Suomen ELLIS-instituutissa aloittaa 9 uutta professoria ryhmänjohtajina ja PS Fellow -positioissa
Aalto-yliopistoon tulee neljä uutta tekoälytutkimuksen professoria
Apulaisprofessori Jiancheng Yang kehittää parempia terveydenhuollon ratkaisuja tekoälyn avulla
Yang on yksi yhdeksästä Suomen ELLIS-instituuttiin liittyneistä ryhmänjohtajista.
Apulaisprofessori Jiancheng Yang liittyi Suomen ELLIS-instituuttiin ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakouluun lokakuussa 2025. Työssään Yang haluaa keskittyä kehittämään tekoälymalleja (englanniksi foundation models) keuhkosyövän ja sydänsairauksien hoitoon.
Mitä tutkit ja miksi?
Tutkin tekoälyä terveydenhuollon alalla. Tavoitteenamme on luoda tekoälymalleja, jotka tarjoavat parempaa tukea terveydenhuollon päätöksentekoon, kuten diagnoosiin ja hoitoon. Tekninen osaamiseni on spatiaalinen älykkyys, jossa keskityn 3D-näköön ja geometriaan, generatiiviseen tekoälyyn ja multimodaaliseen koneoppimiseen.
Toivon voivani kehittää tekoälypohjaisia digitaalisia kaksosia, jotka voivat toistaa lääketieteellisiä havaintoja ja parantaa päätöksentekoa terveydenhuollossa. Monitieteisessä tekoälytutkimuksessa on paljon mahdollisuuksia, jotka tuottavat aidosti hyötyä yhteiskunnalle.
Miten sinusta tuli tutkija?
En alun perin suunnitellut ryhtyväni tutkijaksi, enkä aikonut jäädä akateemiselle uralle ennen tohtoriopintojani. Päädyin kuitenkin tarttumaan minulle tarjottuihin tilaisuuksiin, kun niitä ilmaantui. Innostuin innovaatioista ja halusin ratkaista todellisia ongelmia.
Mikä on ollut urasi kohokohta?
Minut tunnetaan usein MedMNIST-projektistani, joka on laajasti käytetty lääketieteellinen tietokanta. Projekti käynnistettiin vuonna 2021 ja laajennettiin vuonna 2023. Monipuolisuutensa ja skaalautuvuutensa vuoksi se hyödyttää sekä lääketieteellistä että koneoppimisen tutkimusta.
Olen myös ylpeä siitä, että olen voinut muuntaa tutkimustuloksiani käytännön vaikutuksiksi yrittäjyyden avulla. ۳ٱٲö lääkäreiden ja sairaaloiden kanssa ympäri maailmaa mahdollistaa työkalujemme, kuten varhaisen vaiheen keuhkosyövän seulonnan, soveltamisen käytäntöön. Tästä on ollut merkittävää hyötyä potilaille ja heidän perheilleen. Yksi esimerkki tekoälyn hyödyllisyydestä terveydenhuollossa onkin syövän varhaisempi havaitseminen, mikä auttaa kyseisen sairauden hoidossa.
Millainen on hyvä tutkija?
Akateeminen maailma on täydellinen paikka täysin uudenlaisten innovaatioiden luomiseen. Hyvä tutkija on rohkea ja sitoutunut etsimään ratkaisuja haastaviin (mutta ratkaistavissa oleviin) ongelmiin ja luomaan vaikuttavia tuloksia.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Lähitulevaisuudessa aion rakentaa tutkimusryhmääni, ja hyödyntää rahoitusta ja yhteiskumppanuuksia, jotta voimme kehittää tekoälymalleja, jotka keskittyvät tiettyihin sairauksiin, kuten keuhkosyöpään ja sydänsairauksiin. Pidemmällä aikavälillä tavoitteenamme on luoda näille aloille teollisuusstandardi, joka perustuu tietokantoihimme ja työkaluihimme. Haluamme olla edelläkävijöitä täysin uudenlaisissa innovaatioissa, jotka vaikuttavat merkittävästi terveydenhuoltoon samalla tavalla kuin kirurgisia robotteja valmistava DaVinci Robotics.
Read more
Suomen ELLIS-instituutti on merkittävä tutkimuskeskittymä European Laboratory for Learning and Intelligent Systems-verkostossa, joka edustaa eurooppalaista tekoälyn ja koneoppimisen huippututkimusta.
Suomeen perustettu ELLIS-instituutti rakentaa tekoälyn uusia perusteita
Tekoälyä ja koneoppimista vauhdittamaan TKI-toimintaa, parantamaan ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä sekä luomaan uusia tieteellisiä avauksia.
Lue lisää uutisia
Hannu Martola on nimitetty Aallon alumniverkoston johtoryhmän puheenjohtajaksi
Johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Esa Arola, Eila Lindroos ja Terttu Sopanen. Johtoryhmässä jatkavat Ari Bertula, Ossi Leikola, Laura Nikola ja Katja Soini.
Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden avoimiin koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, henkilödata ja tutkimusetiikka
Koulutustarjonnassa on jälleen myös uusia aiheita. Rekisteröityminen keväälle 2026 on avattu.
”Koko urani meribiologista kestävyystieteilijäksi on ollut erittäin mielenkiintoinen”
Työelämäprofessori Eeva Furman on tehnyt suurimman osan työurastaan monitieteistä tutkimusta kestävyystieteissä.