������

Pohjoismaiden korkeakoulujen ensimmäinen Rekrytointipalvelu (Career Services Center) aloitti toimintansa Kauppakorkeakoulussa syksyllä 1991 eli jo reilu 30 vuotta sitten. Ylioppilaskunta KY oli silloin aktiivinen toiminnan käynnistämisessä. KY-aktiivit Jarkko Kyttänen ja Salla Vainio vetivät Kauppakorkeakoulun rekrytointipalvelua sen alkuaikoina vuosina 1992–93. Sittemmin vetovastuun ottivat muutamat muut valmistumisvaiheessa olleet opiskelijat, kunnes toiminta pikkuhiljaa vakiintui.

Ura- ja rekrytointipalvelut olivat Kauppakorkeakoulun ensimmäinen virallinen yritysyhteistyön muoto. �۰����ٲ�����ٱ𾱲��ٲ�ö laajeni heti kaksi vuotta myöhemmin, kun vuonna 1993 opiskelijat tekivät ensimmäiset projektinsa yrityksille. Siitä alkoivat räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit, joita opiskelijaryhmämme ovat tehneet vuosittain kymmenkunta, joinain vuosina enemmänkin. 

Ensimmäinen keskitetysti organisoitu opiskelijaprojektikonsepti Suomessa

Kauppakorkeakoulun Räätälöityjä opiskelijoiden yritysprojekteja pitkään koordinoinut asiantuntija Tommi Vihervaara kertoo, että silloinen Helsingin kauppakorkeakoulu on, sikäli kun asiaa on onnistuttu selvittämään, ensimmäinen yliopisto, joka loi toimintamallin opiskelijoiden yritysprojektien keskitetylle organisoinnille. 

”Keskitetty organisointi tarkoittaa tässä sitä, että projekti on mahdollista teettää yhden kontaktin eli tällä hetkellä minun kauttani. Vastaan uusien projektien neuvottelemisesta, akateemisen asiantuntijan löytämisestä sekä sopivan opiskelijaryhmän kokoamisesta. Projekti voi liittyä mihin tahansa Kauppakorkeakoulussa opetettavaan aineeseen tai niiden yhdistelmään. Projektiryhmä, tutkimusaihe ja aikataulu räätälöidään yritysten tarpeiden mukaan. Päämääränä on antaa opiskelijoille mahdollisimman autenttinen kosketus yrityksille tehtävistä tutkimus- ja konsultointiprojekteista ja vastineeksi tästä yrityksille luvataan laadukas projektityö.” 

”Kun räätälöityjä projekteja alettiin tehdä, oli poikkeuksellista, kun saatoimme laittaa samaan projektiryhmään esimerkiksi markkinoinnin, tietojärjestelmätieteen ja rahoituksen opiskelijoita. Sittemmin toiminta on edelleen laajentunut ja nykyisin projektiryhmän voivat muodostaa opiskelijat, jotka opiskelevat mitä vain pääainetta ja missä vain Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Yhden projektiryhmän muodostavat yleensä 2–4 opiskelijaa.” 

Erinomaista palautetta vuodesta toiseen

Yritysedustajat ovat vuosien aikana antaneet paljon kiittävää palautetta opiskelijaprojekteista. Hiljattain esimerkiksi opiskelijoiden tekemää selvitystä työntekijäkokemuksesta Konecranesilla asiakas kommentoi näin: ”Olimme erittäin positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka oivaltavia ja yhdenmukaisia ​​suosituksia opiskelijat pystyivät tekemään niin suuresta ja kirjavasta määrästä dataa”, sanoi Margie Nijs, Director, Talent Management and Engagement.

Toinen tuore esimerkki on opiskelijoiden tekemästä projektista Alma Medialle. Projekti käsitteli Alma Median vastuullisia asumisen digitaalisia palveluita. Asiakas kommentoi projektityötä seuraavasti: ”Uusien palvelukonseptien ehdotus sisälsi jopa kattavan roadmapin palvelukehitykselle, mitä ilman tällainen iso asiakokonaisuus on hankalaa hahmottaa, ja jää pahimmillaan jopa toteuttamatta”, sanoo Alman asumisen palvelujen digitaalista asiakaskokemusta kehittävä Marjaana Lehtimäki. Sekä Konecranes että Alma Media ovat Kauppakorkeakoulun Premium Partnereita. Partneruuteen sisältyy vuosittain yksi Räätälöity opiskelijoiden yritysprojekti, josta ei laskuteta erikseen. 

Opiskelijat saavat projektista sekä opintopisteitä että rahallisen palkkion. Yrityksille projektit ovat maksullisia. Hiljattain projekteja on alettu tarjota myös kansalaisjärjestöille (NGO-projektit), ja toiveena on, että räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit vakiinnuttavat lähivuosina paikkansa myös niiden keskuudessa.

Tutustu eri esimerkkiprojekteihin sekä yritysten, ohjaajien ja opiskelijoiden palautteisiin eri vuosikymmeniltä alla olevasta linkistä.