ºÚÁÏÍø

Uutiset

Aalto-yliopistossa tehtiin Suomen ensimmäinen 4G:llä kauko-ohjattu multikopterilento

Tulevaisuudessa koptereiden 4G-ohjaus voi helpottaa esimerkiksi pelastustöitä hankalissa paikoissa.
4G:llä kauko-ohjattu multikopteri. Kuva: Lassi Sundqvist

Lento tehtiin kuusiroottorisella pienoiskopterilla Nokian LTE/4G-testiverkossa Espoon Otaniemessä. Onnistunut kehitysprojekti ja koelento osoittavat, että LTE/4G-teknologia venyy tutkimuskäytössä kopterin ohjaukseen.

Ohjaus mobiiliverkon kautta mahdollistaa laajan toimintasäteen ja rakennuksen sisältä ohjattavat lennot ilman näköyhteyttä, videokameran ja mittareiden varassa.

– Tutkimus osoittaa, että 4G on riittävän nopea moneen tarkoitukseen. 4G tuo mobiiliteknologian harrastekäyttöön ja avaa lukuisia sovellusmahdollisuuksia ammattikäytölle. Tosin taitolento käsiohjauksella vaatinee 5G:n nopeuden, sanoo tutkimusassistentti Lassi Sundqvist tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta.

Perinteisesti erilaisia lennokkeja ohjataan 2,4 gigahertsin radio-ohjaimella suoraan näköhavaintoon tukeutuen. Ohjattavuutta rajoittaa noin yhden kilometrin kantosäde, joka ei ulotu esimerkiksi rakennusten taakse.

Mobiiliverkon kautta tapahtuva kauko-ohjaus mahdollistaa lentojen paremman seurattavuuden ja lennokkien paikannettavuuden mahdollisissa ongelmatilanteissa.

– 4G voi helpottaa ja säästää resursseja esimerkiksi pelastustyössä tai vaikkapa sähkölinjojen vianselvityksessä.

Mahdollisuuksia ja uhkia

Käytön laajentumista julkisiin verkkoihin rajoittaa toistaiseksi lainsäädäntö.

– 4G-verkon käyttöön koptereiden kauko-ohjauksessa liittyy paitsi mahdollisuuksia, myös uhkia. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntöä selvitetään ja kehitetään, sanoo professori Heikki Hämmäinen tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta.

Myös mobiiliverkon laatuominaisuuksien kehittämiseksi tarvitaan lisätutkimusta. Tutkittavia asioita ovat esimerkiksi verkkopalvelun laatu (QoS) ja sen vaihtelu esimerkiksi tukiaseman vaihtuessa.

Tutkimus on osa tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella tehtävää mobiiliverkkojen tutkimusta sekä laitoksella työskentelevän Lassi Sundqvistin diplomityötä.

(YouTube)

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð»å´Ç³Ù:

Professori Heikki Hämmäinen
Aalto-yliopisto
Sähkötekniikan korkeakoulu
heikki.hammainen@aalto.fi
puh. 050 384 1696

Tekniikan kandidaatti Lassi Sundqvist
Aalto-yliopisto
Sähkötekniikan korkeakoulu
lassi.sundqvist@aalto.fi
puh. 0400 621 707

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.