ennen Aallon tietotekniikan opintojen alkamista suorittuja opintoja osana tutkintoa.
Jos olet suorittanut kurssit Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Ohjelmoinnin peruskurssi Y2 ja/tai Tietorakenteet ja algoritmit Y ennen Aallon tietotekniikan opintojen aloittamista, nämä kurssit on mahdollista sisällyttää samaan tutkintoon pääaineen pakollisten ohjelmointikurssien kanssa. Kursseja on tällöin mahdollista sisällyttää myös pääaineeseen seuraavasti:
-
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 pääaineen pakollisen kurssin Ohjelmointistudio 1 tilalle.
-
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 pääaineen pakollisen kurssin Ohjelmointistudio 1 tilalle ja lisäksi Ohjelmoinnin peruskurssi Y2 pääaineen pakollisen kurssin Ohjelmointi 1 tilalle.
Muussa yliopistossa suoritetut tietotekniikan kurssit vastaavat tyypillisesti Aallon kursseja seuraavasti:
-
Ensimmäinen ohjelmoinnin peruskurssi (n. 5 op): vastaa yleensä Aallon kurssia Ohjelmoinnin peruskurssi Y1.
-
Kaksi ensimmäistä ohjelmoinnin peruskurssia (n. 10 op): vastaa yleensä Aallon kurssiparia Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 + Y2.
-
Ensimmäinen tietorakenteiden ja algoritmien kurssi (n. 5 op): vastaa yleensä Aallon kurssia Tietorakenteet ja algoritmit Y.
Jos kurssit on suoritettu ennen Aallon tietotekniikan opintojen aloittamista, ne voi sisällyttää osaksi tutkintoa samoilla periaatteilla kuin kurssit Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 + Y2 ä Tietorakenteet ja algoritmit Y. Kurssin Ohjelmointistudio 1 tilalle on mahdollista myös tapauskohtaisesti sijoittaa jokin muu aiemmin suoritettu ohjelmointikurssi. Joka tapauksessa pääaineen pakolliset kurssit Ohjelmointi 2 ja Tietorakenteet ja algoritmit on tällöinkin suoritettava.
Muualla suoritetut opinnot
Muualla suoritetut opinnot
Jos aiot suorittaa tietotekniikan opintoja muussa yliopistossa Aallon tietotekniikan opintojen aloittamisen jälkeen, varmistathan etukäteen pääaineen vastuuopettajalta, että suorittamasi kurssit on mahdollista sisällyttää osaksi tutkintoa. Pääaineen pakollisia kursseja korvattaessa vaaditaan täsmällinen sisällöllinen vastaavuus ja edes vapaavalintaiseksi kurssiksi ei voi sisällyttää kursseja, jotka menevät huomattavassa määrin päällekkäin pääaineen pakollisten kurssien kanssa.
Muiden yliopistojen verkkokurssien hyväksiluvuista on linjattu seuraavaa:
-
Full Stack open (Helsingin yliopisto, 5–14 op): kurssikokonaisuudesta on mahdollista hyväksilukea ainoastaan 5 op; tämä 5 op sopii tietotekniikan opiskelijalle vapaavalintaisiin opintoihin.
-
Haskell MOOC (Helsingin yliopisto, 5+5 op): kurssikokonaisuudesta on mahdollista hyväksilukea ainoastaan 5 op; tämä 5 op sopii tietotekniikan opiskelijalle vapaavalintaisiin opintoihin.
Työkokemus ja harrastustoiminta
Työkokemus ja harrastustoiminta
Tutkintoon voi sisällyttää 1–10 opintopistettä harjoittelua. Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.
Tutkintoon hyväksyttävän harjoittelun tulee liittyä ohjelman opintoihin ja sen tulee olla suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Pääsääntöisesti omassa yliopistossa suoritettuja työtehtäviä, luottamustehtäviä ja opiskelijan omia projekteja ei hyväksilueta harjoitteluksi.
Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu vastaa yhtä opintopistettä. Harjoittelu voi myös olla osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Puolikkaita opintopisteitä ei myönnetä. Lisätietoja harjoittelusta löytyy harjoittelun .
Työkokemuksella ja harrastustoiminnalla ei ole mahdollista korvata pakollisia peruskursseja. Voit kuitenkin hyödyntää työkokemusta ja harrastustoimintaa monin eri tavoin; lisätietoja sivulta Opintojen suunnittelu [linkki tulossa].
Instructions
If you are a student at Aalto University, you have taken part in a hackathon (e.g. Junction) or a similar event, and you would like to get study credits for it, please first email Jukka Suomela (jukka.suomela@aalto.fi), provide information on the event, and ask if it is possible to get study credits for it.
If the answer is "yes, you can get study credits if you also return a report", please then see Section 3 below for information on the report.
General guidelines
Usually, study credits are available only for well-established multi-day events. Please remember that 1 study credit corresponds to approximately 26 hours of work, so it is not possible to get study credits for an event that takes only a few hours.
In most cases you can get 1–2 study credits, as an individual study attainment. To get study credits, you need to:
- take an active part in the event (and not e.g. give up in the middle)
- write a report in which you reflect on your experiences (see Section 3).
Unless otherwise agreed, you can get study credits only once for each event series (so for example if you already got study credits for Junction 2022, you cannot get credits for Junction 2023).
If you are a Bachelor’s student in Computer Science, you can include the study credits as free electives in your Bachelor’s degree. In all other cases you will need to ask the professor responsible for your major whether these study credits can be included in your degree.
Report
Your report is a free-form document in which you reflect on your hackathon experience. It should try to answer at least the following questions (please feel free to adjust these depending on the nature of the event):
- What were the goals of your group? What did you want to develop or build?
- What did your group achieve during the hackathon? What was the end product like? Did your group achieve its goals?
- What was your own role in the group? Try to be precise; for example, is there some part of the final product that you developed?
- Why did you participate in the hackathon? What did you expect to learn?
- What were the main positive outcomes from your perspective? What did you learn in the hackathon? What did you learn about yourself and your own skills?
- What were the main challenges and difficulties during the hackathon from your own perspective? What were the skills that you were lacking?
You should write at least a couple of sentences related to each question. The total length of the report should be 0.5–1 pages. You can write your report in English, Finnish, or Swedish.
Please also include your contact information in the report:
- name
- Aalto email address
- Aalto student number
Unless otherwise agreed, please send your report as a PDF document by email to Jukka Suomela (jukka.suomela@aalto.fi). Please also include some documentation with which I can verify that you indeed took part in the event (e.g. a participation certificate or a pointer to the final deliverable).
Johdanto
Useimmat tietotekniikan kandiopiskelijat jatkavat valmistumisen jälkeen CCIS-maisteriohjelmaan, mutta erilaisia suoria jatkomahdollisuuksia on tarjolla lukuisia muitakin. Tälle sivulle on koottu joitakin esimerkkejä tietotekniikan kandiopiskelijoille hyvin sopivista DI-vaiheen ohjelmista, pääaineista ja suuntautumisvaihtoehdoista, ä suosituksia siitä, mitä opintoja kannattaa jo kandivaiheessa valita.
CCIS — Computer, Communication and Information Sciences (maisteriohjelma)
CCIS-maisteriohjelmassa on lukuisia pääaineita ja niiden alla suuntautumisvaihtoehtoja; tässä on esitelty näistä muutamia.
Computer Science (pääaine) /
Web Technologies, Applications and Science (suuntautumisvaihtoehto)
Web-suunta on suunniteltu niille, jotka haluavat rakentaa seuraavan sukupolven verkkopalveluita. Tämä opintopolku ei tyydy vain web-suunnittelun perusteisiin, vaan syventyy laajojen web-järjestelmien ja sovellusten kehittämiseen. Opiskelijat perehtyvät aiheisiin kuten web-ohjelmistokehitys, monimutkaiset web-sovellukset, skaalautuvat web-palvelut ja laiteriippumaton suunnittelu. Tämän suunnan opiskelijana olet mukana vaikuttamassa webin jatkuvaan kehitykseen, mikä parantaa miljoonien ihmisten päivittäisiä internet-kokemuksia maailmanlaajuisesti.
