Uutiset

Aalto-yliopisto selvitti, mitä kansanedustajat ajattelevat Suomen kyberturvallisuudesta

Kyberturvallisuus on maallemme merkittävä liiketoimintamahdollisuus.

Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa, kansalaisten arkea ja liiketoimintaa. Koska kyberturvallisuuden käsite on itsessään edelleen epäselvä, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden asiantuntijat selvittivät ensi kertaa, mitä kansanedustajat ajattelevat aiheesta.

Kyselyssä painottuivat Suomen kyberturvallisuusstrategiassa esitetyt kymmenen strategista linjausta. Suomen kyberturvallisuusstrategian visio ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on vaativa myös kansanedustajien mielestä. Vastausten perusteella kansanedustajat eivät koe Suomen saavuttaneen kyberturvallisuuden maailmanlaajuista edelläkävijyyttä.

– Kyberturvallisuusstrategian ilmestymisen jälkeen vuonna 2013 Suomessa on tehty hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Yleistä varautumista kyberuhkia vastaan on parannettu eri sektoreilla, ja Suomeen on muun muassa perustettu Kyberturvallisuuskeskus, Poliisille oma kyberrikostorjuntakeskus ja alan yritykset ovat perustaneet oman yhteistyöverkostonsa. Tulevaisuudessa resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin, Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll toteaa.

Kansanedustajat näkevät kyberturvallisuusalan merkittävänä liiketoiminnallisena mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Alan globaalin markkinoiden arvioidaankin olevan lähivuosina voimakkaassa kasvussa.

– Suomella on hyödynnettävissä vahva kansainvälinen luottamuspääoma, sillä luottamus on turvallisuusalalla ehdottomasti avainroolissa. Luottamus vaikuttaa siihen, mitä palveluita ja ratkaisuja tulevaisuudessa tullaan käyttämään, Limnéll jatkaa.

Kansalaisten tietoisuuden tasossa parannettavaa

Kyselyn mukaan arvio yleisestä kyberturvallisuuden tietoisuuden tasosta suomalaisessa yhteiskunnassa on suhteellisen heikko. Kansanedustajien mukaan yleisessä tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa, ja sen lisäämisen tuleekin olla yksi suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden painopistealueita lähivuosina.

– Digitaalisen turvallisuuden kehittämisessä on kyse hitaasti muuttuvasta kulttuurista ja sen luomisesta, jotta turvallisuus tulee osaksi välttämätöntä kansalaistaitoamme, Limnéll muistuttaa.

Kyberturvallisuuskyselyn tulokset luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa

äپٴᲹ:
Professori Jarno Limnéll
p. 040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Twitter: @JarnoLim

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Musta teksti keltaisella: “#9” ja rivi maailman taide- ja muotoilurankingista (QS 2026).
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras

Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.