Uutiset

Biologiasta kohti kiinnostavampia infonäyttöjä

Tutkimuksen avulla voidaan parantaa julkisia infonäyttöjä esimerkiksi metro- ja lentoasemilla.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet käyttäjien silmien liikkumista infonäytöllä, jolla esitetään samanaikaisesti monenlaista sisältöä. Tutkijoiden tavoitteena on saada käyttäjät kiinnostumaan infonäyttöjen sisällöistä. Malli perustuu tiedonetsintäteoriaan, joka puolestaan liittyy siihen, miten eläimet etsivät ravintoa.

Tutkimuksen avulla pyritään ennen kaikkea arvioimaan tiedon etsijöille aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Kustannus on eri tiedonlähteisiin käytetty aika ja hyöty saavutetaan informaation löytämisen kautta.

Tohtoriopiskelija Maria Montoya Freire kuvailee tilannetta eläinten ravinnon etsimisen avulla.

”Susi voi esimerkiksi valita, saalistaako se jäniksiä vai peuroja. Jänikset ovat helpompia saaliita, mutta peuroista saa ravintona enemmän energiaa. Susi tekee valinnan arvioimalla saaliin sisältämän energian määrän ja saalistamiseen käytetyn ajan.”

Vastaavasti käyttäjät yrittävät näyttöä katsellessaan saada mahdollisimman paljon tietoa käyttämällä kunkin sisällön katselemiseen mahdollisimman vähän aikaa. He voivat päättää lopettaa näytön katselemisen, jos lukemiseen kuluu paljon aikaa tai jos sisältöä ei koeta hyödylliseksi.

Tutkijat pystyivät matemaattisen mallintamisen avulla optimoimaan näytettävän sisällön.

Tutkijat suorittivat kokeen, jossa optimoitua järjestelmää verrattiin tyypilliseen diaesitykseen. Koe suoritettiin yhden kuukauden aikana Aalto-yliopiston tietotekniikan talon aulassa. Tiedonkeruussa hyödynnettiin Kinect-tekniikkaa, jolla mitattiin, kuinka paljon käyttäjät käyttivät aikaa näytön katseluun.

Tulokset osoittivat, että optimoitu järjestelmä lähes kaksinkertaisti ohi kulkevien ja samalla näyttöä katsovien henkilöiden määrän perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Myös niiden henkilöiden määrä kasvoi, jotka pysähtyivät lukemaan näytöllä olevaa sisältöä.

Tutkijat toivovat, että tutkimuksen avulla voidaan parantaa julkisia infonäyttöjä esimerkiksi metro- ja lentoasemilla.

”Olemme osoittaneet, että tiedonetsintäteoriaa voidaan soveltaa infonäyttöjä koskevien ratkaisujen suunnitteluun. Tutkimuksen pohjalta aiotaan jatkossa myös selvittää, miten tietoa voitaisiin muulla tavoin hyödyntää. Tulevaisuudessa pyrimme parantamaan matemaattiseen malliin perustuvia ennusteita harkitsemalla muitakin lähestymistapoja, kuten katseenseurantatietojen hyödyntämistä tai kognitiivisten mallien käyttöä.”

äپٴᲹ:

Artikkeli:

Antti Oulasvirta
Professori
Aalto-yliopisto
antti.oulasvirta@aalto.fi

Tietotekniikan laitos

Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Aalto-yliopistossa tietotekniikan tutkimus yhdistyy tieteen käytännönläheisiin sovelluksiin.

Read more
2020_Computer_Science_building_photo_Matti_Ahlgren_Aalto_University-8
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

primo.aalto.fi etusivu
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-Primo uudistui

Aalto-Primo on päivitetty uuteen versioon.
The PulseOn team posing for the camera. 7 men in suits, 5 standing and 2 sitting on the sides
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

PulseOn Oy syntyi Nokian Bridge-ohjelman ansiosta

Nokia Oyj käynnisti vuonna 2011 laajan Nokia Bridge -ohjelman, jolla tuettiin irtisanottujen osaajien polkua yrittäjyyteen ja työllistymiseen. Aalto Startup Center tarjosi Bridge-ohjelmaan osallistuville yrityskiihdyttämöpalveluja ja valmensi osallistujia innovointi- ja kaupallisprosesseihin.
Ilmakuva modernista punatiili- ja lasikampuksesta, kaarevista teistä, ratikkakiskoista sekä taustan järvestä ja metsästä
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle

Tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Talvitakkinen henkilö lataa lumista sähköautoa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus

Sähköautojen yleistyessä latauksen ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.