ºÚÁÏÍø

Podcast-sarja palaa syksyllä uuden kolmannen kauden merkeissä, jonka tuottaa ETLA yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Podcastia isännöi edelliseltä kaudelta tuttu kolmikko: Aalto-yliopiston lehtori ja Etlan johtava tutkija Timo Seppälä, Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson ja juontajana sarjayrittäjä William von der Pahlen.

Alustatalouden faktat ja myytit sukeltaa tälläkin kaudella alustatalouden syvään päätyyn ja pyrkii selkiyttämään kuulijoille alustatalouden mysteerejä ajankohtaisten ilmiöiden kautta. Kolmannella tuotantokaudella tänä syksynä podcastissa on luvassa keskustelua muun muassa alustatalouden sääntelystä, kiertotalouden ja alustatalouden yhteydestä, SOTE-alustasta ja teknologiahypestä.

Kahdeksanosaisesta podcastista ilmestyy uusi jakso joka toinen torstai. Lisäksi bonuksena kuullaan englanninkielinen erikoisjakso, joka liittyy monivuotiseen BRIE-ETLA -tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena on havaita ajoissa talouden häiriöitä, kompastuskiviä ja haasteita, kuten myös herättää keskustelua ja tuottaa ratkaisuja ennalta nähtyihin ongelmatilanteisiin.

Mitkä ovat päästökaupan vaikutukset markkinoihin ja kuluttajiin?

Torstaina 6.lokakuuta julkaistussa kauden ensimmäisessä jaksossa aiheena on päästökauppa, ja miten päästöjä on mahdollista käytännössä kompensoida. Kuluttajien on monesti vaikea ymmärtää, mitä kompensaatiolla tarkoitetaan ja mihin kompensaationa kerätyt varat käytetään. Kompensointia pohtivat von der Pahlenin ja Seppälän kanssa jakson vieraat: Compensaten vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskeala ja Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, joka on tutkinut hiilitullien ja päästökaupan talousvaikutuksia.

Etlan Kuusen mukaan yksi keskeinen kysymys on, kuinka päästökauppajärjestelmä ja ilmastotoimet saataisiin laajennettua Euroopan ulkopuolelle – sinne, missä kompensaatiojärjestelmienkin painopiste on nyt. Eurooppaan ehdotetut hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta ne pitävät sisällään myös monia ongelmia ja tullien käytännön toteuttamiseen liittyy haasteita.

− Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa joudumme tekemään enemmän yksipuolista ilmastopolitiikkaa Euroopan sisällä. Muilla alueilla olemme välillisten vaikuttamiskeinojen, kuten hiilitullien ja hiilimekanismin, varassa. Tavallaan rankaisemme Euroopan ulkopuolelta tulevia tuotteita asettamalla tulleja, mutta se on vain yksi keino kannustaa muita maita vähentämään päästöjä. Myös tukemista ja yhteistyötä tarvitaan. Olen huolissani siitä, että hiilitullien seurauksena syntyvät kahdet markkinat EU:hun ja EU:n ulkopuolelle, joissa kauppaa käydään alueiden sisällä eikä tullimuurien yli. Lisäksi ongelmana voi olla, että saastuttava tuotanto valuu Euroopan ulkopuolelle, Kuusi huomauttaa jaksossa.

Timo Seppälä on usean vuoden ajan tutkinut ICT-sektorin ja sen toimitusketjun energian käyttöä ja päästöjä. Usein toimitusketjujen päästöjä ei kuitenkaan huomioida yritysten raportoinnissa. Näin ollen sektorin päästöt voivat olla oleellisesti raportoitua suuremmat. Seppälän mukaan päästökompensaatiossa keskeistä on yritysten vastuu.

− Kompensaatiomaksut eivät kuulu kuluttajille vaan vastuu niistä tulisi olla yrityksillä, ja kustannusten tulisi näkyä tuote- ja palveluhinnoissa. Kun vastuu on yrityksillä, ei ole tarvetta erillisille lainsäädännöllisille toimenpiteille kompensaation keräämiseksi vaan kompensaatio tulisikin nähdä osana yritysten laajempaa yhteiskuntavastuuta, Seppälä sanoo jaksossa.

teksti: Justiina Airas, ETLA