Uutiset

Bakteeriselluloosa taipuu kolmiulotteisiksi biomateriaaleiksi uudella, yksinkertaisella menetelmällä

Bakteeriselluloosaa voidaan käyttää muun muassa lääketieteen sovelluksissa, kuten implanteissa ja keinoelimissä.

Superhydrofobista muottia käyttäen kasvatettua bakteeriselluloosaa korvan muodossa. Kuva: Luiz G. Greca

Bakteeriselluloosa on yksi puhtaimmista nanoselluloosan muodoista. Bioyhteensopivuus, biohajoavuus ja mekaaninen lujuus tekevät siitä lupaavan materiaalin esimerkiksi elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja lääketieteen sovelluksiin, kuten implantteihin, haavasiteisiin, keinoverisuoniin, hoidoksi palovammoihin ja kudosten uusiutumista tukeviin materiaaleihin.

Bakteeriselluloosaa muodostuu kasvatusliuoksen ja ilman rajapinnassa, kun aerobiset bakteerit ovat kosketuksissa hapen kanssa. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yksinkertaisen ja räätälöitävän prosessin, jossa bakteerien hapen saatavuutta muokataan superhydrofobisilla, eli vettä voimakkaasti hylkivillä muoteilla kolmiulotteisesti ja eri mittakaavoissa. Prosessin tuloksena saadaan aikaan onttoja ja saumattomia nanoselluloosapohjaisia materiaaleja.

”Kehittämämme menetelmä teki onttojen ja monimutkaisten kolmiulotteisten muotojen valmistuksesta mahdollista. Testasimme esimerkiksi entsyymien kapselointia prosessissa muodostuneiden onttojen bakteeriselluloosamateriaalien sisälle. Osoitimme myös, että lämpöä ja kemikaaleja kestävien sisäkkäisten kapselijärjestelmien (capsule-in-capsule systems) muodostaminen on mahdollista”, kertoo professori Orlando Rojas.

Tutkijoiden kehittämää valmistusmenetelmää voidaan mahdollisesti hyödyntää lääketieteen alalla esimerkiksi keinoelinten mallintamisen yhteydessä. Bakteereja geneettisesti muokkaamalla voisi olla mahdollista vaikuttaa niiden tuottamiin materiaaleihin. Näin biotekniikan kehitys mahdollistaisi koostumukseltaan, ominaisuuksiltaan ja toiminnoiltaan erittäin tarkasti kontrolloitujen materiaalien yksinkertaisemman muodostamisen.   

äپٴDz:&Բ;

Professori Orlando Rojas
Aalto-yliopisto
orlando.rojas@aalto.fi
p. 050 5124 227

Artikkeli:

Luiz G. Greca, Janika Lehtonen, Blaise L. Tardy, Jiaqi Guoa and Orlando J. Rojas, Biofabrication of multifunctional nanocellulosic 3D structures: a facile and customizable route
Materials Horizons 2018, Advance Article
DOI: 10.1039/C7MH01139C  
http://dx.doi.org/10.1039/C7MH01139C

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.