Kemian tekniikan korkeakoulun väitöskirjat ovat saatavilla yliopiston ylläpitämässä avoimessa Aaltodoc-julkaisuarkistossa.
Väitös, Polymeerisynteesiteknologia, MSc Maryam Madani
Väitös Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta, Kemian tekniikan ja metallurgian laitokselta.
Milloin
–
²Ñ¾±²õ²õä
Onsite
&
Vuorimiehentie 1, 02150 Espoo
Lecture hall L1, Aalto Bioproduct Centre and the Department of Bioproducts,
Tapahtuman kieli
Englanti
Väitöskirjan nimi: Cationic and Zwitterionic Cellulose Derivatives: Synthesis, Properties, and Potential Applications
³Õä¾±³Ù³Ù±ð±ô¾±Âáä: Maryam Madani
³Õ²¹²õ³Ù²¹±¹Ã¤¾±³Ù³ÙäÂáä: Dr. Hannes Orelma, VTT
Kustos: AssistantProf. Jukka Niskanen Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
Kationiset ja zwitterioniset selluloosajohdannaiset: synteesi, ominaisuudet ja mahdolliset sovellukset
Tämä väitöskirja tutkii selluloosan kemiallista muokkausta edistyksellisten toiminnallisten materiaalien kehittämiseksi. Selluloosa on luonnollinen, runsas, biohajoava ja uusiutuva biopolymeeri, jolla on merkittävä potentiaali kestävän materiaalisuunnittelun alalla. Tutkimus keskittyy muokattujen selluloosajohdannaisten synteesiin, karakterisointiin ja toiminnalliseen arviointiin, erityisesti kationisiin, zwitterionisiin ja hapettuneisiin selluloosamateriaaleihin.
Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella ja ymmärtää toiminnallisia selluloosapohjaisia materiaaleja, joilla on räätälöityjä ominaisuuksia biolääketieteellisiin ja teknologisiin sovelluksiin. Lisäämällä tiettyjä kemiallisia toiminnallisuuksia selluloosaan pyrittiin parantamaan ominaisuuksia, kuten antimikrobista aktiivisuutta, ionista johtavuutta, bioyhteensopivuutta ja mekaanista suorituskykyä.
Tutkimus tuotti useita merkittäviä tuloksia. Kationiset selluloosananokiteet osoittivat kyvyn vuorovaikuttaa virusten ja bakteerien kanssa sähköstaattisten vuorovaikutusten kautta. Hapetetut selluloosananokiteet toimivat tehokkaina ristisilloittajina hydrogeeliverkostoissa, tuottaen injektoitavia, itsestään parantuvia ja mekaanisesti kestäviä hydrogeelejä, jotka soveltuvat haavanhoitoon. Lisäksi kationista selluloosaa yhdistettiin elektrospun-nanokuitumattoihin antibakteeristen haavasidosten valmistamiseksi. Lopuksi kehitettiin zwitterionisia selluloosapohjaisia hydrogeelejä, joilla on ioninen johtavuus ja joustavuus, ja jotka soveltuvat puettaviin venymisantureihin.
Kehitettyjä materiaaleja voidaan soveltaa monilla aloilla, kuten biolääketieteellisissä laitteissa, haavanhoidossa, antibakteerisissa materiaaleissa, ympäristöteknologioissa ja puettavissa elektronisissa sensoreissa.
kationinen selluloosa, hapetettu selluloosa, zwitterioninen selluloosa, hydrogeeli, nanokuitumatot, puettavat sensorit
Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): .
Yhteystiedot:maryam.madani@aalto.fi
Kemian tekniikan korkeakoulun väitöskirjat
Zoom pikaopas