Ensimmäinen suomalainen yleisteos materiaalitieteestä julkaistaan
Kirjan ytimessä on ajatus, että materiaalien selittämiseksi tarvittavia käsitteitä on vain kourallinen, ja silti niiden avulla voidaan selittää materiaalien olennaiset ominaisuudet. Materiaalitiede on välttämätön perusta elektroniikassa, koneenrakennuksessa, lääketieteessä, tekstiileissä, energiassa, avaruustutkimuksessa ja monessa muussa sovelluksessa.
Julkaisutilaisuus on ajankohtainen, sillä materiaalitiede on keskeinen innovaatioiden moottori kestävän kehityksen haasteiden edessä. Kevyet rakenteet, paremmat katalyytit, uudet akut ja tehokas kierrätys eivät onnistu ilman syvää materiaaliosaamista. Materiaalitieteen innovaatiot kiinnostavat myös puolustusteollisuutta.
Teos on kirjoitettu ensisijaisesti yliopisto-opintojen perusteokseksi, mutta se sopii myös lahjakkaille lukiolaisille tai alan perusteista kiinnostuneille. Kirja on syntynyt professori Franssilan opetuskokemuksesta: hän on opettanut materiaalitieteen peruskurssia seitsemän vuoden ajan ja kaivannut opetukseen sopivaa teosta.
Professori Franssilan mukaan materiaalitiede tulee Suomessa ja maailmalla kasvamaan merkittäväksi alueeksi erityisesti nanoteknologian, pinnoitteiden ja elektronisten järjestelmien kehityksen myötä. Materiaalitiede on sekä perinteisen että huipputekniikan taustalla.
Aine vastaa esimerkiksi näihin kysymyksiin:
- Miten tehdään keinotekoisia timantteja?
- Mikä yhdistää Titanicin uppoamista ja avaruussukkula Challengerin räjähdystä?
- Miksi punaiset lasiastiat ovat kalliimpia kuin muun väriset?
- Miten verrata teräksen ja silkin ominaisuuksia?
- Miten keramiikka kutistuu kuivauksessa ja poltossa?
- Millainen magneetti tarvitaan hotellihuoneen ovikorttiin?
- Mitä yhteistä on juutilla ja hiilikuidulla?
- Miten kvanttipisteitä valmistetaan?
- Miksi samarium, dysprosium ja neodyymi ovat kriittisiä materiaaleja?
Lue lisää uutisia
Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus
Sähköautojen yleistyessä latauksen ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Pirun puristama, tulevaisuuden muotoilema
Visakoivu loistaa Aalto-yliopiston Puustudion raikkaissa näkökulmissa Suomen käsityön museon kesänäyttelyssä.
Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi
Dance Metallurgy -pilottikurssilla kupari-ionit saivat liikkeen ja kasvot. Kun vihreän siirtymän tärkeä metalli pääsi tanssilattialle, vaikeilta tuntuvat kemian ilmiöt avautuivat aivan uudella tavalla.