9 teoriaa onnesta: avanto, luottamus instituutioihin ja muut suomalaiset erikoisuudet – asiantuntijat kertovat, miksi Suomi on yhä onnellinen levottomassa maailmassa
Onnellisuus otetaan tosissaan
“Suomi on ollut edelläkävijä hyvinvointia edistävässä politiikassa, kiitos pohjoismaisen hyvinvointimallin”, mainitsee apulaisprofessori, filosofi ja psykologian tutkija Frank Martela suomalaisten onnellisuuden salaisuudeksi. Tutkimuksissaan Martela on on erikoistunut merkityksellisyyteen, onnellisuuteen sekä siihen, miten ihmisten aito potentiaali on mahdollista vapauttaa. Hän on kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu asiantuntija, jota on haastateltu muun muassa New York Timesissa, CNN:llä, BBC:llä, Fox Newsissä ja Deutsche Wellessä. Tuoreissa tutkimuksissaan Martela muun muassa esittää uutta mallia hyvinvoinnin tarkasteluun sekä selittää autonomian vaikutusta hyvinvointiin. Martelan uusin kirja Älä etsi onnea – epätyypillisiä elämänohjeita nykyihmiselle julkaistiin viime vuonna.
Yhteystiedot
frank.martela@aalto.fi
Hyvinvointia vihreistä kaupungeista
Suomen kaupungit ovat Euroopan kärkeä puiden latvuspeitteessä – vain Norjassa kaupunkialueet ovat meitä vihreämpiä, ja esimerkiksi on puiden varjostamaa. Onko siis sattumaa, että Suomen vihreät kaupungit asukkaineen sijoittuvat korkealle onnellisuusvertailussa? Ei suinkaan, sanovat maisema-arkkitehtuurin asiantuntijat, professori Ranja Hautamäki ja apulaisprofessori Elisa Lähde. “Tutkimus osoittaa kiistatta, että kaupunkivihreä paitsi lieventää helleaaltoja ja vahvistaa hiilinieluja, myös parantaa asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia – samalla muutkin lajit hyötyvät”, Hautamäki mainitsee. Suomessa tutkimustieto myös näkyy suoraan päätöksenteossa: tutkijat tekevät ja työskentelevät kaupunkisuunnittelijoiden rinnalla varmistaakseen, että uudet rakennus- ja korjaushankkeet täyttävät tutkimukseen perustuvat kriteerit hyvinvoinnin, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta. ”Kaupunkiluonto on selkeästi tyytyväisyyden lähde suomalaisille. Onneksi kunnat ottavat tämän vakavasti”, Lähde sanoo.
Yhteystiedot
Luottamus kanssaihmisiin ja yhteiskuntaan kantaa
Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomi ei ole vain onnellinen vaan myös luottavainen maa – eikä se ole sattumaa, pohtii puolestaan organisaatioiden ja johtamisen professori Marjo‑Riitta Diehl. “Lukuisat tutkimukset osoittavat, että luottamuksen eri muodot – niin läheisiin ihmisiin, tuntemattomiin kuin instituutioihinkin – kertovat yksilöiden hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä elämään”, Diehl huomauttaa. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa keskittyvät esimerkiksi organisaatioiden oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen työelämässä.
Yhteystiedot
marjo-riitta.diehl@aalto.fi
Päätöksenteon taustalla vaikuttaa tutkittu tieto
Kapenevatko erot koululaisten oppimistuloksissa, jos esiopetus kestäisi yhden sijaan kaksi vuotta? Tätä selvitti taloustieteen professori Matti Sarvimäki opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa kolmivuotisessa, lähes 40 000 lasta koskeneessa tutkimuksessa. Tulokset paljastivat, ettei ylimääräinen esiopetusvuosi parantanut kouluikäisten lasten taitoja verrattuna niihin lapsiin, jotka viettivät saman ajan päivähoidossa. Tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon puolestapuhujana Sarvimäki pitää kuitenkin tätä nollatulostakin onnistumisena ja uskoo sen vaikuttavan aidosti poliittiseen päätöksentekoon. “Jos päättäjät kuuntelevat tutkimusta, voidaan välttää kalliita uudistuksia, jotka eivät todennäköisesti saavuttaisi tavoitteitaan. Uudistusten seuraukset on parempi selvittää luotettavasti etukäteen, jotta investoinnit voidaan kohdentaa sinne, missä niistä on aidosti eniten hyötyä ihmisille”, Sarvimäki toteaa.
Yhteystiedot
matti.sarvimaki@aalto.fi
Kylmä vesi kirkastaa mielen
Joka kahdeksas suomalainen, eli yli 700 000 ihmistä ui säännöllisesti avannossa tai muutoin kylmässä, alle 15-asteisessa vedessä. He pulahtavat hyiseen veteen keskimäärin kaksi tai kolmekin kertaa viikossa. Tutkijatohtori Tatsiana Padhaiskaya tarkastelee tätä monille äärimmäiseltä tuntuvaa harrastusta tuoreessa tutkimuksessaan. Hän havaitsi, että kylmässä uiminen hidastaa ajan kokemusta ja antaa kehollisen oppimisen hetkiä, joissa alun epämukavuus muuttuu rauhaksi ja läsnäoloksi. Uimarit kertovat saavansa hyötyjä vielä pitkään lyhyenkin pulahduksen jälkeen: mieli kirkastuu ja sisäinen hyvinvointi vahvistuu.
