ºÚÁÏÍø

07.04.2021

Aalto-yliopiston professorineuvosto on huolissaan siitä, että Business Finlandin viennin edistämisvaatimukset syventävät tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välistä kuilua ja heikentävät edelleen yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä.

Aalto-yliopiston professorineuvosto ilmaisee elinkeinoministeri Mika Lintilälle, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle sekä Business Finlandille (BF) tänään 7.4.2021 lähettämässään kirjeessä syvän huolensa Suomen innovaatiojärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Professorineuvosto on huolissaan siitä, että Business Finlandin viennin edistämisvaatimukset tekevät nyt ja tulevaisuudessa mahdottomaksi suurimman osan yliopistojen innovaatiotoiminnasta, syventävät tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välistä kuilua ja heikentävät entisestään viime vuosien aikana jo vähentynyttä yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Business Finlandin tehtäviin kuuluu innovaatioiden edistäminen erilaisia rahoitustapoja käyttäen. Esimerkiksi vuonna 2019 se antoi 109 miljoonaa Euroa tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI)  -toiminnan tukea julkisille toimijoille, kuten yliopistoille ja VTT:lle. Yksi rahoitustapa ovat yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteiset TKI-hankkeet, niin kutsutut yhteisinnovointihankkeet.

Keväällä 2021 BF nosti tällaisten hankkeiden tärkeimmäksi rahoituskriteeriksi viennin edistämisen. Rahoituksen vaatimuksena on, että hanke sitoutuu lisäämään vientiä 30–50-kertaa BF:ltä saamansa rahoituksen verran. Vaatimus koskee pääosaa yhteisinnovointihankkeista.

Professorineuvosto muistuttaa kirjeessään, että yliopistojen tehtävä on lain mukaan tutkimus, siihen perustuva opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tehtävälistalla ei mainita viennin edistämistä.

Viennin edistäminen ja innovaatiotoiminta ovat kaksi eri asiaa. Molempia tarvitaan, eikä kumpikaan korvaa toista.

Vientivaatimusten nostaminen nykyiseen rooliin Business Finlandin rahoituskriteerinäuhkaa koko innovaatiojärjestelmän toimivuutta, ja sen vallitessa ei ole mahdollista esimerkiksi panostaa kestävän kehityksen tai digitalisaation asettamiin valtaviin tutkimuksellisiin ja teknologiahaasteisiin. Vientivaatimuksen alainen rahoitus kohdistuu tuotekehitykseen tai parhaimmillaankin vain pirstaleiseen tutkimukseen. Lisäksi yritysten ja yliopistojen yhteistyö – joka on ollut yksi Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisesti arvostetuimmista piirteistä – tulee kärsimään.

Kestävän kasvun työryhmä luovutti 24.2.2021 TEM:lle raportin, jonka mukaan Suomen innovaatiojärjestelmän tämänhetkinen suurin heikkous on sen johtamisen hajanaisuus sekä innovaatiopolitiikan lyhytjänteisyys. Raportti myös arvioi yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön heikentyneen viimeisen 12 vuoden aikana. Professorineuvoston näkemyksen mukaan, viennin edistämisen nostaminen nykyiseen rooliin yhteisinnovointihankkeiden kynnysehtona on hyvä esimerkki tällaisesta lyhytjänteisyydestä.

Professorineuvosto päätyy toteamaan, että syntynyt tilanne hankkeiden arvioinnissa kertoo, että prosessi, jolla Business Finlandin eri rahoitusinstrumenttien toimivuutta arvioidaan ja kehitetään, ei ole toimiva. Niiden toimivuus pitäisi professorineuvoston mielestä ottaa jatkuvan kehittämisen kohteeksi ja luoda sitä varten toimiva pysyväisluontoinen järjestely, jossa kerätään jatkuvasti palautetta kaikilta BF:n asiakkailta sekä työstetään ja arvioidaan sitä. Lisäksi kehittämiseen kuuluu innovaatiojärjestelmän omaa tutkimusta. Tavoite olisi antaa opitun perusteella kehittämissuosituksia.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet professorineuvoston pysyvän toimikunnan jäsenet ja se on jätetty työ- ja elinkeinoministeriölle, opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Business Finlandille tänään 7.4.2021.

Lisää tietoja asiasta antavat professori Raimo Kantola (raimo.kantola@aalto.fi) puh. 040-750 1636 ja professorineuvostoneuvoston puheenjohtaja professori Katja Hölttä-Otto (katja.holtta-otto@aalto.fi), puh. 050-436 1868.