ºÚÁÏÍø

Uutiset

Aurinkoenergia synnyttää suomalaista työtä

Aurinkoenergiahankinnan arvontuotosta yli puolet jää Suomeen, tuore Aalto-yliopiston arvoketjuanalyysi osoittaa.

Aurinkoenergiaan investoidusta rahavirrasta suurin osa jää kotimaahan. Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa tehdyn arvoketjuanalyysin tapaustarkastelujen perusteella voi todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste on korkea. Tapaustarkasteluissa investointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48–71 %. Korkeaa lukua selittää asennustyön suuri osuus koko investoinnista ja mahdollisuus käyttää Suomessa valmistettua teknologiaa. Suomessa toimii useita aurinkosähköpaneelien ja aurinkolämpökeräinten kokoonpanotehtaita sekä asennusta tarjoavat kotimaiset yritykset.

− Tarkasteluun valittiin tapauksia, jotka kuvaavat aurinkoenergian eri muotoja: lämpöä ja sähköä sekä kotimaisuusasteen molempia ääripäitä, kertoo FinSolar-hankkeen tutkija Heli Nissilä. Kahdessa tutkitussa investoinnissa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa ja kahdessa ne tulivat ulkomailta.

Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat helsinkiläinen Sakarinmäen peruskoulu (71 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin suomalaiset aurinkolämpökeräimet sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa (48 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin ulkomaiset keräimet. Aurinkosähkön investointien osalta tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää (62 %:n kotimaisuusaste), joka toimii kotimaisilla aurinkopaneeleilla sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää (59 %:n kotimaisuusaste), jossa on tuontipaneelit.

Aurinkoenergia työllistää laajasti kotimaisia pk-yrityksiä

Kotimaista työtä tehdään muun muassa suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Valitsemalla kotimaassa valmistetun laitteiston voi maksimoida tulovirran jäämisen kotimaahan. Toisaalta maahantuonnistakin jää merkittävä osuus kotimaahan, kun jälleenmyyntiin ja järjestelmätoimituksiin osallistuu suomalaisia yrityksiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja ja palveluntuottajia.

− Kotimaan investoinnit luovat myös pohjan yritystemme kansainväliselle kasvulle. Mitä enemmän yrityksellä on toteutettuja kohteita kotimaassa, sitä uskottavampi toimija se on kansainvälisesti, toteaa hankkeen vetäjä DI Karoliina Auvinen.

Arvoketjuanalyysiselvitys:

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Tutkija Heli Nissilä
puh. 050 437 0078
heli.nissila@aalto.fi

Projektipäällikkö Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
karoliina.auvinen@aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos

FinSolar-hanke,

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Vuoden 2015 loppuun kestävässä hankkeessa on mukana yli 50 yritys-, kunta- ja organisaatiokumppania. Projektin päärahoittaja on Tekes.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu

Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Drawing of two doctoral students each holding a paper, with doctor's hats shining on their heads.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026

Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Metakidepaneeli ohjaa langatonta verkkoa sisäkatossa olevasta reitittimestä kulman takana olevan käyttäjän tarpeeseen.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Edullinen ratkaisu 6G-katveeseen: tutkijoiden kehittämät metakidepaneelit ohjaavat langattomia signaaleja myös kulman taakse

Tutkijoiden kehittämät paneelit ohjaavat radioaaltoja fyysisten esteiden ympäri – ilman ylimääräistä elektroniikkaa, virtalähteitä tai aktiivista viritystä.
Henkilö valkoisessa laboratoriotakissa seisoo kirkkaassa laboratoriossa laitteiden keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman

Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.