Yhteystiedot
tatsiana.padhaiskaya@aalto.fi
Elämä hidastuu saunassa luonnon keskellä
Arkkitehti Jaakko Torvinen suunnittelee omaleimaisia rakennuksia luonnollisesta, viimeistelemättömästä puusta – oksineen, syineen ja käppyräisine muotoineen. Hänen viimeisin työnsä, kaksikerroksinen Puusauna Pyhtään edustalla Kaunissaaressa sai vastikään Wallpaper-lehden hyvinvointiin kytkeytyvän Life Enhancer of the Year -palkinnon. Puusauna on osa Torvisen pyrkimystä osoittaa, että hukkamateriaaliksi luokitellulla puulla voi hyvinkin olla paitsi käyttö-, myös taloudellista arvoa. “Heitämme hukkaan aivan liikaa hyvää puuta siksi, että pidämme tasapaksua ja -laatuista parhaana. Tämä ajattelu on vanhanaikaista, ja myös kuluttajat ovat valmiita luopumaan siitä”, Torvinen uskookin. Löytyykö onnellisuuden salaisuus siis saunasta, hitaammasta elämästä ja tiiviistä yhteydestä luontoon? Asiaa voi pohtia parissa.
Yhteystiedot
jaakko.torvinen@aalto.fi
Herkistymistä vuodenaikojen kauneudelle
Kaupunki- ja ympäristöestetiikan tutkija Sanna Lehtinen selvittää, mikä mielestämme on kaunista – ja miksi. Hänen mukaansa suomalaiset vaalivat luonnon läheisyyttä ja arvostavat myös esteettistä monimuotoisuutta. Niinpä myös Suomen vuodenaikojen selkeät kontrastit tuottavat iloa. “Avain onnellisuuden ymmärtämiseen voi löytyä huomion kiinnittämisestä estetiikkaan, oli kyse sitten pienistä, arkisista hetkistä tai elämää mullistavista kokemuksista”, Lehtinen pohtii. Lehtisen ajatuksiin voi perehtyä vaikkapa lukemalla hänen haastatteluaan .
Yhteystiedot
sanna.lehtinen@aalto.fi
Myös rakennuksia suunnitellaan hyvinvointi edellä
Tiesitkö, että potilaat toipuvat nopeammin sairaalahuoneissa, joista avautuu näkymä luontoon? Rakennukset vaikuttavatkin paitsi onnellisuuteemme, myös terveyteemme, sanoo arkkitehtuurin professori Laura Arpiainen. Ihmisten kokemus ympäristöstään, vaikkapa aistikokemus materiaaleista, tai mahdollisuus tilojen muokkaamiseen mieleiseksi, vaikuttavat siihen, tunnemmeko kuuluvamme johonkin paikkaan – jopa koko identiteettiimme. ”Kun ajattelet jotain rakasta muistoa, siihen liittyy usein myös myönteisiä aistikokemuksia ympäristöstä – esimerkiksi auringon lämpö iholla”, Arpiainen sanoo. Hänen työnsä hyvinvointia tukevan arkkitehtuurin parissa ulottuu sairaaloista muistisairaiden asumiseen. Arpiainen käy usein puhumassa esimerkiksi päättäjille siitä, miten ja miksi rakennetun ympäristömme pitäisi tuottaa meille hyvinvointia.
Yhteystiedot
laura.arpiainen@aalto.fi
Ja näin voit perehtyä onnellisuuteen myös itse:
Tutkimukseen tutustumisen lisäksi suomalaisten onnellisuuden juurille voi päästä esimerkiksi näin:
Aalto-yliopiston kesäkoulun Happiness science from Finland -kurssi tutustuttaa osallistujat onnellisuuden ja hyvinvoinnin tieteeseen, painottaen erityisesti suomalaisia ja pohjoismaisia näkökulmia. Kaksiviikkoisella kurssilla perehdytään tutkimustietoon onnellisuudesta, keskustellaan löydöksistä ja – mikä tärkeintä – sovelletaan oppeja käytäntöön omassa elämässä. Kurssi järjestetään 10.–21. elokuuta, hakuaikaa on toukokuun loppuun.
Toivon laboratorio on Aalto-yliopiston kevätnäyttely, joka tarjoilee 27. maaliskuuta asti oivalluksia paremmasta tulevaisuudesta, sekä Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä että verkossa. Toivon laboratorio esittelee, miten tutkijat ja opiskelijat etsivät ratkaisuja, joiden avulla suomalainen onnellisuus voisi ulottua kaikkiin ihmisiin, kasveihin ja eläimiin – kaikkialla maailmassa. ”Toivoa syntyy yhdessä tekemisestä, elämälle sanotusta kyllä-sanasta ja tunteesta, että voi itse tehdä jotakin tärkeäksi kokemiensa asioiden eteen. Vaikka maailma kohtaa monimutkaisia haasteita, konflikteja ja epävarmuutta, yhteisömme on silti toiveikas. Ehkä juuri siinä piilee onnellisuuden ydin", pohtii näyttelyn kuraattori Outi Turpeinen.
Toivon laboratorio -näyttely
Tässä näyttelyssä aaltolaiset eri aloilta kertovat, mitä toivo heille merkitsee ja miten he auttavat rakentamaan toiveikkaampaa yhteiskuntaa esimerkiksi tasa-arvoisen muodin, tekoälyn tai uusien kvanttimateriaalien avulla.
Lue lisää uutisia
Katalyysi uudessa valossa: mikrotason vuorovaikutukset voivat tehostaa puhtaan energian teknologioita
Uusi tutkimus avaa tarkemman näkymän siihen, miten katalyytit toimivat kemiallisten reaktioiden aikana. Löydös voi auttaa kehittämään tehokkaampia materiaaleja esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon ja kestävämpään kemianteollisuuteen.
Vuosikatselmus loi katsauksen menneeseen vuoteen
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa tehtiin kattava katsaus kuluneeseen vuoteen ja palkittiin ansioituneita yhteisön jäseniä.
Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.