������

Aalto-yliopiston AllWell?-kyselyllä kartoitetaan asioita, joita voidaan kehittää opiskelijoiden opiskelukyvyn parantamiseksi. Kyselyyn tulleet vastaukset puoltavat myös sitä käytäntöä, että opettajat muodostavat kursseilla ryhmätyöryhmät. Näin toimiminen myös valmistaa opiskelijoita hyvin työelämään, jossa ei aina voi valita, kenen kanssa tekee tiimityötä.

Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaavan varadekaanin Tomas Falkin mukaan oppimisessa on keskeistä myös se, että opiskelijat saavat kokea yhteisöllisyyttä ja että monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat osa yhteisömme arkea. ”Opiskelijoilta saamamme palaute on tärkeää, jotta voimme varmistua siitä, että toimintamme kehittyy hyvään suuntaan.”

Professori Seppo Ikäheimolla on kokemusta siitä, miten opiskelijat kokevat hyvänä sen, että opettaja muodostaa ryhmätöiden ryhmät satunnaisesti ennemmin kuin että hän antaisi opiskelijoiden muodostaa ne vapaasti. 

”Olin aina ajatellut, etten jaksa käyttää omaa aikaani ja nähdä sitä vaivaa, että itse jakaisin opiskelijat ryhmätyöryhmiin. Better Business, Better Society: Yritys osana yhteiskuntaa -kurssilleni sain kuitenkin assistentin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun puolelta ja hän vakuutti minut siitä, että hän huolehtii ryhmien jakamisesta ja että niin on hyvä toimia. Annoin ehdotukselle periksi, vaikken todellakaan meinannut innostua siitä. Onneksi kuitenkin taivuin, sillä kurssipalautteen perusteella voin vain todeta, että hyvä, että joustin. Olen todella iloinen siitä, että 99 % aiheeseen liittyvästä palautteesta oli positiivista eli jatkossakin toimin niin, että kurssiassistentit saavat tehdä ryhmäjaot.”

Opettajan jakaessa ryhmät nekin, joilla ei ole kurssilla entuudestaan tuttuja kavereita, löytävät paikkansa ilman ylimääräistä stressiä. Ne puolestaan, jotka ovat tulleet opiskelemaan Kauppakorkeakouluun lukiosta tai muualta jo ennestään tuttujen ihmisten kanssa, ovat saaneet uuden, virkistävän kokemuksen. Heistä moni on tottunut tekemään asioita yhdessä vanhojen tuttujen kanssa, mutta nyt oli mahdollisuus tutustua uusiinkin ihmisiin. Näin toimimalla kursseilla toteutuu monimuotoisuus ja inklusiivisuus todennäköisesti paremmin kuin silloin, jos opiskelijat saavat itse päättää, keiden kanssa muodostavat ryhmän. Myös kansainväliset opiskelijat kokevat palautteen mukaan tämän käytännön erittäin hyväksi.

Vertaisoppiminenkin osoittautui toimivaksi

Toinen käytäntö, jolle Seppo Ikäheimo ei ensin meinannut lämmetä, oli ajatus siitä, että ryhmät saisivat nähdä toistensa vielä keskeneräiset työt ja kommentoida niitä. Sitäkin kuitenkin päätettiin kokeilla.

”Jokainen ryhmä sai muutaman ryhmän työn tutustuttavakseen, ja ryhmät saivat sitten työstää eteenpäin omaa työtään toisten antamien kommenttien pohjalta. En ollut ennen hyödyntänyt tällaista vertaisoppimista, enkä ollut siitä aluksi mitenkään innostunut, mutta niin vain sain nähdä senkin käytännön toimivan erittäin hyvin”, Seppo Ikäheimo kertoo. ”Noin muuten olen kyllä erittäin kehittämismyönteinen ja koen, että ryhmätyötekniikoissa on varmasti paljon mahdollisuuksia, joita voisi opetella, työstää ja hyödyntää nykyistä paremmin.” 

Aalto-yliopiston opintopsykologi Alli Mattila kertoo, että viime kevään AllWell?-tuloksissa on edelleen nähtävissä pandemia-aikojen vaikutuksia. ”Tuloksista paistaa huoli opiskelijoiden joukkoon kuulumattomuuden kokemuksista ja vertaistuen puutteesta, minkä vuoksi on erityisen hienoa, että monet ohjelmat ovat pyrkineet toimillaan vastaamaan inklusiivisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. On tärkeää, että joukkoon kuulumisen ja vertaistuen kokemukset mahdollistuvat etenkin kursseilla, eikä ainoastaan iltaisin opiskelijariennoissa.”  

Kauppakorkeakoulun pedagogisen asiantuntijan Maura Ratian mukaan Aallon pedagogisissa koulutuksissa ryhmätyöskentelystä ja sen sujuvoittamisesta puhutaan paljon. ”Ryhmien muodostaminen on yksi usein esille tulleista asioista ja kursseilla suositellaankin, että opettaja muodostaa ryhmät opiskelijoiden sijaan”, Maura Ratia kertoo. 
 

Seuraavan kerran AllWell?-kyselyyn voi vastata alkukeväästä 2024. Kysely on silloin avoinna kaikille toisen vuoden kandidaattiopiskelijoille ja ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijoille. Vastaanottajien määrä on noin 4 700 opiskelijaa. Kyselyn avulla kerätään ajankohtaista tietoa opiskelijoiden opiskelukyvystä, motivaatiosta, opetuksesta sekä vertaistuesta. Tuloksia hyödynnetään koulutusohjelmien, opetuksen sekä opiskelijoiden opiskelukykyä tukevien palveluiden kehittämisessä.