������

Jotta voimme yhteiskuntana saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän tulevaisuuden, tarvitaan ainakin kaksi elintärkeää taitoa: kyky ymmärtää ihmisen käyttäytymistä sekä kyky kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia.

Nämä taidot ovat erityisen olennaisia muotoilussa, mutta ne tuovat merkittävää arvoa myös muille kuin muotoilijoille. Ne auttavat tunnistamaan ja ennakoimaan trendejä, jotka yleistyessään ohjaavat ja muovaavat ihmisten käyttäytymistä.

Aalto-yliopistossa tätä kuvataan termillä design-driven foresight, joka tarkoittaa sitä, että maailman muuttumista tarkastellaan muotoilun näkökulmasta. Ennakoinnin avulla voidaan tarkastella, mistä asioista suuret ihmisjoukot ovat kiinnostuneita ja mistä eivät. Toisaalta ennakoinnin kohteena ovat ympäristöystävällisemmät tulevaisuuden tuotteet, palvelut ja materiaalit.

”Design-driven foresight antaa työkaluja hahmottaa mitä maailmassa tapahtuu ja mitkä asiat ovat seurausta toisistaan. Se auttaa ymmärtämään omaa roolia ja ihmisen toimijuutta yhteiskunnassa”, sanoo muotoilun yliopistonlehtori Heidi Paavilainen, joka opettaa Aalto-yliopistossa samannimistä kurssia.

Ennakointi osaksi elämänlaajuisen oppimisen tarjontaa

Muotoilulähtöinen ennakointi on ollut osa Aalto-yliopiston ja sitä edeltävän Taideteollisen korkeakoulun tutkinto-opetusta jo vuodesta 2000, mutta pian sitä voi opiskella myös osana Aallon elämänlaajuisen oppimisen portfoliota. Uusi koulutus on suunniteltu koostuvaksi lyhyistä  omaan tahtiin suoritettavista verkkokursseista sekä laajemmista toteutuksista, joista oppija voi itse koota mieleisensä kokonaisuuden.

Aiheen opiskelu sopii kenelle tahansa, sillä se ei edellytä ennakko-osaamista.

Erityisen hyvin koulutus sopii muotoilijoille, joiden työn kannalta voi olla hyödyllistä pysyä ajan tasalla uusista materiaaleista sekä materiaalikehityksestä.

Hyvin tehty ennakointi voi auttaa vähentämään ylituotantoa

Tulevaisuuden trendejä voidaan ennakoida eri tutkimusmenetelmien avulla.

Tutkimusmetodeina hyödynnetään esimerkiksi palvelumuotoilusta tuttuja menetelmiä haastatteluja ja havainnointia, mutta myös ”ei-tieteelliset” metodit, kuten (sosiaalinen) media, kirjat ja elokuvat antavat melko hyvää kuvaa siitä, mihin suuntaan arvot ovat kehittymässä. Kursseilla kannustetaan opiskelijoita myös kehittämään tutkimusmenetelmiä itse.

Erityisesti sosiaalisessa mediassa piilee kuitenkin omat vaaransa.

”Sosiaalisessa mediassa näkyvimpiä ovat ne, jotka pitävät eniten meteliä. Kiinnostavaa on tavoittaa sellainen liikehdintä, joka ei ole niin äänekästä”, Paavilainen pohtii.

Hyvin tehty ennakointi kuvaa ihmisten mieltymyksiä ja tarpeita sekä tuotteiden ja materiaalien muuttumista esimerkiksi kolmen vuoden päähän ennakointihetkestä. Ennakointi on hyvä työkalu kestävän kehityksen kannalta, koska se voi parhaimmillaan auttaa välttämään tavaroiden ylituotantoa.

Ennakointia voivat hyödyntää erityisesti toimijat, jotka pyrkivät tavoittamaan asiakkaat ja joiden tuotantovolyymit ovat isoja, esimerkiksi kuluttajatuote- ja kulutuselektroniikkateollisuus sekä palvelusektori.