Berzelius-palkinto professori Riikka Puuruselle
Kuva: Erkki Pöytäniemi
Palkinto myönnetään kuuluisan ruotsalaisen tutkijan Berzeliuksen kunniaksi. Palkinnon saajan tulee olla alle 45-vuotias, joka toinen vuosi naispuolinen ja Pohjoismaissa työskentelevä tutkija. Ehdokkaita saa olla maata kohden vain yksi. Riikka Puurusta palkinnon saajaksi ehdotti Suomen Katalyysiseura.
Ehdokkaan on täytynyt tehdä tutkimusta katalyysialalla, ja hänen tutkimuksensa tuloksena löytyä uusi käsite, idea tai ratkaisu – uusi tapa selvittää jokin tieteellinen ongelma. Vaihtoehtoisesti tutkimustuloksena tulee syntyä jokin merkittävä uusi sana tai termi. Neljä kansainvälistä asiantuntijaa (2 miestä, 2 naista) arvioivat kandidaatteja ja laativat heistä arviointiraportit.
”Minulle on suuri kunnia vastaanottaa tämä palkinto. Olen siitä erittäin kiitollinen; se on hieno kunnianosoitus pitkäjänteisestä työstäni atomikerroskasvatuksen (ALD) yksityiskohtien ymmärtämiseksi. ALD-teknologialle myönnettiin tänä vuonna Millennium-teknologiapalkinto, ja sen merkitys katalyysialalla kasvaa,” professori Puurunen sanoo.
Palkinto luovutettiin 18th Nordic Symposium on Catalysis (NSC) -tapahtuman yhteydessä. Joka toinen vuosi järjestettävän tilaisuuden tarkoituksena on tuoda yhteen sekä tutkijoita että teollisuuden edustajia kaikilta katalyysialoilta uusien ideoiden synnyttämiseksi.
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.