Biodesign-projekteissa etsitään lääketieteen innovaatioita kaupallistettavaksi
Biodesign on Stanfordin yliopiston kehittämä strukturoitu menetelmä, joka pyrkii edistämään lääketieteellistä hoitoa monialaisella lähestymistavallaan. Lääkärin kliinisen osaamisen ja insinöörin teknisen ajattelun pohjalta kohdeyksikön toimintatapoja ja menetelmiä katsotaan uusin silmin.
Vuoden 2017 Biodesign Finland –tiimin Sami Elamo, Kalle Kotilahti ja Jari Rantala havainnoivat toukokuun ajan kehitystarpeita HUS:n päivystyskuvantamisyksikössä Meilahdessa identifioiden yli 200 kehittämistarvetta. Havainnointijakson jälkeen työryhmä on lähtenyt analysoimaan havaintojaan valikoidakseen aihion, johon he ryhtyvät kehittämään ratkaisuksi kaupallistettavaa tuotetta tai palvelua.
”Biodesignissa innovaatioprosessia lähestytään järjestelmällisesti mielekkäästä näkökulmasta. Havainnoimme ensin tarpeita, ja kehitämme myöhemmin ratkaisun, eikä toisinpäin kuten tutkimuksessa liian usein tehdään. Tässä on tavoitteena innovaatio, jolla on merkitystä, ja jonka avulla pystytään auttamaan ihmisiä”, kertoo myös aivotutkimusta tehnyt Kalle Kotilahti.
Suuri osa havainnoista oli varsin ilmeisiä. Esimerkiksi tietojärjestelmät ja niiden toimimattomuus veivät paljon aikaa hoitohenkilökunnalta ja siten turhautti heitä. Sairaalan sisällä eksyneet ja siksi tutkimuksistaan myöhästelevät potilaat oli toinen nopeasti esiin noussut havainto. Osa havainnoista tuli esiin sen sijaan pidemmän pohdiskelun tuloksena nykykäytäntöjä kyseenalaistamalla. Esimerkiksi pienten lasten magneettikuvauksen mahdollistamiseksi lapsi joudutaan usein nukuttamaan. Mikäli lapsi saataisiin rauhoitettua ja pidettyä paikallaan kuvauksen ajan muilla tavoin, nukutus voitaisiin välttää.
”Ortopedinä pohdin aluksi, onko minulla mitään annettavaa radiologeille tai röntgenhoitajille, jotka ovat oman alansa huippuja. Hyvin nopeasti kehitettävää alkoi kuitenkin tulla esiin. Kliinistä työtä tekevillä hoitajilla ja lääkäreillä kun ei ole usein aikaa miettiä työnsä epäkohtia tai kyseenalaistaa vallitsevia toimintatapoja kaiken kiireensä keskellä. Ulkopuolisena havainnoijana minulla oli tilaisuus syventyä näihin epäkohtiin ilman vastuuta varsinaisesta potilashoidosta”, ortopedi Sami Elamo ää.
Biodesign Finland -projektit noudattelevat Stanfordin Biodesign-mallia, jonka mukaisesti havainnointivaiheessa ei tule vielä edetä itse ratkaisuun saakka.
”Kesän loppuun mennessä meillä on yksi tai kaksi skaalautuvaa ideaa valikoituna, ja syksyn ajan pohdimme kaupallistamismahdollisuuksia. HUS tulee hyödyntämään muuta havainnoinnin pohjalta syntyvää materiaalia omassa kehittämistyössään”, lisää lopuksi tiimiin kaupallistamisosaamista tuova Jari Rantala.
iDentan mullistava ratkaisu hampaidenhoitoon
”Olemme parhaillaan kehittämässä mullistavaa ratkaisua hampaidenhoitoon, ja kohteenamme ovat biofimit”, kertoo vuoden 2016 Biodesign-työryhmästä terveydenhuollon erikoislääkäri Katja Ivanitskiy, joka tiiminsä kanssa kehittää iDenta-keksintöä.
Vastaava menetelmä on jo käytössä lääketieteessä, ja idea uudentyyppisestä hampaidenhoitolaitteesta tuli havaintojakson aikana HUS:ssa sydänkirurgina toimivalta Tommi Pätilältä. Laitteen toiminta perustuu valon ja siihen reagoivan aineen yhteisvaikutukseen.
Ivanitskiy ja bioinformaatioteknologian DI Sakari Nikinmaa muodostavat iDentan operatiivisen tiimin, ja lasten sydänkirurgi Tommi Pätilä osallistuu päätöksentekoon. Tekesin kaupallistamisprojekti kestää iDentan osalta kesään 2018 saakka, ja kliiniset testit ovat hyvin olennainen osa kaupallistamisprojektia.
Biodesign Finland on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja HUS:n järjestämä koulutushanke, joka perustuu Stanfordin yliopistossa kehitettyyn konseptiin. Hankkeessa on tarkoitus kehittää teknisiä, kaupallistettavaksi soveltuvia ratkaisuja sairaaloiden käytännön tarpeisiin ja luoda uutta yritystoimintaa. Samalla osallistujat saavat arvokasta tuotekehitysalan koulutusta. Lue lisää:
äپٴDz:
Jaakko Nieminen
Biodesign Finland -hankkeen projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
jaakko.nieminen@aalto.fi
puh. 050 344 3186
Kuvassa vasemmalta: Kalle Kotilahti, Sami Elamo, Jari Rantala. Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan
Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.