Aalto-yliopisto, Savonlinnan kaupunki ja Xamk tiivistävät yhteistyötään
Tänään solmitun aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa entisestään Savonlinnan Teknologiapuiston tutkimus- ja kehitystoimintaa erityisesti puukuidun muokkauksen ja uusien materiaali- ja prosessisovellutusten alalla. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi perustetaan uusi Aalto-yliopiston alainen biotuotetekniikan professuuri.
”Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voidaan jopa kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä ja samalla saavuttaa ilmastotavoitteet, kun raaka-aine hyödynnetään uusiksi, korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Siihen pääsemiseksi tarvitsemme uusia innovaatioita ja osaajia – ja siksi myös saumatonta, lähellä paikallisia toimijoita tapahtuvaa yhteistyötä”, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus sanoo.
Palkattava työelämäprofessori (Professor of Practice) työskentelee sekä Aalto-yliopistossa että Savonlinnan Teknologiapuistossa. Lisäksi hänen avukseen rekrytoidaan Aalto-yliopistoon nuorempi tutkija, joka keskittyy kansalliseen ja kansainväliseen tutkimushankevalmisteluun sekä kansainvälisen teollisuusyhteistyön edistämiseen.
”Aalto-yliopisto on Xamkin strateginen kumppani. Tämä konkretisoituu yhteistyön vahvistumisena Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun kanssa. Lujittuva yhteistyö on merkittävä osoitus Savonlinnassa sijaitsevan metsäbiotalouden tutkimusinfrastruktuurimme kansallisesta vaikuttavuudesta”, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.
100 miljoonan euron kasvu
Teknologiapuistossa on jo käynnissä laajaa metsäbiojalostuksen, sellu- ja kuitutekniikan sekä metsäteollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta. Yksi tutkimusyksiköistä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorio, jonka osana on AaltoCell-tutkimusympäristö. Kokonaisuus on kansallisesti yksi merkittävimpiä sellu- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja tuotekehityksen ajureita. Kuitulaboratorion toiminta on tuottanut jo yli 100 miljoonan euron viennin kasvun alueen yrityksille. ۳ٱٲötä tehdään kymmenien suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa.
”On hienoa, että Aalto-yliopiston toiminta Savonlinnan teknologiateollisuuskeskittymän kehitystyössä vahvistuu entisestään. Ammattikorkeakoulustamme valmistuvilla biotuotetekniikan insinööreillä on jo jatkokoulutusväylä diplomi-insinööreiksi Aalto-yliopistossa. Uusi professori voi toimia Savonlinnassa diplomi- ja väitöskirjatöiden ohjaajana savonlinnalaisten teknologiayritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa sekä hakea EU:n Horisontti-ohjelmasta rahoitusta Kuitulaboratorion tutkimustyön vahvistamiseen”, sanoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.
۳ٱٲötä rahoittavat Savonlinnan kaupunki, Aalto-yliopisto, Itä-Savon yliopistosäätiö, Suur-Savon Osuuspankki, Kerimäen Osuuspankki sekä Rantasalmen Osuuspankki.
Aalto-yliopisto käynnistää työelämäprofessorin ja tutkijan rekrytoinnin lähiaikoina.
Sopimuksen allekirjoittivat tänään Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus, Itä-Savon yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen ja säätiön asiamies Hannu Kurki, Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen, Kerimäen Osuuspankin toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi.
äپٴᲹ:
Kristiina Kruus
dekaani, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
p. 050 520 2471
kristiina.kruus@aalto.fi
Janne Laine
Savonlinnan kaupunginjohtaja
p. 044 417 4001
janne.laine@savonlinna.fi
Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
p. 040 670 5509
jyrki.koivikko@xamk.fi
Lue lisää uutisia
Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa
Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä
Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.
Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.