ºÚÁÏÍø

Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Piia Heliste, Otto Kupi, Sinikka Parviainen ja Mikko Hietikko.

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:

Latvian bruttokansantuote (BKT) kääntyi vuonna 2010 kriisinaikaisen syöksyn jälkeen uudestaan kasvu-uralle. BKT oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä noin 5 prosentin kasvussa ja vuodelle 2012 ennustetaan 1-4 prosentin kasvua. BKT kasvoi vuonna 2011 lähinnä viennin vetämänä. Latvian vientiä tosin vaivaa sen hienoisesta piristymisestä huolimatta edelleen liiallinen painottuminen matalan jalostusarvon tuotteisiin, kuten puuhun ja perusmetalleihin. Lisäksi ongelmana on lähes 20 vuotta keskeytyksettä alijäämäisenä pysynyt kauppatase.

Tukea BKT:n kasvulle on tullut myös kaupan ja teollisuuden virkistymisestä. Jopa rakennussektori on piristymässä hiljalleen, vaikka sen tuotanto onkin edelleen kaukana kiinteistöbuumin aikaisesta tasostaan. Latvialaisten yritysten luottamus talouteen ei keskimäärin ole vielä kovin vahvaa. Latvialaisten kuluttajien luottamus tulevaan on sen sijaan vahvempaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä heijastuu myös vähittäiskaupan ja palvelualan yritysten tulevaisuudenuskoon. Teollisuusyritysten luottamus on myös vähitellen palautumassa, mutta rakennusalalla lähitulevaisuus nähdään edelleen synkkänä.

Inflaatio oli Latviassa talousbuumin loppumetreillä pahimmillaan yli 15 prosentin vaiheilla, mutta romahti siitä talouskriisin synkimpinä hetkinä jopa deflaation puolelle. Vuoden 2011 aikana inflaatio oli hitaassa kasvussa, mutta vuoden 2012 alun aikana se on pysytellyt runsaassa 4 prosentissa.

Investoinnit kiinteään pääomaan ovat toipuneet kriisin aikaisesta romahduksesta, mutta ovat silti vielä matalalla tasolla. Talouskriisin aikana valtion osuus oli enimmillään lähes viidennes kaikista investoinneista. Latviaan tehtyjen suorien ulkomaisten investointien kanta ei sen sijaan ole kärsinyt kovin pahoin talouskriisistä.

Latvian valtiontaloutta on vakautettu varsin onnistuneesti rajuilla leikkauksilla, säästötoimenpiteillä ja veronkorotuksilla. Talous on edelleen alijäämäinen, mutta alijäämä on selvästi pienempi kuin IMF:n ja Euroopan komission kanssa sovitussa vakauttamisohjelmassa.

Latvian keskuspankin tammikuun 2012 talouskatsauksen mukaan todennäköisyys Latvian talouskasvun hidastumiselle on kuitenkin kasvanut viime aikoina. Monet euroalueen maat ovat joutuneet toteuttamaan aiemmin arveltua suurempia julkisen talouden vakauttamistoimia, mikä heikentää alueen lyhyen tähtäimen kasvunäkymiä. Latvian talouskasvun eräänä rajoitteena on myös vähäinen oma teollisuus, jota kaivattaisiin lisää erityisesti korkeamman jalostusasteen tuotteita tuottaville sektoreille. Latvian talouskehityksen vakavana uhkana on myös laajamittainen ja jo pitkään jatkunut maastamuutto, mikä aiheuttaa jo nyt työvoimapulaa monella alalla ja vie pohjaa kotimaiselta kysynnältä. Tiettyjen alojen työvoimapulasta huolimatta työttömyysaste on Latviassa edelleen korkea, noin 14 prosenttia. Palkkatasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime aikoina.

Suomalaisyritysten näkemyksien mukaan talouskriisi on selkiyttänyt Latvian markkinoita. Talouskriisi ei ole aiheuttanut suuria ongelmia Latviassa toimiville suomalaisyrityksille, vaikka markkinaosuutta on saatettu hieman menettää ja taloudellisia tappioitakin kärsiä. Vuoden 2012 alkupuolesta odotettiin voivan tulla osin vaikeakin, mutta pahimmat ajat näyttäisivät olevan jo ohi. Vuosien 2009–2010 hiljaiselon jälkeen suomalaisyritysten investointiaktiivisuus kääntyi vuonna 2011 jo varovaiseen nousuun.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi ja projektipäällikkö Piia Heliste piia.heliste@aalto.fi