Asukkaita ei enää unohdeta putkiremonteissa
Luovat yhteissuunnittelun keinot auttoivat asukkaita ja kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisia ymmärtämään toistensa kokemuksia ja näkemyksiä.
Korjausrakentamisessa on käynnissä systeeminen muutos teknispainotteisesta työstä asukaslähtöiseen palveluliiketoimintaan, osoittaa Katja Soinin Aalto-yliopistolle tekemä väitöstutkimus. Putkiremonteissa otetaan yhä paremmin huomioon asukkaiden tarpeet ja remontin vaikutukset asumisen arkeen. Rakennus- ja kiinteistöala on sitoutunut toimintakulttuurin muutokseen.
Soinin tutkimus lähti liikkeelle Ympäristöministeriön 2004–2005 rahoittamasta IKE (Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit) -projektista. Siinä määriteltiin korjausrakentamisen kehitystarpeet ja luotiin tavoite asukaslähtöiseen perusparantamiseen.
Asukkaiden ja ammattilaisten kohtaamiset luovat yhteisymmärrystä.
– Asukaslähtöisessä perusparantamisessa asukasta kuunnellaan. Hänelle kerrotaan selkokielellä remontin vaihtoehdoista, kustannuksista, vaikutuksista ja etenemisestä, ja hän voi myös vaikuttaa siihen. Asukkaiden ja ammattilaisten kohtaamiset luovat yhteisymmärrystä, josta kaikki hyötyvät, Soini kertoo.
Keskeistä IKE-projektissa oli yhteissuunnittelun soveltaminen korjausrakentamisen kehittämisessä.
– Seurasimme ja dokumentoimme käyttäjätutkimuksen keinoin asukkaiden kokemuksia eri vaiheissa olleista putkiremonteista. Järjestimme työpajoja asukkaille ja korjausrakentamisen ammattilaisille. Yhteisiä tavoitteita hahmotettiin visualisoinnin ja tarinallistamisen keinoin.
Seitsemän vuoden seuranta
Seurantatutkimuksessa Soini analysoi, kuinka IKE-projektissa kiteytetty asukaslähtöisen perusparantamisen ajatus uudisti suomalaista korjausrakentamista vuosina 2004–2011. Haastattelujen ja laajan dokumenttiaineiston mukaan 69 prosenttia projektiin osallistuneista oli omaksunut asukaslähtöisyyden vuoteen 2011 mennessä.
– Yhteistä tavoitetta hyödynnettiin 50:ssä yksityisen ja julkisen sektorin hankkeessa ja ratkaisussa. Tämä edisti sitoutumista systeemiseen muutokseen. Nyt on itsestään selvää, että asukkaat otetaan alusta lähtien huomioon korjaushankkeissa. Ala on alkanut huomioida asukkaat asunto-osakeyhtiöiden hallitusten lisäksi.
Väitöstyö tarjoaa näkökulmia systeemisen muutoksen mahdollistamiseen tutkijoille sekä muotoilun ja rakentamisen ammattilaisille. Kirja antaa myös katsauksen suomalaisen korjausrakentamisen lähihistoriaan.
äöپܳܲ
Katja Soinin väitöskirja ”Facilitating change - Towards resident-oriented housing modernisation with collaborative design” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 8.5.2015 klo 12, Hämeentie 135 C, Sampo-sali, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha Kostiainen Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, puh. 050 431 8135.
äپٴᲹ:
Katja Soini
katja.soini@vahanen.com
puh. 044 517 1232
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla
Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.