Uutiset

Aalto-yliopiston tutkijat paljastavat tunteiden kartat kehossa

Aalto-yliopiston tutkijat ovat paljastaneet miten erilaiset tunteet muuttavat kehon toimintaa.
aalto_university_research_sci_emotionbodies_web_en.jpg
Tunteiden kehonkartat. Kuvitus: Lauri Nummenmaa et al. 2014

Tunteiden avulla mielemme ja kehomme toiminta muuntuvat vastaamaan ympäristössä havaitsemiamme haasteita. Tällaiset kehon toiminnan muutokset ovat tärkeä osa tunnekokemusta: Esimeriksi jännitys saattaa tuntua kipristyksenä vatsan pohjassa kun taas rakastuminen saattaa tuntua lämpiminä aaltoina koko kehossa. Aalto-yliopiston tutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, kuinka tunteet kirjaimellisesti koetaan kehon välityksellä.

Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki yleisimmät tunteet aiheuttavat voimakkaita tuntemuksia kehossa, ja että eri tunteet aiheuttavat keskenään erilaisia kehollisia tuntemuksia. Tunteisiin liittyvät keholliset tuntemukset olivat myös samanlaisia eri kulttuureissa (esimerkiksi Suomessa ja Taiwanissa), mikä osoittaa että tunteet ovat biologisesti määräytyneitä, lajinkehityksessä syntyneitä selviytymismekanismeja.

"Tunteisiin liittyvät kehon ja mielen muutokset valmistavat meidät reagoimaan tehokkaasti erilaisiin ympäristön uhkiin mutta toisaalta myös myönteisiin tapahtumiin kuten sosiaaliseen kanssakäymiseen. Omien kehon tilojen tunnistaminen aiheuttaa todennäköisesti meille tietoisen tunnekokemuksen, kuten esimerkiksi kokemuksen siitä että olemme iloisia", kertoo professori Lauri Nummenmaa Aalto-yliopistosta.

"Tuloksilla on laajaa merkitystä tunteiden ja niiden kehollisen perustan ymmärtämiselle. Toisaalta tulokset auttavat ymmärtämään erilaisia tunne-elämän häiriötiloja, ja tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia niiden diagnostiikkaan."

Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 700 henkilöä Suomesta , Ruotsista ja Taiwanista. Osallistujille tuotettiin erilaisia tunnetiloja, jonka jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista alueet, joiden toiminnan he kokivat heikkenevän tai voimistuvan.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto (ERC), Suomen Akatemia ja Aalto-yliopisto (aivoAALTO-projekti).

Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi 30.12.2013 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS)-tiedejulkaisussaan.

ܱäܱ첹:

äپٴᲹ:
Professori Lauri Nummenmaa
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
lauri.nummenmaa@aalto.fi
p. 050 431 9931

Tutkija Enrico Glerean
Aalto-yliopisto 
enrico.glerean@aalto.fi
p. 050 594 3377

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.
Henkilö valkoisessa puserossa puhuu mikrofoniin, taustalla esityskalvot heijastuvat seinälle.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Tuuli Mattelmäki: “Oivallus syntyy usein yllätyksen kautta”

Muotoilun professori tutkii, miten luovat ja empaattiset työtavat voivat edistää yhteiskunnallista muutosta ja ekososiaalista kestävyyttä.