Digialustojen hyödyntäminen on vähäistä Suomessa
Aalto-yliopistontekniikan kandidaatti Klaus Castren, DI Aleksi Kortelainen ja tutkijatohtori Timo Seppälä analysoivat Suomen 51 Mittelstand-yritystä, jolla tarkoitetaan globaalisti 249–500 henkilöä työllistäviä suomalaisia teollisuuskonserneja. Heidän mukaansa näistä yrityksistä yksikään ei hyödynnä digitaalisia alustoja osana tarjoomaansa, ainakaan siten, että alustan ”pelisäännöt” olisi julkisesti saatavilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Digibarometri 2016 –selvityksessä.
Digitaalisen alustan voi mieltää perinteisen torin virtuaaliseksi versioksi. Alustoille on tyypillistä, että eri toimijat luovat, tarjoavat ja ylläpitävät toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita eri jakelukanaviin. Monet maailman arvostetuimmista brändeistä liittyvät kuluttaja-alustoihin ja niiden käyttö onkin arkipäiväistynyt. Tunnettuja alustoja ovat esimerkiksi innovaatioalustat Google Play ja Applen Appstore jotka ovat sovelluskauppoja, sekä välitysalustat Uber ja Airbnb.
– Yritysten tulisi sisäistää ymmärrys digitaalisuudesta itselleen mitä nopeimmin. Yksi suurimmista puutteista on, että yrityksillä itsellään ei ole omia resursseja ja tuntumaa siihen kuinka digitaalisuus koskettaa koko yrityksen kilpailukenttää, Aalto-yliopiston ja ETLA:n tutkijatohtori Timo Seppälä sanoo.
Monet yrityksistä tarjoavat tuotteisiinsa kytkeytyviä ylläpito- ja muita palveluita. Laitteen reaaliaikainen tarkkailu ja ohjaus sekä ennakoivat huoltotoimenpiteet ovat mahdollisia sensoreiden ja muiden älykkäiden komponenttien myötä. Vaikka näitä palveluita tarjottaisiinkin avoimen tietoverkon yli, edelleen kyse on yksittäisten yritysten palomuurien sisäpuolella toimivista intra- tai extraneteistä eikä digitaalisista alustoista.
Tutkijoiden mukaan pelkona on, että teollisen internetin digialustojen perusratkaisut tulevat määritellyiksi muualla maailmassa ja suomalaisten toimijoiden on lopulta sopeuduttava muiden määrittelemiin ratkaisuihin ja hyödynnettävä alustoja, jotka ovat ulkomaisessa kontrollissa ja omistuksessa.
- Hälytyskellojen pitäisi soida, vaikka b2b-puolella alustojen merkitys saattaa jäädä kuluttajapuolta vähäisemmäksi, ensimmäisenä laajaan käyttöön tulevan alustan asemaa on vaikea horjuttaa, tutkijat sanovat.
Tutkijat kuitenkin uskovat, että suomalaisilla yrityksillä olisi hyvät valmiudet ja mahdollisuudet avata yhteistoiminnallisia ja teknisiä rajaresurssejaan niin sisäiseen kuin ulkoiseen käyttöön.
Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Sen toteutti Etlatieto Oy. Digibarometrin ovat tilanneet Kaupan liitto, liikenne- ja viestintäministeriö, TEKES, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.
Digibarometri 2016-selvitysladattavissa verkosta osoitteessa
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.