Avaruudessa kaikki hyvin – Suomi 100 -satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys
Ensimmäinen satelliitista saatu signaali kuvaruudulla.
Eilisiltana avaruuteen laukaistuun juhlavuoden satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys tänä aamuna.
”Meillä on nyt toimintakykyinen satelliitti avaruudessa, ja voimme odottelun sijaan keskittyä työn tekemiseen”, iloitsee hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio.
Suomi-100 laukaistiin avaruuteen Falcon 9 –kantoraketilla klo 20.32 Suomen aikaa ja vapautettiin hieman puolenyön jälkeen. Pian vapauttamisen jälkeen satelliitti avasi antenninsa, alkoi ladata akkujaan aurinkopaneeleista tulevalla sähköllä ja lähettää radiollaan niin sanottua majakkasignaalia.
Signaali otettiin vastaan tiistaiaamuna klo 9.17 Aalto-yliopiston maa-asemalla, kun satelliitti tuli radallaan ensimmäisen kerran kuuluviin.
”Erityisen ilahduttavaa on, että voimme seurata komentokeskuksemme seurantaruuduilta kahta aaltolaista satelliittia: Suomi 100:a ja lähes puolitoista vuotta avaruudessa ollutta Aalto-1:tä. Lisäksi kartalla vilahtaa myös Otaniemessä tehty Hello World", Esa Kallio sanoo.
Satelliitti vastaa radiokutsuihin
Satelliittiin voidaan olla yhteydessä vain, kun se on näkyvissä horisontin yläpuolella. Radallaan se tulee Suomen päälle muutaman kerran päivässä, jolloin siihen voidaan olla yhteydessä noin 10 minuutin ajan.
Tyypillisesti sopivia ylilentoja tapahtuu kaksi tai kolme peräjälkeen. Lentojen välissä satelliitti tekee yhden, noin puolitoista tuntia kestävän, kierroksen maapallon ympäri.
Suomi 100 –satelliitin nettisivulla on kartta, joka näyttää satelliitin sijainnin sekä sen, milloin siihen voidaan olla yhteydessä Otaniemestä.
Aamun ensimmäisellä ylilennolla satelliittitiimi kuunteli Suomi 100:n majakkasignaalia saadakseen varmuuden satelliitin toiminnasta. Seuraavalla ylilennolla tiimi lähetti satelliitille signaalin, johon se vastasi.
Molemminpuolisen yhteyden saamisen jälkeen tiimi voi nyt aloittaa satelliitin järjestelmien tarkistuksen ja satelliitin valmistamisen havaintojen tekoon, mikä kestää vähintään muutaman päivän. Seuraava vaihe on satelliitin havaintolaitteiden eli avaruussäätä tutkivan mittalaitteen sekä kameran käyttöönotto.
Aalto-yliopiston kumppani Suomi100-satelliittin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa
äپٴᲹ
Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.