Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä?
Tekstiilikuitujen kulutus lisääntyy maailmassa yli 3 prosentin vuosivauhtia samalla, kun puuvillan viljelyala samalla supistuu ja tieto keinokuitujen ympäristöhaitoista lisääntyy. Ei ihme, että tekstiilialan jätit ympäri maailmaa etsivät niille kuumeisesti vaihtoehtoja.
Selluloosakuitujen kysyntä kasvaakin 6 prosenttia vuodessa, mutta markkinoilla jo olevilla viskoosilla ja Tencelillä ei kysyntään yksin voida vastata
”Viskoosin valmistuksessa tarvitaan myrkyllistä rikkihiiltä, ja Tencellin valmistus on yhden yrityksen hallussa. On arvioitu, että vuonna 2030 markkinoilta uupuu joka vuosi 10–20 miljoonaa tonnia selluloosakuitua”, kertoo professori Herbert Sixta. Hän kehittää ryhmänsä kanssa Ioncell-menetelmää, jolla selluloosasta saadaan kehrättyä ensiluokkaista tekstiilikuitua. Valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen valmistamaa ionista liuotinta ja raaka-aineeksi käy niin liukosellu kuin kierrätetty paperi, kartonki ja tekstiilijätekin.
Ioncellista tehty kangas tuntuu miellyttävältä ja hohtaa kauniisti. Vahvuudeltaan se pärjää mainiosti sekä puuvillalle, pellavalle että muille selluloosakuiduille.
”Ioncell on loistava tekstiilimateriaali sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että tunnultaan. Lisäksi se värjäytyy kauniisti. Suunnittelijan näkökulmasta on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että saamme markkinoille materiaaleja, jotka mahdollistavat ekologisesti kestävämmät tekstiilit”, sanoo työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen.
Tähän mennessä kuitua on tehty pienessä mittakaavassa laboratoriossa, mutta jo lähivuosien tavoitteena on pilottitehtaan rakentaminen. Raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä, joiden vuosittaisesta kasvusta noin viidennes jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Puhtaaksi selluloosaksi muutettuna se on noin 6 miljoonaa tonnia, jonka arvo puuvillaa hinnaltaan vastaavaksi tekstiilikuiduksi jalostettuna olisi noin 7 miljardia euroa.
Infoboksi Ioncell
- Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä selluloosamuuntokuidun valmistamiseen.
- Kuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Liuotus tehdään ionisella nesteellä, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa professori Ilkka Kilpeläisen laboratoriossa. Neste on turvallinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto nykyisissä kuidunvalmistusprosesseissa käytetyille liuottimille.
- Ioncellin kehittämisessä on mukana asiantuntijoita kemisteistä tekstiilialan osaajiin.
- Ioncellistä on tehty uniikkitöitä huiveista iPadin koteloon ja Marimekolle suunniteltuun Allu-mekkoon.
- Ioncell on myös voittanut kaksi arvostettua palkintoa: 2015 Europan Paper Recycling Awardin ja 2016 H&M:n Global Change Awardin.
Tämä artikkeli on osa Entä jos… -sarjaa. Lue lisää osoitteessa
Lue lisää uutisia
Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä
Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.
Katalyysi uudessa valossa: mikrotason vuorovaikutukset voivat tehostaa puhtaan energian teknologioita
Uusi tutkimus avaa tarkemman näkymän siihen, miten katalyytit toimivat kemiallisten reaktioiden aikana. Löydös voi auttaa kehittämään tehokkaampia materiaaleja esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon ja kestävämpään kemianteollisuuteen.