Uutiset

Aalto Behavioral Laboratory – käyttäytymistutkimusta kaikille

Aalto Behavioral Laboratory avattiin viime syksynä Otaniemessä ja on sen jälkeen tarjonnut monipuolisia palveluita tutkijoille.

Aalto Behavioral Laboratory (ABL) tarjoaa mittaustiloja ja -laitteita käyttäytymistutkimuksiin, joita varten laboratoriossa on kaksi mittaushuonetta sekä eri stimulus- ja monitorijärjestelmiä. ABL sijaitsee Magneettitalossa (Otakaari 5) – samassa talossa ovat myös Aalto NeuroImaging –tutkimusinfrastruktuurin AMI-keskus ja Aalto TMS laboratorio.

Laboratoriossa on mahdollista tehdä muun muassa lämpökamera-, silmänliike-, aivosähkökäyrä- (EEG), lihassähkökäyrä- (EMG), sydänsähkökäyrä- (ECG) , ihon sähköjohtavuus- (GSR) ja kiihtyvyysanturimittauksia. ABL on Aalto NeuroImaging (ANI) -henkilökunnan ylläpitämä ja sitä hallinnoi Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos.

- ABL tarjoaa hyvät tilat eri tutkijoille ja perusteellisen opastuksen laitteiden käyttäjille. Tarkoitus on, että kynnys tulla tänne on matala, Veli-Matti Saarinen, ABL:n tutkimusinsinööri kertoo.

Saarinen on valmistunut DI:ksi TKK:lta ja työskennellyt mm. silmänliikekameroiden parissa kymmenisen vuotta kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä (BRU) jo ennen ABL:ää. Saarisen työhön kuuluu esimerkiksi laboratorion ylläpito ja tekninen avustus.

Kuka tahansa on tervetullut mittaamaan ABL:n tiloissa, kunhan on ensin saanut tutkimukselleen puollon asianmukaiselta eettiseltä toimikunnalta.

- Mittaajien tekninen osaaminen ei ole kriittistä, sillä täältä saa apua myös laitteiden käyttöön, Saarinen kertoo. Mittausaikaan sisältyy niin tilat kuin laitteetkin, mutta myös henkilökunnan tuki. Apua saa tämän lisäksi jo kokeita suunniteltaessa ja koejärjestelmää rakennettaessa; myös erikoistoivomuksia otetaan mielellään vastaan. Syksystä alkaen laboratoriossa järjestetään myös eri laitteiden käyttökoulutuksia.

Tänä vuonna laboratorion käyttö on täysin ilmaista, vuodenvaihteen jälkeen asiaa tarkastellaan uudestaan.

Lämpökamera näyttää kohteiden säteilemän infrapunasäteilyn määrää. Infrapunakameralla voi mitata ihon tuottaman infrapunasäteilyn määrän vaihteluja esim. koehenkilön kasvoilta.

- Tärkeätä on saada tutkijat tietoisiksi tästä laboratoriosta ja sen tarjoamista kaikista mahdollisuuksista, Saarinen kertoo.

. Avoimien ovien aikana voi tutustua tiloihin, laitteisiin ja henkilökuntaan.

- Festivaleilla on esillä esimerkiksi silmänliikekamerat, joilla mitataan katseen suuntaa. Niillä on mahdollista tarkastella esim. mitä asioita on katsottu ja kuinka kauan? Lämpökameran demonstratiossa näemme miten eri asiat ja ihmiset säteilevät infrapunataajuuksilla ja kuinka tarkasti lämpökamera pystyy havaitsemaan esim käden jättämän lämpöjäljen.

Saarinen toivoo, että avoimet ovet saavat ihmiset entisestään innostumaan laboratoriosta ja käyttämään sen palveluita aktiivisesti tutkimuksissaan.

Laboratoriossa on kahdentyyppisiä silmänliikekameroita: päähän kiinnitettäviä mobiililaseja ja pöydällä sijaitsevia etälaitteita. Mobiilia laitetta voi käyttää myös laboratorion ulkopuolella, ja sen keräämää videokuvaa ja dataa voi seurata reaaliaikaisesti etäältä. Molemmissa laitetyypeissä on silmäkamera jonka perusteella katseen suunta lasketaan. Yhdistämällä  näkymäkameran videokuvaa ja silmien asentotietoja kullakin hetkellä saadaan tietoa siitä, mihin ihminen kohdistaa katseensa ja miten silmät liikkuvat.

Laboratorioon kuuluu kaksi tutkimushuonetta, joista toinen  on sähköisesti suojattu huone.  Suojahuone toimii Faradayn häkkinä, vaimentaen ulkopuolisia sähköisiä ja radiotaajuisia häiriöitä EEG-mittauksissa.

Alta voi katsoa ABL:n esittelyvideon ja esimerkin päähän kiinnitettävän silmänliikekameran toiminnasta.

äپٴᲹ:

Veli-Matti Saarinen
veli-matti.saarinen@aalto.fi
+358 50 437 1591


  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.