Uutiset

Aalto-1-satelliitti integroitiin kiinnityssäiliöön Hollannin Delftissä

Viimeisten testien jälkeen Aalto-1 jatkaa matkaa kohti Falcon-9-raketin laukaisupaikkaa, Yhdysvaltojen länsirannikkoa.

Aalto-1-satelliitti on nyt integroitu kiinnityssäiliön sisään. Kiinnityssäiliö asennetaan myöhemmin kantoraketin nokkaan. Kuva Jari Mäkinen.

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Viimeiset testit tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistettiin kosteus, ja se pakattiin erityisturvallisesti kuljetusta varten. Näin pystyimme varmistamaan, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliitti integroitiin Hollannissa Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön, jossa se kuljetetaan avaruuteen yhdessä muiden pienten satelliittien kanssa.  Aalto-1 tiimi, Antti Kestilä, Tuomas Tikka ja Nemanja Jovanović ovat paikan päällä Hollannissa, jossa he tekivät viimeiset tarkistukset satelliitin järjestelmille. Säiliö satelliitteineen kiinnitetään myöhemmin Yhdysvalloissa SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla. SHERPA- järjestelmä ja sen kantamat kymmenet satelliitit liitetään Falcon-9-rakettiin myöhemmin kesä- tai heinäkuussa.

Falcon-9-raketin laukaisun on määrä tapahtua heinäkuussa, mutta viivästykset eivät ole tällä alalla epätavallisia.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä avaruuteen päästyään satelliitti aloittaa tieteelliset mittaukset. Missiota  ja mittauksia ohjataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks toteaa.

Aalto-1-tiimin Tuomas Tikka tekee viimeisiä tarkistuksia satelliitille ennen kuin se laitetaan kiinnityssäiliön sisään. Kuva Jari Mäkinen.

Nanosatelliitti on opiskelijoiden taidonnäyte

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat suunnitelleet satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, esimerkiksi radiot, rungon, antennit ja aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot, eli päätietokone, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta radiolinkin kautta Otaniemen maa-asemalle.

Seuraavana lähtövuoroa odottaa Aalto-2 -satelliitti. Myös Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012. Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle.

äپٴDz:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

(aalto1.fi)

(youtube.com)

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tummaan takkiin pukeutunut henkilö seisoo ulkona monikerroksisen rakennuksen edessä, jossa on paljon ikkunoita.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.
Valkoinen sylinterimäinen kone, jossa 'Aalto University' logo teollisuusympäristössä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto sai oman kvanttitietokoneen – AaltoQ20 kouluttaa tulevaisuuden kvanttiosaajat

AaltoQ20 on maailmallakin harvinainen ja Suomessa täysin ainutlaatuinen huipputason kvanttitietokone, jolla paitsi koulutetaan tulevaisuuden osaajia, myös tutkitaan kvantti-ilmiöitä ja kehitetään uutta teknologiaa.
Marjo-Riitta Diehl profile picture
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä

Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
äitiysvapaalta takaisin töihin -kuvituskuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa

Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.