Uutiset

Aalto ja Comptek Solutions kehittävät yhdessä ratkaisuja led-valojen aktiiviseen jäähtymiseen

SuperDevice-hankkeessa tutkitaan materiaalien sähköisiä ominaisuuksia ja niiden vaikutusta jäähdytystehokkuuteen.
Some of the samples made by the group
Jäähdytyksen mahdollistamiseksi tarvitaan materiaaleja ja rakenteita, joiden pinnalla tapahtuva rekombinaatio on minimaalista. Kuva: Aalto-yliopisto.

Led-valot ovat diodeja, jotka säteilevät intensiivisesti valoa niiden läpi johdetun sähkövirran ansiosta. Tutkimus on antanut viitteitä siitä, että valodiodit voi saada toimimaan siten, että niiden säteilemän energian määrä on suurempi kuin niiden kuluttama sähköenergia. Tämä johtuu siitä, että erittäin tehokkaat led-valot hyödyntävät myös lämpöenergiaa tuottaessaan valoa, jolloin ne voivat myös itse jäähtyä. Tätä ilmiötä kutsutaan elektroluminesenssijäähdytykseksi (ELC).

Ilmiö on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta sen havaitseminen käytännössä on ollut haastavaa. Aalto-yliopiston tutkijat akatemiatutkija Jani Oksasen johdolla tekevät nyt yhteistyötä suomalaisen puolijohteita kehittävän Comptek Solutionsin kanssa parantaakseen ledien jäähdytyssovelluksissa tarvittavia ominaisuuksia.

”Materiaalin pinnalla tapahtuva elektronien ja aukkojen rekombinaatio eli yhdistyminen on merkittävä jäähdytystehokkuuden pullonkaula pienillä ja keskisuurilla virrantiheyksillä. Se vaikuttaa myös merkittävästi siihen, voivatko ledit toimia suurella teholla ja samalla säilyttää erittäin korkean hyötysuhteen. Jäähdytyksen mahdollistamiseksi tarvitaan materiaaleja ja rakenteita, joiden pinnalla tapahtuva rekombinaatio on minimaalista”, Oksanen kertoo.

Oksanen ja hänen tiiminsä ovat jo aikaisemmissa tutkimuksissaan päätyneet siihen, että galliumarsenidi voisi olla ihanteellinen ehdokas jäähdytysdiodien materiaaliksi. Comptek Solutions taas on kehittänyt atomitasoisen pintakäsittelyteknologian nimeltään Kontrox. Sen avulla puolijohdemateriaalien pinnoille saadaan laadukas, symmetrinen ja vakaa oksidirakenne.

SuperDevice-hankkeessa tutkitaan Kontrox-teknologian toimivuutta jäähdytyssovelluksissa, joissa kaikki laitehäviöt on poistettava mahdollisimman täydellisesti. Tämä voi mahdollistaa uudenlaiset rakenteet, joissa myös pintarekombinaatio on lähes olematonta.

Hankkeessa hyödynnetään hallittua hapettumista huippuluokan yhdistepuolijohdelaitteissa. Hapettumisen avulla voidaan onnistua poistamaan rajoitteita, jotka hidastavat optisten jäähdytysteknologioiden kehittämistä. Ne voivat myöhemmin mullistaa puolijohdejäähdytyksen ja yleiset jäähdytyssovellukset.

äپٴDz:

Jani Oksanen
Akatemiatutkija
Aalto-yliopisto
jani.oksanen@aalto.fi

Vicente Calvo
Toimitusjohtaja
Comptek Solutions
vicente@comptek-solutions.com
puh. 044 240 4004

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuusi valkoista kasvoa ympäröi hymyilevän purppuran keskustan keltaisella taustalla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa

Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.