Älytarrojen tiedonsiirtonopeus voidaan yli kymmenkertaistaa
Aalto-yliopistossa väittelevä DI Joni Jantunen kehitti väitöstyössään ultralaajakaistaista impulssiradiojärjestelmää, jota voidaan hyödyntää langattomissa älytarroissa.
Ultralaajakaistaisessa tiedonsiirrossa käytetyn signaalin kaistanleveys on hyvin suuri (yli 500 MHz), mutta lähetysteho alhainen. Impulssiradion signaali koostuu lyhyistä pulsseista. Jantusen kehittämä uusi impulssiradiojärjestelmä mahdollistaa yli kymmenkertaisen tiedonsiirtonopeuden aiempiin toteutuksiin verrattuna sekä tallennuskapasiteetin mielekkään käytön siten, että käyttäjä saa vaikkapa älytarraan tallennetun videon siirrettyä puhelimeensa hyvin lyhyessä ajassa.
– Älytarroja varten kehitetyn tekniikan ansiosta älytarrojen lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvittavat toiminnot voidaan sisällyttää myös matkapuhelimeen ilman että puhelimen virrankulutus tai koko kasvavat kohtuuttomasti, Jantunen kertoo.
Esittelyvideoita ja kokoamisohjeita
Erilaisia etätunnisteita on tällä hetkellä käytössä esimerkiksi matkakorteissa, mutta niiden tiedonsiirtonopeus on alhainen ja pienen tallennuskapasiteetin takia niihin ei voida tallentaa esimerkiksi kuvia, musiikkia tai videoita. Nopeaa tiedonsiirtoa hyödyntävien älytarrojen avulla puolestaan käytännössä mihin tahansa esineeseen tai paikkaan voidaan lisätä digitaalista tietoa ilman, että tarvitaan muuta infrastruktuuria tai laajakaistaista verkkoyhteyttä tiedonsiirtoon.
Älytarroja voidaan hyödyntää muun muassa myyntipakkauksissa, esitteissä tai osana tuotteita, jotka eivät muutoin sisällä paristoja tai virtalähdettä. Niihin voidaan liittää esimerkiksi esittelyvideo tai virtuaaliset kokoamisohjeet, jotka ovat luettavissa vaikka matkapuhelimella. Sähköiseen paperiin tai muuhun muunneltavaan materiaaliin liitettynä älytarra tarjoaa nopean tiedonsiirtoväylän. Tulevaisuudessa pakkauksen tai tuotteen ulkonäkökin voitaisiin siis muuttaa digitaalisesti, mikä mahdollistaa täysin uusia sovelluksia.
Älytarrojen toiminnot voidaan myös yhdistää antureihin. Näin sensoritieto voidaan tallentaa ympäristöstä kerätyn energian avulla, jolloin tiedonsiirto jatkokäsittelyä varten ei vaadi paristoa, mikä yksinkertaistaa sensorilaitteita.
Väitöskirja verkossa
äöپܳܲ
Väitöskirja ”An Impulse UWB Radio System for Remotely-Powered Wireless Memory Tag Applications” tarkastetaan Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 12.6.2015 klo 12, salissa S4, Otakaari 5, Espoo. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Pursula VTT:ltä.
äپٴᲹ:
Joni Jantunen
Puh. 050 483 6336
joni.jantunen@nokia.com
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.