Suositeltavat kandikurssit ovat:
- CS-C3170 Web Software Development
- CS-C3120 Human-Computer Interaction
Computer Science (pääaine) /
Algorithms and Theory (suuntautumisvaihtoehto)
Aalto-yliopiston tietotekniikan pääaineen diplomi-insinööriopintojen algoritmiikan, logiikan ja laskennan opintopolun opinnot perustuvat ja johtavat maailman eturivin tutkimukseen aihepiirissä Aalto-yliopistossa ja laajemmin Helsingin seudun algoritmiikan tutkimusyhteisössä (https://algorithms.fi). Opintopolku tarjoaa vahvan algoritmis-ohjelmoinnillis-matemaattisen perustan ja soveltuu erinomaisesti algoritmiikan ja tietojenkäsittelyteorian tieteellisestä tutkimuksesta ä teollisuuden ja yhteiskunnan ohjelmoinnillisesti haastavimmista tehtävistä kiinnostuneille opiskelijoille niin massiivisen rinnakkaislaskennan, kryptografian kuin esimerkiksi kvanttialgoritmiikankin aihepiireissä.
Opintopolulle suuntautuminen on mahdollista aloittaa jo tietotekniikan kandidaatin aineopintojen aikana. Esimerkiksi seuraavat opintovalinnat ovat suositeltavia:
- Pääaineen kurssit:
- CS-E4580 Programming Parallel Computers
- CS-E4700 Logic and Hard Computational Problems
- CS-E4800 Artificial Intelligence
- MS-C1342/C1343 Linear Algebra
- Valinnaiset kurssit:
- CS-E3190 Principles of Algorithmic Techniques
- Vapaavalintaisiin opintoihin oman kiinnostuksen mukaan:
- CS-C3260 Practical Quantum Computing
- CS-E3220 Declarative Programming
- CS-E4340 Cryptography
- CS-E4595 Competitive Programming
- CS-E4690 Programming Parallel Supercomputers
- MS-C1081 Abstract Algebra
- MS-C2105 Introduction to Optimization
- MS-C2111 Stochastic Processes
Macadamia — Machine Learning, Data Science and Artificial Intelligence (pääaine)
Machine Learning, Data Science and Artificial Intelligence -pääaine (Macadamia) antaa perusteellisen ymmärryksen nykyaikaisista laskennallisen data-analyysin ja mallinnuksen menetelmistä. Pääaine perustuu tietotekniikan laitoksella ä informaatio- ja viestintätekniikan laitoksella tehtävään vahvaan perustutkimukseen. Koneoppimisen ja tekoälyn menetelmiä tarvitaan hyvin monenlaisissa sovelluksissa suurista multimodaalisista malleista teollisiin käyttökohteisiin, esimerkiksi ICT- tai prosessiteollisuudessa. Laitosten viimeaikaisia kärkialoja ovat muun muassa syväoppiminen, probabilistinen koneoppiminen, multimodaaliset foundation-mallit, federated learning, bioinformatiikka, laskennallinen terveys, luonnollisen kielen käsittely, konenäkö ja puheteknologia. Pääaine tarjoaa erinomaisen pohjan ä tohtoriopinnoille että teolliselle uralle, mukaan lukien tutkimus- ja kehitystyö.
Tietotekniikan kandidaattiohjelma antaa erinomaiset valmiudet Macadamia-pääaineessa jatkamiseen. Valinnaisiksi opinnoiksi suosittelemme esimerkiksi joitakin seuraavista kursseista:
- Machine Learning
- Programming Parallel Computers
- Artificial Intelligence
- Lineaarialgebra
Lisäksi suosittelemme opiskelijoita rakentamaan vahvan matemaattisen taustan esimerkiksi valitsemalla lisäkursseja, kuten:
- Statistical Inference
- Stochastic Processes
- Methods of Data Mining
Lisätietoja varten voit tarkastella Data Science -kandidaattiohjelmaa, joka on räätälöity jatkumaan Macadamia-maisteriohjelmaan; kaikkia näitä kursseja ei ole tarpeen suorittaa etukäteen. Ennen kaikkea suosittelemme Macadamiaa opiskelijoille, jotka haluavat kehittää vahvat analyyttiset taidot ongelmien ratkaisemiseen tekoälyn ja data-analyysin avulla.
Human-Computer Interaction (pääaine)
Ihminen-tietokone-vuorovaikutuksen (human-computer interaction, HCI) pääaine opettaa, kuinka suunnitella ja innovoida ihmiskeskeistä tietotekniikkaa. Opit käyttäjätutkimuksen, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin menetelmiä. Opit luomaan käyttäjäystävällisiä sovelluksia ja tutustut tulevaisuuttamme muokkaaviin teknologioihin, kuten tekoälyyn, lisättyyn todellisuuteen ja robotiikkaan. Sinulla on opintojesi aikana mahdollisuus osallistua myös Aallon korkeatasoiseen HCI-tutkimukseen.
Tietotekniikan pääaineen vapaavalintaisista kursseista
- CS-C3120 Human-Computer Interaction
on pakollinen esitietovaatimus HCI-pääaineeseen. Sen lisäksi erityisesti seuraavat kurssit antavat hyvää pohjaa pääaineeseen:
- CS-C3100 Computer Graphics
- CS-C3150 Software Engineering
- CS-C3170 Web Software Development
- CS-C3240 Machine Learning
Software and Service Engineering (pääaine)
Ohjelmisto- ja palvelutuotannon pääaineessa opit, miten ohjelmistoja ja digitaalisia palveluita kehitetään monialaisissa tiimeissä. Opinnoissa pääset harjoittelemaan teknisiä menetelmiä, tiimityötä ja moderneja työkaluja, joita tarvitaan monimutkaisten ohjelmistojen rakentamisessa. Pääaine valmistaa sinut työtehtäviin, joissa suunnitellaan, toteutetaan ja ylläpidetään ohjelmistoja ä ratkotaan käyttäjien ja asiakkaiden ongelmia yhdessä kollegoidesi kanssa. Pääaineessa korostetaan käyttäjä- ja asiakaskeskeistä otetta, monimutkaisten käytännön maailman ongelmien analyysiä ja ymmärtämistä ä niiden ratkomista nykyaikaisten menetelmien ja tuoreen tutkimustiedon perusteella. Valmistuessasi sijoitut tyypillisesti ohjelmistosuunnittelijan, sovelluskehittäjän, ohjelmistotestaajan, ohjelmistoarkkitehdin, projektipäällikön, tuoteomistajan tai vastaavaan rooliin. Moni pääaineen opiskelija on myös löytänyt itsensä ohjelmistoyrittäjänä.
Ohjelmisto- ja palvelutuotannon pääaine on laaja-alainen ja monitieteinen. Voit suuntautua esimerkiksi teknisen, käyttäjäkeskeisen tai johtamisen suuntaan kurssi- ja sivuainevalinnoillasi. Opinnoissasi on hyötyä vankasta kandidaatintason tietoteknisestä osaamisesta. Ohjelmoinnin, tietokantojen ja tietojenkäsittelyn teorian perusosaamisen lisäksi hyödyksi voivat olla kurssit, jotka syventävät teknistä osaamista, suunnitteluosaamista tai liiketoimintaosaamista; tietotekniikan laitoksen kursseista esimerkiksi:
- CS-C3150 Software Engineering
- CS-C3120 Human-Computer Interaction
- CS-C3170 Web Software Development
- CS-C3240 Machine Learning
Näiden lisäksi voi olla hyödyksi suorittaa esimerkiksi Aallon kauppakorkeakoulussa, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tai toisessa koti- tai ulkomaisessa yliopistossa opintoja, joita voidaan soveltaa ohjelmistojen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon.
Mathematics and Operations Research (maisteriohjelma)
Mathematics (pääaine)
Matematiikan pääaine korostaa loogista päättelyä, teorianrakennusta ja ongelmanratkaisua. Nämä taidot ovat arvokkaita tieteissä, teknologiassa ja yhteiskunnassa. Matemaattiset kysymykset ovat usein sovellusten motivoimia, mutta verrattuna sovellettuun matematiikkaan ja operaatiotutkimukseen, matematiikan pääaineessa korostuu hyödyllisen abstraktion ja yleisen teorian itsenäinen merkitys. Koulutus on tutkimukseen perustuvaa ja kurssien opettajat ovat matemaatikoita, jotka tekevät aktiivista tutkimusta kurssien aihepiireistä. Pääaineen rakenne on joustava, niin että opiskelija voi maisteriopinnoissaan painottaa tiettyä matematiikan alaa, esimerkiksi algebraa ja diskreettiä matematiikkaa, analyysiä tai matemaattista fysiikkaa. Matematiikan maisteripääaine soveltuu hyvin opiskelijalle, joka pyrkii tutkijaksi tai opettajaksi matematiikan tai sen lähitieteiden aloilla.
