ºÚÁÏÍø

Uutiset

Aalto-yliopiston tutkijat ennustivat uuden kvanttiaineen olemassaolon

Tuloksella on merkitystä uusien kvanttiaineen olomuotojen etsinnässä ja mahdollisesti tulevaisuuden elektroniikan sovelluksissa.

Tutkijoiden ennustama topologisen suprajohteen olomuoto pinnalla. Punaiset nuolet kuvaavat magneettisia atomeja, esimerkiksi rauta-atomeja, jotka muodostavat säännöllisen rakenteen suprajohtavan metallin päälle. Topologisen suprajohtavan aluetta reunustavat yhteen suuntaa kulkevat reunatilat.

Aalto-yliopiston tutkijat onnistuivat ennustamaan, että matalissa lämpötiloissa esiintyvien suprajohteiden pinnat voivat muuttua topologisiksi suprajohteiksi, kun pinnalle asetetaan magneettisia rauta-atomeja säännölliseen muotoon. Uusimpiin matemaattisiin ja fysikaalisiin malleihin perustuvalla havainnolla on merkitystä uusien kvanttiaineen olomuotojen etsinnässä ja mahdollisesti tulevaisuuden elektroniikan sovelluksissa. Tulos julkaistiin juuri .

Eksoottisia hiukkasia

Suprajohtavuudella tarkoitetaan ominaisuutta, jossa aineen resistiivisyys katoaa tietyssä lämpötilassa.

– Nykyisin tiedetään, että kvanttitilassa sähkövirta kulkee suprajohtavien metallien pinnoilla ilman vastusta. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, jota halusimme tutkia lisää. Topologiset suprajohteet eroavat tavallisista siinä, että niiden reunoilla kiertää jatkuvasti virtaa, jossa esiintyy eksoottisia hiukkasia, Majoranan fermioneja. Näistä hiukkasista saatiin luotettavia signaaleita kokeissa viime vuoden lopulla, kertoo akatemiatutkija Teemu Ojanen Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriosta.

– Topologisesti suprajohtavan pinnan reunatilat ovat yhdensuuntaisia ja mahdollistavat siten virran kuljetuksen vain yhteen suuntaan. Reunatilojen lukumäärä ja suunta voivat kuitenkin vaihdella. Sitä voisi verrata liikenneympyrään, jossa kaistojen lukumäärä ja kulkusuunta voivat vaihdella, Ojanen jatkaa.

Majoranan fermioneilla on teoreettisesti ennustettu olevan ominaisuuksia, joiden avulla voidaan luoda monimutkaisia kvanttitiloja esimerkiksi palmikoimalla hiukkasia toistensa ympäri. Näin syntyneitä rakenteita voidaan hyödyntää tiedon koodaamiseen, ja niiden tulevaisuuden sovellusalueet lienevät kvanttitietokoneissa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Akatemiatutkija Teemu Ojanen
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun Kylmälaboratorio
teemu.ojanen@aalto.fi
Puh. 040 510 5406

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme ihmistä puistossa, taustalla vuoria. Yksi istuu penkillä, kaksi seisoo maisemaa katsellen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi tai tutkijaksi Université Grenoble Alpes:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva Université Grenoble Alpes (UGA) on avannut haun kansainvälisten tutkijoiden lyhytaikaisille vierailuille.
Keskellä valokuva Eloi Molinerista ja tiimitovereista konferenssin lavalla, ympärillä kuvat palkinnoista.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Eloi Moliner on tehnyt historiaa viisinkertaisena palkinnonsaajana

Eloi Moliner on yksi Aalto-yliopiston palkituimmista väitöskirjatutkijoista; haluamme juhlia hänen menestystään ja panosta signaalinkäsittelyn alalla.
Kaksi ihmistä, Matti Alahuhta ja Sari Baldauf, istuvat harmaissa nojatuoleissa tumman verhon edessä. Toinen pukeutunut siniseen pukuun, toinen ruskeaan mekkoon.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahden miljoonan lahjoitus Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan – lahjoittajina Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila

Monialainen kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua.
Ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2027.
Henkilö, jolla on värikäs paita ja ruskea hattu, puhuu mikrofoniin, taustalla kuva metsänäkymästä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus hyvinvoinnista osoittaa: vapaus valita tekee onnellisemmaksi – erityisesti vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa

Autonomia eli kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä on yhteydessä hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Tuore tutkimus kertoo, että sen merkitys onnellisuudelle korostuu vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa.