Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Johanna Saarinen tutki organisaatiot ja johtaminen -aineen väitöskirjassaan etäjohtamista ja virtuaalijohtamista.
”Etäjohtaminen ja virtuaalijohtaminen kasvattavat esimiesten paineita ja työtaakkaa monikansallisissa yrityksissä. Esimiesten työ on selkeästi vaikeampaa globaaleissa yrityksissä, joissa tiimien jäsenet työskentelevät ympäri maailmaa eri aikavyöhykkeillä ja erilaisissa kulttuureissa kuin tiimeissä, joiden jäsenet työskentelevät pääasiallisesti fyysisesti lähekkäin”, Saarinen sanoo.
Väitöstutkimuksen mukaan hienoinkaan kommunikaatioteknologia ei korvaa kasvokkain kohtaamista. Myös käytävillä ja kahvinkeittimen luona tapahtuu paljon tärkeää viestintää. Konkreettisia työtehtäviin liittyviä asioita on hyvä johtaa etänä, mutta esimerkiksi monet työyhteisöön liittyvät asiat hoituvat paremmin kasvokkain kommunikoitaessa. Läsnäolon koettiin rakentavan luottamusta esimiehen ja alaisen välillä. Myös energian siirtäminen ja työntekijöiden motivoiminen koettiin etätiimeissä vaikeaksi. Saarinen haastatteli tutkimukseensa 36 esimiestä.
”Väitöstutkimuksessani kävi ilmi myös, että vaikka nuoret sukupolvet, diginatiivit, ovat taitavia kommunikaatioteknologian käyttäjiä, tarvitsevat he kuitenkin paljon henkilökohtaista tukea, palautetta ja läsnäoloa. Tutkimukseni vahvisti myös, että virtuaalikokouksissa tekniikka pettää usein ja yhteys on katkonainen, mikä hankaloittaa työntekoa”, Saarinen kertoo.
Esimiehet potevat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta
Väitöstutkimuksen mukaan esimiehet painivat kovien ja usein yli-inhimillisten odotusten keskellä. Erityisesti keskijohdolle tulee odotuksia ylhäältä ja alhaalta, tulostavoitteet ovat kovia ja samalla odotetaan korkeaa johtamisen tasoa. Työntekijät vaativat esimiehiltä läsnäoloa, sparraamista ja kuuntelua. Myös esimiehet itse odottavat itseltään paljon. Tutkimukseen osallistuneet esimiehet kokivatkin, että he eivät kykene niin hyvään esimiestyöhön kuin haluaisivat ja kuin mitä heiltä odotetaan.
”Esimiehet ovat kuitenkin todellisia arjen selviytyjiä, jotka tekevät pitkää päivää jatkuvan kiireen ja paineen alla. Tehokkaalla ajanhallinnalla ja aikataulutuksella sekä omien parhaiden käytäntöjen luomisella he kuitenkin selviävät sekä vaativasta työstä että työn ja perheen yhdistämisestä”, Johanna Saarinen sanoo.
äöپܳܲ
Johanna Saarisen organisaatiot ja johtamisen aineen väitöskirja “Managing global virtual teams" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 7.10.2016. äöپܳܲ alkaa 7.10. klo 12.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa (1. krs) (Runeberginkatu 14–16, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Peter Zettinig ja kustoksena professori Janne Tienari.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.