Anna Valtonen taiteen ja luovien käytäntöjen vararehtoriksi
Dekaani Anna Valtonen vastaa vararehtorina taiteen ja luovien käytäntöjen kokonaisuudesta koko Aalto-yliopiston laajuisesti.
– Taide ja muotoilu ovat tärkeä osa monitieteellistä Aaltoa. Vararehtorin nimityksellä halusimme osaltaan vahvistaa taiteen ja luovien käytäntöjen roolia koko yliopistossa. Annan tausta ja monipuolinen osaaminen antavat erinomaiset eväät vararehtorin tehtävään, sanoo Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä.
Valtonen oli Aalto-yliopiston hallituksen jäsen vuosina 2008–2014. Hän on toiminut Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun dekaanina huhtikuusta 2014. Valtonen on hallituksen jäsen myös Aarhusin arkkitehtuurin korkeakoulussa. Ennen Aalto-yliopistoa hän toimi Uumajan yliopiston muotoilukorkeakoulun rehtorina. Valtonen suoritti taiteen tohtorin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2007, jossa hän on toiminut myös tutkijana ja hallituksen jäsenenä. Vuosina 1997–2009 Valtonen työskenteli eri tehtävissä Nokiassa, viimeksi nimikkeellä Head of Design Research & Foresight.
Nimitys tuli voimaan 15.10.2015.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Aalto-yliopiston viestintä
Laura Siira
p. 046 923 1633
laura.siira@aalto.fi
Kuva: Anni Hanén
Lue lisää uutisia
Aalto Creatives -esihautomon haku syksylle 2026 on auki
Seuraava Aalto Creatives -esihautomo alkaa syyskuussa. Hakuaika päättyy 7.9.2026. Aalto Creatives järjestää ohjelmasta kiinnostuneille infotilaisuuden torstaina 27.8. Infotilaisuudessa kuullaan ohjelmaan aiemmin osallistuneiden tiimien kokemuksia. Tapahtumassa on mahdollista tavata Aalto Creatives -tiimi ja kysyä hakemuksen jättämisestä.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat kaksi uutta suprajohdetta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä