Aalto-yliopistossa alkunsa saanut materiaalifirma Canatu valmistaa läpinäkyviä, sähköä johtavia, taipuvia ja venyviä nanohiilikalvoja. Niiden avulla saadaan aikaan esimerkiksi kolmiulotteisia kosketuspintoja, joista autoteollisuus on innostunut. Ovatko nanonuppujen mahdollisuudet rajattomat? Vieraana jaksossa ovat professori Esko I. Kauppinen Aalto-yliopistosta sekä toimitusjohtaja Juha Kokkonen Canatulta.
Entä jos
Aalto-yliopiston Entä jos -podcast uskoo fiksumpaan tulevaisuuteen ja tutkittuun tietoon. Joka jaksossa tutkijamme saa keskustelukumppaniksi yrityksen tai yhteisön edustajan pohtimaan tieteen, taiteen ja teknologian mahdollisuuksia. Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä? Tai entä jos taivaalla onkin pian sata suomalaissatelliittia?
Uusimmat jaksot
Sähköllä toimivien laitteiden, isojen ja pienten, määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Niistä jokainen tarvitsee akun, jonka valmistamiseen puolestaan tarvitaan harvinaisia maametalleja – mutta onko ne pakko kaivaa esiin maasta vai voisimmeko hankkia raaka-aineet kierrättämällä vanhoja akkuja? Aallon professori Ari Jokilaakso ja Outotecilla akkumetalleista vastaava teknologiapäällikkö Tuomas Van Der Meer kertovat, miten tällainen tulevaisuus on saavutettavissa.
Lisää tästä aiheesta
Mikä on tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen rooli yhteiskunnassa? Me kysymme entä jos… yliopisto olisi tiennäyttäjä?
Tutkimus ja taide
Uudistamme yhteiskuntaa tutkimukseen pohjautuvalla tiedolla, luovuudella ja yrittäjämäisellä ajattelulla. Näin luomme uudenlaisia ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin.
Uutiset
Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä
Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat kaksi uutta suprajohdetta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä