Aurinkoenergia synnyttää suomalaista työtä
Aurinkoenergiaan investoidusta rahavirrasta suurin osa jää kotimaahan. Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa tehdyn arvoketjuanalyysin tapaustarkastelujen perusteella voi todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste on korkea. Tapaustarkasteluissa investointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48–71 %. Korkeaa lukua selittää asennustyön suuri osuus koko investoinnista ja mahdollisuus käyttää Suomessa valmistettua teknologiaa. Suomessa toimii useita aurinkosähköpaneelien ja aurinkolämpökeräinten kokoonpanotehtaita sekä asennusta tarjoavat kotimaiset yritykset.
− Tarkasteluun valittiin tapauksia, jotka kuvaavat aurinkoenergian eri muotoja: lämpöä ja sähköä sekä kotimaisuusasteen molempia ääripäitä, kertoo FinSolar-hankkeen tutkija Heli Nissilä. Kahdessa tutkitussa investoinnissa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa ja kahdessa ne tulivat ulkomailta.
Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat helsinkiläinen Sakarinmäen peruskoulu (71 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin suomalaiset aurinkolämpökeräimet sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa (48 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin ulkomaiset keräimet. Aurinkosähkön investointien osalta tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää (62 %:n kotimaisuusaste), joka toimii kotimaisilla aurinkopaneeleilla sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää (59 %:n kotimaisuusaste), jossa on tuontipaneelit.
Aurinkoenergia työllistää laajasti kotimaisia pk-yrityksiä
Kotimaista työtä tehdään muun muassa suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Valitsemalla kotimaassa valmistetun laitteiston voi maksimoida tulovirran jäämisen kotimaahan. Toisaalta maahantuonnistakin jää merkittävä osuus kotimaahan, kun jälleenmyyntiin ja järjestelmätoimituksiin osallistuu suomalaisia yrityksiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja ja palveluntuottajia.
− Kotimaan investoinnit luovat myös pohjan yritystemme kansainväliselle kasvulle. Mitä enemmän yrityksellä on toteutettuja kohteita kotimaassa, sitä uskottavampi toimija se on kansainvälisesti, toteaa hankkeen vetäjä DI Karoliina Auvinen.
Arvoketjuanalyysiselvitys:
äپٴᲹ:
Tutkija Heli Nissilä
puh. 050 437 0078
heli.nissila@aalto.fi
Projektipäällikkö Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
karoliina.auvinen@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos
FinSolar-hanke,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Vuoden 2015 loppuun kestävässä hankkeessa on mukana yli 50 yritys-, kunta- ja organisaatiokumppania. Projektin päärahoittaja on Tekes.
Lue lisää uutisia
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.
Aalto-yliopisto Junior vie säästämisen ja sijoittamisen oppeja kouluihin OP Uusimaan tuella
OP Uusimaan lahjoitusten turvin Aalto-yliopisto Juniorissa on kehitetty Juniorpörssi-oppimisalusta, jota käytetään yläkouluihin ja toiselle asteelle jalkautuvissa Sijoita tulevaisuuteesi -työpajoissa. Toimintaa on nyt laajennettu myös alakouluilla järjestettäviin Taloustuokio-työpajoihin.
Mihin suuntaan kvanttiteknologia kehittyy – QDOC-tohtoripilotti tarjoaa ymmärrystä yrityskumppaneille
Kvanttiteknologian tohtoripilotin QDOCin yrityskumppanit näkevät, että yhteistyö ohjelman kanssa opettaa niitä erottamaan teknologiahypen ja juuri niille relevantin kehityksen.