Uutiset

Apuraha avasi oven Princetoniin

Joel Röntynen jatkaa topologisten materiaalien tutkimustaan alan kansainvälisessä ytimessä - naapurinaan yksi tämän vuoden nobelisteista.
Tutkijatohtori Joel Röntynen siirtyi syksyllä tutkimusalansa kansainvälistä huippua edustavaan Princetonin yliopistoon. Kuva Joel Röntynen.

Suomi-Amerikka Yhdistysten liiton myöntämä apuraha varmisti tutkijatohtori Joel Röntyselle paikan väitöskirjan jälkeisiin jatko-opintoihin ja tutkimukseen amerikkalaisessa huippuyliopistossa. SAYL:n Björn Savénin apuraha on tarkoitettu lahjakkaalle suomalaiselle talouden, kauppatieteiden tai tekniikan nuorelle jatko-opiskelijalle tai tutkijalle.

Alkukesästä väitellyt Röntynen tiesi jo hyvissä ajoin tähtäävänsä viimeistään post doc -vaiheessa USA:han, jonka kärkiyliopistoista etenkin Princeton, Stanford ja MIT tunnetaan tekniikan alan korkeatasoisesta tutkimuksestaan. Topologiset materiaalit, uudenlaiset ja erityislaatuiset aineet, ovat aktiivinen tutkimusala, sillä niiden suojatuilla reunatiloilla uskotaan olevan monia teknologisia sovellutuksia tulevaisuudessa.

Apurahan myötä Röntynen pääsee tutkimusalan kansainväliseen ytimeen.

”Alku on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tämän vuoden fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin omalle tutkimusalalleni, ja yksi palkinnon saajista, Duncan Haldane, istuu toiseksi viereisessä toimistossa minusta. Tämä on hienoa aikaa olla täällä”, kertoo apurahasta iloitseva Joel Röntynen Princetonin yliopistosta.

”Princetonissa pääsen jatkamaan väitöskirjani aihepiirin parissa ja tekemään yhteistyötä kokeellisten ryhmien kanssa. On hienoa päästä osalliseksi täällä tehtävään korkean profiilin tutkimukseen.”

Joel Röntynen on Princetonissa hyvässä seurassa. Naapuritoimistossa istuu yksi tämän vuoden fysiikan nobelisteista, Duncan Haldane.

Rima rohkeasti korkealle

Tyypillinen postdoc -kausi on kestoltaan kahdesta kolmeen vuoteen, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen huippuyliopistoihin vaadittava minimirahoitus on yleensä noin 40.000 dollaria. Joen Röntysen kohdalla Björn Savénin apuraha kattaa ensimmäisen vuoden, joten koko tutkimusjakson varmistamiseksi hän hakee sinnikkäästi rahoitusta myös muista lähteistä, kuten eri säätiöistä sekä Säätiöiden post doc -poolista.

Myös kontaktiverkostojen rakentaminen on tärkeää.

”Sain tohtoriopintojeni aikana paljon hyviä neuvoja professoreilta ja muilta tutkijoilta. Professori Christian Flindtiltä saamani tuki oli erittäin merkittävä asia koko prosessissa. Lisäksi olin etukäteen yhteydessä Princetonin yliopiston professori B. Andrei Bernevigiin ja sain häneltä kutsun tulla tekemään väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Princetoniin", Joel Röntynen kertoo.

Joel Röntysen viesti muille jatko-opiskelijoille on selvä.

”Ei kannata olla turhan ujo, vaan asettaa rima rohkeasti korkealle!”

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Beigepaitainen henkilö seisoo kädet levällään tiheiden keltaisten kukkapensaiden edessä ulkona
Opinnot Julkaistu:

Vaihto-opintojen jälkeen työelämään Suomessa

Aalto-yliopisto pyrkii tukemaan ja ohjaamaan opiskelijoita, jotka haluavat tutustua suomalaiseen työelämään ja työllistyä Suomessa.
Kaksi ihmistä istuu pöydän ääressä kannettavien tietokoneiden kanssa modernissa rakennuksessa, jossa on puuelementtejä ja valkoiset seinät.
Opinnot Julkaistu:

Uusia tiloja itsenäiseen opiskeluun

Lähes kaikissa kampuksen rakennuksissa on paikkoja itsenäiseen opiskeluun.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.