ºÚÁÏÍø

Tutkit algebraa ja matematiikan sovelluksia esimerkiksi biologiassa ja tietotekniikassa. Miten päädyit matemaatikoksi?

Matematiikanopettajilla lapsuuden kotimaassani Virossa oli asiassa merkittävä rooli. Kuudennella luokalla opettaja pyysi minua osallistumaan matematiikkakilpailuun, ja voitin. Osallistuin kilpailuihin yhteensä seitsemän vuoden ajan, ja ne olivat iso osa elämääni. Siksi oli luonnollista lähteä opiskelemaan matematiikkaa.

Nuorena osallistuin matematiikan lisäksi fysiikan, kemian ja jopa ratsastuskilpailuihin. Rakastin kilpailemista.

Olet ollut tutkijana eri puolilla maailmaa. Mikä on kiinnostavinta tutkimuksessasi juuri nyt?

Ongelmanratkaisu on ylipäänsä kiinnostavaa. Halusin tehdä väitöskirjan selvittääkseni, pystynkö ratkaisemaan matematiikan ratkaisemattomia ongelmia.

Tutkimuksessa on kiinnostavinta päästä yhdistämään eri aloja. Voin esimerkiksi hyödyntää yhden matematiikan alan menetelmiä ja soveltaa niitä toiselle. Parhaimmillaan pystyn löytämään yllättäviäkin yhteyksiä ja kaavoja.

Uusimmassa tutkimuksessa käytämme algebraa, geometriaa ja optimointia tutkiaksemme ihmisen genomin eli geeniperimän 3D-rakennetta. Algebran ja geometrian avulla selvitetään, onko data riittävää genomirakenteen tunnistamiseksi. Optimoinnista saatavien algoritmien avulla voidaan taas määrittää 3D-rakenne.

Hanke alkoi, kun olin tutkijana MIT:ssa Bostonissa, ja tämä voi olla ensimmäisiä kertoja, kun algebraa hyödynnetään genomin 3D-rakenteen tutkimuksessa.

Toisessa hankkeessa hyödynnämme soveltavaa algebraa ja geometriaa neurotieteessä. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âökumppanina on muun muassa Tarton yliopisto, jonka neurotieteen ja tietotekniikan tutkijoista kaksi on minulle ennestään tuttuja. Toinen heistä on opiskelukaverini. On helpompaa aloittaa yhteistyö soveltavissa ja epävarmoissa hankkeissa silloin, kun tuntee toisen ennalta.

Sovellat matematiikkaa laajasti. Voiko matematiikkaan mielestäsi luottaa?

Looginen ajattelu on matematiikassa ja minulle myös henkilökohtaisesti tärkeää. Yleisesti ottaen luotan matematiikkaan, koska siinä pitää pystyä selittämään kaikki tulokset. Ne todistetaan periaatteiden, peruslauseiden ja aikaisempien tuloksien perusteella.

Tutkimusartikkelit vertaisarvioidaan, mutta siitä huolimatta on myös julkaistuja, virheellisiä tutkimuksia. Onkin oltava tarkkana, jos käyttää toisen tulosta omassa tutkimuksessaan.

Pidän johtopäätöksistä, jotka perustuvat loogiseen päättelyyn. Todennetut tulokset tuntuvat minusta turvallisemmilta kuin kokeista saadut havainnot. Näen asiat samalla tavalla henkilökohtaisessa elämässäni.

Olet European Women in Mathematics -yhdistyksen varapuheenjohtaja. Yhdistys edistää naismatemaatikoiden verkostoitumista. Miten voimme rohkaista tyttöjä ja nuoria naisia opiskelemaan matematiikkaa?

Voimme kannustaa matemaattisesti lahjakkaita nuoria osallistumaan opiskelijoille suunnattuihin konferensseihin, kursseille ja kilpailuihin. He eivät välttämättä luota omaan osaamiseensa ja saattavat siksi jättää osallistumatta.

Matematiikkahan on kiinnostavaa ja monialaista – sitä pitäisi paremmin tuoda esiin yleistajuisesti kouluissa ja yliopistoissa. Ja erilaisia sovellusalueita on paljon. Vaikka matematiikan tunnit koulussa eivät olisi tuntuneet kiinnostavilta, luennot voivat sitä olla. Joskus oppilas ei vain ole samalla aaltopituudella opettajan kanssa, mutta toisen opettajan kanssa voikin synkata.

Kun asetamme samat korkeat odotukset jokaiselle, emme oleta, että joku on hyvä tai huono matematiikassa vain sukupuolen perusteella.

Teksti: Tiina Aulanko-Jokirinne
Kuva: Veera Konsti

Artikkeli on julkaistu toukokuussa 2021 (näköislehti issuu.com-sivustolla).