Menestyäkseen matematiikan maisteriopinnoissa opiskelijalla tulisi olla kandidaattiopinnoissaan riittävästi matemaattiseen ajatteluun ja täsmälliseen päättelyyn valmistavia osia. Kaikki matematiikan kurssit ja useat teoreettisen tietojenkäsittelyn kurssit tarjoavat matematiikan maisteriopinnoille sopivaa pohjaa. Erityisesti näillä kursseilla käsitellyt aiheet edustavat matemaattista teorianrakennusta yleisemminkin:
- Abstrakti algebra (MS-C1081 Abstract Algebra)
- Metriset avaruudet (MS-C1541 Metric Spaces)
Applied Mathematics (pääaine)
Sovelletun matematiikan pääaine on suunnattu opiskelijoille, joita kiinnostaa matemaattisten mallien ja rakenteiden tutkiminen ä niiden soveltaminen eri tieteenalojen kysymyksiin. Opinnoissa yhdistyvät vahva matemaattinen perusta, edistyneet tilastolliset menetelmät ja kyky kytkeä teoreettisia malleja reaalimaailman aineistoihin. Koulutus antaa laaja-alaiset valmiudet laskennallisiin menetelmiin, tilastotieteeseen ja optimointiin. Tietotekniikan opiskelijalle sovellettu matematiikka tarjoaa mahdollisuuden syventää ymmärrystä matemaattisista malleista, joita hyödynnetään esimerkiksi koneoppimisessa, datan analysoinnissa ja tietojenkäsittelyn optimoinnissa.
Sovellettuun matematiikkaan suuntautuvalla opiskelijalla tulisi olla kandidaattivaiheessa riittävästi matemaattiseen ja tilastotieteelliseen ajatteluun valmentavia opintoja. Tilastotieteen, todennäköisyysteorian ja numeerisen analyysin jatkokursseilla edellytetään vahvoja perustietoja integraalilaskennasta ja lineaarialgebrasta. Keskeisiä kursseja ovat:
- Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (MS-A0201)
- Metriset avaruudet (MS-C1541 Metric Spaces)
- Lineaarialgebra (MS-C1343)
- Stokastiset prosessit (MS-C2111 Stochastic Processes)
Systems and Operations Research (pääaine)
Systeemi- ja operaatiotutkimus sijoittuu matematiikan, taloustieteen ja tietojenkäsittelytieteen leikkauskohtaan. Pääaineessamme tavoitteena on antaa valmiudet mallintaa ja ratkaista päätöksenteko-ongelmia erilaisissa konteksteissa. Pääaineen ydinteemoja ovat optimointi, tilastotiede, ennustaminen, dynaamiset systeemit, simulointi ä päätös- ja riskianalyysi. Pääaineeseen sisältyy käytännön laboratoriotehtäviä ja projektitöitä, joissa ratkaistaan ulkopuolisten organisaatioiden esittämiä todellisia ongelmia, ä teoreettisempia kursseja, jotka keskittyvät kompleksisuuteen, algoritmeihin ja mallintamiseen. Tausta tietojenkäsittelytieteessä, matemaattinen ajattelutapa ja vahva kiinnostus ongelmanratkaisuun ovat erinomainen lähtökohta systeemien ja operaatiotutkimuksen pääaineelle.
Sopivia kandidaattitason kursseja ovat:
- CS-E4700 Logic and Hard Computational Problems
- CS-C3240 Machine Learning
- CS-E4840 Information Visualization
Life Science Technologies (maisteriohjelma)
Bioinformatics and Digital Health (pääaine)
Bioinformatiikan ja digitaalisen terveyden (eng. Bioinformatics and Digital Health, BDH) pääaine on osa Life Science Technologies -maisteriohjelmaa. BDH-pääaineen tavoitteena on antaa vahva osaaminen laskennallisten menetelmien hyödyntämiseen biolääketieteellisten ja terveystietoaineistojen analysoimisessa. Esimerkkejä opinnoissa vastaantulevista laskennallisista sovelluksista ovat sairauksien ennustaminen, sairausriskejä ennustavien biomarkkereiden etsintä, yksilöllinen lääketiede, solun sisäisten molekyylimekanismien mallintaminen, AI-menetelmiä hyödyntävä molekyylien ja proteiinien suunnittelu ä erilaisten genomin kattavien mittausten analysointi. Tarvittavien laskennallisten menetelmien metodologisen perustan ymmärtämiseksi pääaine tarjoaa vahvan osaamisen probabilistisessa mallinnuksessa, koneoppimisessa, tekoälyssä ja datatieteessä. Pääaine antaa myös taitoja ja työkaluja uusien laskennallisten menetelmien ja mallien kehittämiseen ä niiden soveltamiseen biomolekyyli- ja terveysdataan. Koneoppimisen ja tilastollisen mallinnuksen osalta BDH-pääaine sisältää osittain samoja kursseja kuin CCIS-ohjelman Macadamia-pääaine.
BDH-pääaineeseen siirtyvien opiskelijoiden suositellaan suorittavan tietotekniikan kandipääaineen pakollisten kurssien lisäksi matematiikan ja koneoppimisen kursseja. Suositeltavia kursseja on listattu alla:
Tietotekniikan kandiohjelman pääaineen kursseista:
- CS-C3240 Machine Learning
- MS-C1343 Lineaarialgebra
Opinto-oppaan suositelluista vapaasti valittavista kursseista:
- MS-C1620 Statistical Inference
- MS-C2105 Introduction to Optimization
- MS-C2111 Stochastic Processes
- MS-C2128 Prediction and Time-Series Analysis
- CS-E4800 Artificial Intelligence
- CS-E4840 Information Visualization
- CS-C3250 Data Science Project
Lisäksi suositeltavia ovat BDH-pääaineen ensimmäinen bioinformatiikan kurssi ä osa maisterivaiheen muista kursseista (kunhan opiskelijalla on riittävät taustatiedot kurssien suorittamiseen):
- CS-E5865 Computational Genomics D
- CS-E5710 Bayesian Data Analysis
- CS-E4715 Supervised Machine Learning
- CS-E4650 Methods of Data Mining
- CS-E4890 Deep Learning
- CS-E3190 Principles of Algorithmic Techniques
Myös seuraavat ovat suositeltuja (mutta eivät välttämättömiä):
- NBE-C2201 Fysiologia
- ELEC-C8722 Molekyyli- ja solubiologia
Automation and Electrical Engineering (maisteriohjelma)
Electronic and Digital Systems (pääaine)
Elektroniset ja digitaaliset järjestelmät (EDS) on yksi Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman pääaineista. Se on monitieteinen pääaine, joka keskittyy sulautettuihin järjestelmiin ja järjestelmätason suunnitteluun, erityisesti älykkäiden, kestävien ja autonomisten laitteiden kehittämiseen. Sovellusalueita ovat esimerkiksi autoteollisuus, mobiilijärjestelmät ja terveysteknologia. Pääaineessa vahvana teemana on kuinka sensoridataa kerätään ja käsitellään, ja kuinka sen perusteella tehdään älykkäitä päätelmiä käyttäen signaalinkäsittelyn ja koneoppimisen menetelmiä.
Pääaineeseen valmistautuessa kannattaa käydä jokin signaalinkäsittelyn kurssi, kuten ELEC-A7200 Signals and Systems tai vastaava. Tätä varten on hyvä varmistaa, että Fourier-analyysi on hallussa, esimerkiksi kurssilla MS-C1420 Fourier-analyysi. Myös säätötekniikan perusteet ovat hyödyksi, kuten ELEC-C1230 Säätötekniikka.
