Uutiset

Aurinkomyrskyjen vaikutukset näkyvät maassa

Vieraileva professori Eija Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.
eija_tanskanen_photo_by_lasse_lecklin_www_fi.jpg

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella vierailevana professorina aloittanut Eija Tanskanen vetää Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksikköön kuuluvaa MAGNETIC tiimiä. Tiimi tutkii Auringossa tapahtuvia myrskyjä ja niiden magneettisia vaikutuksia Maassa.

– ReSoLVE keskittyy Auringon pitkäaikaisen toiminnan vaikutuksiin. Tutkimme erityisesti, miten aurinkomyrskyt ovat vaihdelleet menneisyydessä ja miten ne vaihtelisivat tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää tietoa, sillä aurinkomyrskyistä aiheutuva hiukkaspurkaus näkyy magneettisina häiriöinä satelliittien toiminnassa, avaruusasemalla sekä maan päällä sähköverkoissa ja maakaasuputkissa, Tanskanen toteaa.

Aurinkomyrskyistä aiheutuneet muuntajahäiriöt ja niistä seuraavat sähkökatkot eivät ole yleistyneet, mutta niitä on havaittu ja erityisesti lentoliikenteessä säteilyvaikutukset tiedetään napalennoilla. Lentojen uudelleen reitittäminen aurinkomyrskyjen vaikutusten johdosta on jo rutiininomaista. Suomessa aurinkomyrskyistä on tehty kansallinen riskiarvio. Onko magneettisten häiriöiden uhkaa syytä pelätä?

– Pelkääminen on turhaa, mutta varautua kannattaa. Olemme menossa kohti heikommin tunnettuja Auringon aktiivisuuden aikoja. Tutkimustyömme on osoittanut, että Auringon aktiivisuus ei ole arvioitavissa pelkästään auringonpilkkujen lukumäärän perusteella.

Uteliaisuus vei tutkijaksi

Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.

– Uteliaisuus on vienyt minua aina eteenpäin. Tunne on edelleen sama, mitä alkuaikoina. Tuntuu että avoimia kiinnostavia kysymyksiä löytyy aina lisää, hän naurahtaa.

Tutkijan työn yhtenä motivaatiotekijänä hän pitää kansainvälistä keskustelua ja yhteistyötä. Ilmatieteen laitokselta vierailevaksi professoriksi Aaltoon siirtynyt Tanskanen on hankkinut kokemusta muun muassa NASA:n Goddardin avaruustutkimuskeskuksesta kolmen vuoden ajan sekä Bergenin yliopistosta, jossa tutki ja opetti lähes kuuden vuoden ajan.

– Suomessa tehdään loistavaa avaruusfysiikkaa, mutta silti pidän ulkomaan komennuksilla saamaani kokemusta erittäin tärkeänä. Käyn edelleen aktiivisesti opettamassa erilaisilla kesä- ja talvikursseilla, muun muassa Huippuvuorilla kerran vuodessa.

Tanskasella on myös opettajankoulutus ja hän pitää opetusta tärkeänä osana alan kehitykselle. Hän peräänkuuluttaa uusia opetusmenetelmiä ja uudenlaisia kursseja myös avaruusfysiikan alalla.

– Uskon, että Aalto on hyvä paikka uusille tutkimuksen ja opetuksen avauksille.

Mitä neuvoja antaisit tuleville opiskelijoille?

– Sanoisin, että yrittämättä ei opi. Kannatan myös avoimuutta uusille tutkimussuunnille ja korostan vielä kerran kansainvälisen kokemuksen ja yhteistyön merkitystä.

Kuva: Lasse Lecklin

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.