Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhdistävät voimansa tekoälytutkimuksessa
Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto perustavat Tekoälyn tutkimuskeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI). Keskuksen perustamisesta päätettiin maaliskuussa 2017, mistä lähtien sen toimintaa on valmisteltu. Alkuvuodesta 2018 toimintansa aloittava keskus tuo yhteen yliopistot, yritykset ja julkisen sektorin.
”Keskuksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa siinä, miten tekoälytutkimusta tuetaan. Visiona on, että huippututkimukseen perustuva tekoälyosaamisemme saatetaan mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön, jolloin se hyödyttäisi ihmisiä, yrityksiä ja viranomaisia heidän arjessaan”, sanoo FCAI:n valmistelussa mukana ollut Petri Myllymäki, joka toimii Aallon ja Helsingin yliopiston yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIITin johtajana.
Vielä muutama vuosikymmen sitten itsestään ajavat autot ja tietokoneen suorittama kuvien sisällön tunnistaminen tai kielenkääntäminen edustivat puhdasta scifiä. Nyt kaikista näistä teknologioista on jo tullut merkittävää bisnestä. Useimmille yrityksille tekoälyn hyödyntäminen on itse asiassa kohtalon kysymys: ne, jotka kykenevät ottamaan sen käyttöön, menestyvät, ja muut ovat vaarassa kuihtua.
Tekoälyn tutkimuskeskuksen FCAI:n tutkijat kehittävät tekoälyä, joka on luotettavaa, turvallista ja vaivatonta käyttää. Tutkijoiden kunnianhimo nousee suomalaisista huippusaavutuksista sekä vuosikymmenten ajalta että aivan viime ajoilta. Akateemikko Teuvo Kohosen pioneerityö neuroverkkojen parissa tunnetaan ympäri maailmaa. Parhaillaan Helsingin alueella tehdään huipputason tutkimusta useilla sellaisilla tutkimuksen aloilla, jotka voivat johtaa ennennäkemättömiin tieteellisiin läpimurtoihin.
Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Tavoitteena on, että tekoäly ymmärtää ihmisen tavoitteet ja osaa ottaa ne huomioon. Silloin tekoäly voi toimia aloitteellisesti mutta turvallisesti ja ihmistä häiritsemättä.
Helsingin alueen tekoälytutkijat ovat olleet uranuurtajia myös sen ratkomisessa, kuinka yksityisyyden suoja säilytetään, kun tietokoneohjelmalle syötetään henkilökohtaisia tietoja, tai miten suojata tekoälysovellukset hakkereilta ja vaaratilanteilta esimerkiksi lääketieteessä. Suomalaistutkijat edustavat maailman huippua myös siinä, miten algoritmia voi opettaa pienillä datamäärillä, kuten yksittäisen potilaan terveystiedoilla.
Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea.
Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea, koska laskentamalleja kehitetään samalla datalla ja ohjelmistoilla, joita yritykset myöhemmin hyödyntävät. Helsingin alueen tekoälytutkimus on jo johtanut useisiin eturivin yrityksiin, kuten Curious AI ja Etsimo.
Myös FCAI:n toiminnassa tulee olemaan alusta lähtien mukana joukko yrityksiä, joilla on mahdollisuus panostaa tutkimusyhteistyöhön paitsi taloudellisesti myös ajankäytön ja osaamisensa puolesta. ۳ٱٲösopimuksia solmitaan juuri nyt aktiivisesti. FCAI on jo vahvasti verkostoitunut myös kansainvälisesti, ja lisää yhteistyöhankkeita käynnistetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti muiden yliopistojen kanssa.
Helsingin seutu tarjoaa Pohjois-Euroopan mittakaavassa täysin ainutlaatuisen ja globaalistikin merkittävän ympäristön sekä tutkimukseen, innovaatioihin että niiden kaupallistamiseen. FCAIn vaikuttavuus syntyy paitsi tutkimuksesta myös alueen kasvuyritysten verkostosta, tekoälyyn liittyvästä jatkokoulutuksesta ja fiksuihin kokeiluihin kannustavasta julkishallinnosta.
FCAI järjestää 13. joulukuuta Dipolissa Espoossa Artificial Intelligence Day -tapahtuman, joka tuo yhteen tutkijat, yritykset ja julkisen sektorin edustajat. Tervetuloa keskustelemaan tekoälystä, muodostamaan verkostoja ja hyödyntämään muiden osallistujien osaamista! Lisätietoja ja ilmoittautuminen .
äپٴᲹ:
Samuel Kaski
akatemiaprofessori
Aalto-yliopisto
p. 050 305 8694
etunimi.sukunimi@aalto.fi
Arto Klami
apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
p. 050 582 3654
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Petri Myllymäki
professori, HIITin johtaja
p. 040 553 1162
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kai Puolamäki
Professor of Practice
Aalto-yliopisto
p. 050 352 1276
etunimi.sukunimi@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.