Hydrogen and Electric Systems (maisteriohjelma)
Electric Energy and Hydrogen Systems (pääaine)
Tämä pääaine antaa opiskelijalle systeemisen näkymän vetytalouteen ja sen arvoketjuun, erityisellä painotuksella vedyn rooliin vihreässä siirtymässä ä vetytalouden ja sähkö- ja energiajärjestelmän väliseen synergiaan. Pääaineen suoritettuaan valmistuneilla on valmiudet suunnitella, kehittää ja optimoida monimutkaisia integroituja energiajärjestelmiä ja tuottaa globaaleja ratkaisuja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseksi. He osaavat myös toimia epävarmoissa tilanteissa ja kohdata ennakoimattomia haasteita tulevaisuuden energiajärjestelmässä ä arvioida mahdollisten tulevaisuuden läpimurtoa tekevien energiaratkaisujen roolia. Yksi vetytalouden systeemisen tarkastelun nykyisistä haasteista on laajamittaiset ongelmat, jotka liittyvät eri sektoreiden (sähkö, vety/kaasu, lämpö) välisiin vuorovaikutuksiin. Tietojenkäsittelytieteen osaamista tarvitaan muun muassa monimutkaisten energiajärjestelmien mallinnukseen ja simulointiin, optimointia tukevaan data-analytiikkaan ja tekoälyyn, skaalautuviin digitaalisiin ratkaisuihin ä epävarmuus- ja skenaarioanalyyseihin. Pääaine on monitieteinen, joten valmistuneilla on potentiaalia työskennellä useilla eri toimialoilla.
Suositeltavia kandivaiheen opintoja ovat:
- Matematiikka (esim. lineaarialgebra, differentiaali- ja integraalilaskenta, todennäköisyyslaskenta ja tilastotiede)
- Ohjelmointitaidot
- Fysiikka
- Piiriteorian perusteet (plussaa)
Electric Components and Hydrogen Technology (pääaine)
Vetyjärjestelmät ja kestävät monienergiaratkaisut -maisteriopinnot keskittyvät vihreän vedyn rooliin tulevaisuuden energiajärjestelmissä ja siirtymässä kohti hiilineutraaliutta. Opiskelijat saavat syvällisen ymmärryksen vedyn tuotannosta (esim. uusiutuvalla energialla tuotettu elektrolyysi), varastointiteknologioista (paineistettu kaasu, nestemäinen ja kiinteämuotoinen varastointi), jakeluverkoista ä loppukäyttösovelluksista sähkön, lämmön, liikenteen ja teollisuuden sektoreilla. Opintopolku yhdistää energia-alan perustiedot moderneihin laskennallisiin työkaluihin, kuten tekoälypohjaiseen optimointiin ja digitaalisiin kaksosiin, ja valmentaa opiskelijoita ratkaisemaan käytännön haasteita vedyn integroimisessa monienergiainfrastruktuureihin. Ala kasvaa nopeasti ä Suomessa että Euroopassa; valmistuneet sijoittuvat hyvin energia-alan yrityksiin, teknologiatoimittajille ja TKI-tehtäviin, joissa keskitytään sähkö-, liikenne- ja teollisuussektorien päästövähennyksiin.
Onnistuakseen tässä opintokokonaisuudessa tietotekniikan kandidaattiopiskelijoita kannustetaan vahvistamaan taustaansa energiajärjestelmien mallinnuksessa, säädössä ja dataohjatuissa menetelmissä. Suositeltavia ovat erityisesti kurssit, jotka käsittelevät sähkövoimajärjestelmien perusteita, optimointialgoritmeja ä data-analytiikkaa tekniikan sovelluksissa. Ohjelmointiosaamisesta on suuri hyöty, erityisesti Pythonin tai MATLABin hallinnasta, koska moniin harjoitustehtäviin sisältyy simulointia ja algoritmien kehittämistä. Opiskelijat, joita kiinnostaa tekoälyn soveltaminen energiajärjestelmiin, hyötyvät koneoppimisen ja syväoppimisen kursseista, erityisesti niistä, joissa käsitellään vahvistusoppimista tai ennakoivaa mallinnusta. Lisäksi on hyödyllistä suorittaa valinnaisia opintoja kestävään energiaan tai teollisiin prosesseihin liittyen ä numeerisista menetelmistä, todennäköisyyslaskennasta ja tilastotieteestä, jotta voidaan ymmärtää epävarmuutta monimutkaisissa järjestelmissä. Tämän osaamispohjan rakentaminen kandidaattivaiheessa mahdollistaa sujuvan siirtymän edistyneeseen vetyjärjestelmien suunnitteluun, käytön optimointiin ja tutkimuslähtöisiin projekteihin.