ºÚÁÏÍø

Järjestyksessä yhdeksästoista Venetsian arkkitehtuuribiennaali aukeaa toukokuussa 2025. Tänä vuonna Suomi vastaa oman paviljonkinsa lisäksi Pohjoismaisesta paviljongista, ja suomalaisedustus näkyy ennennäkemättömän laajasti biennaalin päänäyttelyssä. Aalto ARTSin tutkijat ja alumnit ovat näyttävästi mukana suomalaisohjelmassa.

Suomen paviljongissa arkkitehtien ja Aalto ARTS -alumnien Ella Kairan ja Matti Jänkälän kuratoima näyttely The Pavilion – Architecture of Stewardship tutkii rakennetun ympäristön ammattilaisten muuttuvaa roolia. Rakennetun ympäristön luominen ja ylläpito on monialaista työtä, jossa arkkitehdeillä ja insinööreillä, rakennustyöläisillä, korjaussuunnittelijoilla, huoltohenkilökunnalla ja siivoojilla on jokaisella keskeinen roolinsa. Tutkimuskohteena on itse näyttelyrakennus, Alvar ja Elissa Aallon suunnittelema Suomen paviljonki.

Arkkitehtuuribiennaalin teema, Intelligens. Natural. Artificial. Collective, kertoo pääkuraattori Carlo Rattin mukaan moninaisesta, osallistavasta ja mielikuvituksellisesta älykkyydestä. Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä vuonna kuraattori on kutsunut työryhmiä mukaan toteuttamaan päänäyttelyä. Näyttelyyn on lisäksi voinut ensimmäistä kertaa esittää ideansa Rattin järjestämän avoimen haun kautta. 

Biennaalin päänäyttelyyn osallistuu peräti kolme suomalaista työryhmää.

Arkkitehdit, Aallon väitöskirjatutkijat Maiju Suomi ja Elina Koivisto kutsuttiin mukaan päänäyttelyyn kansainvälisen Space for Ideas -haun kautta luonnon ja kulttuurin luonnetta suhdetta tarkastelevalla Alusta-paviljongillaan. Lukuisia vierailijoita esimerkiksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon pihalla ilahduttanut ihmisten ja toislajisten eliöiden kohtaamispaikka esitellään seuraavaksi Venetsiassa.

Arkkitehti Jaakko Heikkilän ja muotoilija Emil Lyytikän installaatio Soft Infrastructure valittiin mukaan Biennale College Architetturan nuorille suunnatun haun kautta. Installaatio tutkii järviruo'on käyttöä kestävänä materiaalina eroosionhallinnassa ekosysteemejä häiritsevien synteettisten ratkaisujen sijaan. 

Projektin ytimessä on yhteisön osallistaminen, joka heijastuu suomalaisesta talkooperinteestä – yhteistä työskentelyä yhteiseksi hyväksi. Installaatio tuo esiin infrastruktuurin arkkitehtonisen arvon osana kulttuuri- tai luonnonmaisemaa. Molemmat ovat hiljattain valmistuneita Aalto ARTS -alumneja.  

Kolmas päänäyttelyyn kutsutuista on Ukrainan Harkovassa vierailevana professorina toimiva arkkitehti, TKK:n alumni Marco Casagrande, joka osallistuu biennaaliin jo kuudetta kertaa. Casagranden näyttelykokonaisuus tulee käsittelemään arkkitehdin työtä biourbanismin, ekologisen kaupunkirestauraation ja kaupunkimittakaavaisen kiertotalouden parissa sodan tuhoamassa Harkovassa.

Suomalaisväriä nähdään myös Pohjoismaisessa paviljongissa, joka on Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisomistuksessa. Maat vastaavat näyttelyistä vuorovuosittain, ja vuoden 2025 näyttelyn tuotannosta vastaa Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruona työryhmineen on valittu luomaan paviljonkiin Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen näyttelyn. Se tutkii tilojen vaikutusta kehoihin ja yhteiskuntaan. Näyttelyn kuraattori on arkkitehti Kaisa Karvinen Arkkitehtuuri- ja designmuseosta.